8.2.2017

Vieraskynä: Suomalaisen ruuan valttikortit

Suomessa on puhdas maaperä, ilma ja vedet. Ruuantuotantomme on kehittynyt 30 vuodessa tiedon ja teknologian myötä. Ravinnekuormitukset vesistöön ovat pienentyneet. Tämä edistys ei kuitenkaan heijastu Itämeren tilaan vielä vuosikymmeniin, sillä vanhat ravinnepäästöt kaikista yhteiskunnan sektoreista 50 vuoden ajalta rehevöittävät merta vielä pitkään.

Suomalaisen ruuan alkuaineet ovat myös hiilineutraaleja. Meillä kun on pinta-alasta 75 prosenttia metsää eli hiilinieluja ja 7 prosenttia peltoja, joiden hiilikuntoa vaalitaan yhä paremmin.

Ruuantuotanto aiheuttaa aina päästöjä, mutta suomalaisuus on monilla kriteereillä kestävää. Tästä esimerkkinä Newsbrokersin uusi raportti.

Puhdasta vettä ja nurmia yllin kyllin

Suomen luonnonvarat tarjoavat meille erinomaiset puitteet ruuan ja naudanlihan tuotannolle: on tilaa ja on vettä. Lisäksi meillä on otolliset olot viljellä nurmia, joita märehtijät edelleen jalostavat arvokkaaksi proteiiniksi, lihaksi. Nauta on nurmen jatkojalostaja.

Nurmikasvusto myös haihduttaa reippaasti vettä, jota meillä on joskus liikaakin. Nurmikasvustolla maa pysyy kasvipeitteisenä vuodet ympäri. Siten nurmilla on suuri merkitys myös vesistöjemme ravinnekuormituksen ja eroosion hillitsijänä: naudanlihantuotantomme säilyttää vedet puhtaana.

Se, että lihakilon tuotantoon kuluu globaaleissa arvioissa 15 000 litraa vettä ja leipäkilolle vain 1 500, ei ole Suomelle ongelma vaan päinvastoin.

Monimuotoista luontoa

Suomen luonto on monimuotoinen, mutta karjatalouden vähentyessä luontotyypit ovat harventuneet ja uhanalaisten lajien määrä on kasvanut. Suomalainen lihantuotanto lisää luonnon monimuotoisuutta. Laiduntavat emolehmäkarjat ovat erityisen tärkeä osa luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä.

Nurmia tarvitaan paitsi rehuksi myös maaperän monimuotoisuuteen ja kasvukunnon vaalimiseen: nurmien juuristo rikastuttaa pieneliötoimintaa ja sitoo typpeä palkokasvien juurinystyröihin. Nurmet sitovat hiilidioksidi ilmakehästä maan alle enemmän kuin viljat ja pitävät maan eliötoiminnan aktiivisena. Kasvinvuorotus on yksi suomalaisen ruuantuotannon ympäristövaltti.

Puhtautta maassa ja ilmassa

Olemme rehuntuottajamaa. Yli 2/3 peltojemme sadosta päätyy eläinten rehuksi luonnostaan. Viljakin päätyy useimmiten rehuksi, vaikka leipäviljaa tai mallasohraa tavoitellaankin. Lyhyt kasvukausi ja säävaihtelut ovat suomalaisen ruuantuotannon realismia.

Mutta mikäs siinä: kelpaa meillä rehuja kasvattaa, puhtaassa maaperässä ja ilmassa. Ilmalaskeumat ovat meillä olleet jo kauan varsin pienet. Myös maaperän puhtaus on niin ikään maailman kärkeä.

Kansallista huoltovarmuutta

Kotieläimet tasaavat sääriskejä. Tämä opittiin nälkävuosien jälkeen, jolloin huoltovarmuutta parannettiin ruuantuotantoa monipuolistamalla. Ensin märkyys ja sitten halla vei vilja- ja perunasadot 1866–67. Opittiin, ettei ollut varaa laittaa kaikkia panoksia pellon antiin ja kasviksiin. Kotieläinten rooli maanviljelyksessä korostui ja kotieläintaloutta kehitettiin. Nurmi opittiin säilömään talven yli Nobel-palkitulla A. I. Virtasen AIV-rehulla.

Omavaraisuus kannattaa vieläkin. Toistamiseen ei kannata tuudittautua ulkomaisen ruuantuotannon varaan. Vuoden 1868 läksy oli kova: viljarahtialus, joka oli tulossa apuun, suuntasikin Suomenlahdella takaisin. Vieras vilja kuljetettiin muihin suihin.

Lihaa maidon ohella

Suomalainen naudanliha on 83-prosenttisesti osa maidontuotantoa. Maitoa tulee, kun lehmä poikii. Puolet lihantuotannosta on sonnivasikoita ja kuusi prosenttia lehmävasikoita, 27 prosenttia naudanlihasta tulee maitoa tuottaneista lehmistä.

Vasikat kasvatetaan lähes kaksivuotiaiksi, eikä teurasteta keskenkasvuisena kuten muualla. Naudanlihamme on hyvä esimerkki kiertotalouden perusajatuksesta.

Korkea hygienia ja ruokaturvallisuus

Kotieläimillä on hyvä elämä, kun niiden hyvinvoinnista huolehditaan. Suomessa eläinten ennakoiva terveydenhoito on maailman huippua. Antibiootteja käytetään vähiten EU-maista Ruotsin rinnalla. Ennakoiva hoito ja hygienia takaavat turvallisen ja laadukkaan lihan kuluttajille.

Myös kasvikset ja viljatuotteet tuotetaan korkeilla standardeilla. Euroopan kemikaalivirasto EFSA:n mukaan suomalaisen ruuan torjunta-ainejäämät ovat Euroopan vähäisimmät.

Laadusta ja puhtaudesta ei tingitä.

 

Liisa Pietola

ympäristöjohtaja, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

Ladataan kommentointia...