Ympäristövaikutukset

S-ryhmä vähentää toiminnastaan aiheutuvaa kuormitusta ympäristölle muun muassa panostamalla energiatehokkuuteen, uusiutuviin energiamuotoihin ja jätteiden vähentämiseen sekä hyötykäyttöön.

 

Energia ja vesi

S-ryhmässä tehdään jatkuvasti työtä energian säästämiseksi ja energiankäytön tehostamiseksi. Tehostamistoimien tulokset alkavat nyt näkyä, ja suhteellinen energiankulutus onkin tehostunut 30 prosenttia vuoden 2010 tasosta. Vuoden 2016 alussa alkaneet pidemmät aukioloajat kasvattivat kuitenkin hieman kaupparyhmän energiankulutusta viime vuonna.

S-ryhmässä energiatehokkuus huomioidaan sekä osana jokapäiväistä työtä että uusia toimipaikkoja rakennettaessa ja vanhoja uusittaessa. Lähes kaikissa kohteissa seurataan sähkön, lämmön ja veden kulutusta. Lisäksi tärkeimpien energiaa käyttävien järjestelmien – kuten kylmälaitosten – kulutuksen seurannassa käytetään erillisiä mittareita. 

 

Ominaiskulutus

2016

2015

2014

Sähkö, kWh/brm2

223

220

234

Lämpö, kWh/brm2

87

83

86

Vesi, l/brm2

404

417

409

Raportoidut kulutustiedot perustuvat rakennus- tai huoneistokohtaisesti mitattuihin tietoihin. Tietojen kattavuus seurannassa olevista kohteista: sähkö 95 %, lämpö 70 %, vesi 75 %. Pinta-alatiedot kattavat 87 % kohteista.

Energiankulutus

2016

2015

2014

Sähkö, GWh

1 138

1 111

1 140

Lämpö, GWh

445

419

418

Vesi, milj. m³

2,1

2,1

2,0

Pinta-ala, milj. brm² 5,1 5,1 4,9

S-ryhmä sitoutui osana Suomi, jonka haluamme 2050 -tavoitteita määrittelemään jokaiselle toimipaikalleen yksilöllisen energiankulutustavoitteen. Tällä hetkellä tavoite on määritelty 52 prosentille toimipaikoista. 

S-ryhmä on kokonaisuutena suuri sähkönkäyttäjä, sillä se käyttää reilussa 1 600 toimipaikassaan yli prosentin kaikesta Suomessa kulutetusta sähköstä. Tämä tarkoittaa, että se on Suomen suurin ei-teollinen sähkönkuluttaja. Suurimpia energiankuluttajia S-ryhmän toimipaikoissa ovat kylmälaitokset sekä myymälöiden valaistus, joita tehostamalla ja saneeraamalla saavutetaan merkittäviä säästöjä.

S-ryhmän vähittäiskaupan myymälät sekä hotellit ovat olleet mukana elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksissa. Sopimusten tavoitteena on ollut saavuttaa 70 GWh:n energiankäytön tehostuminen vuosina 2008–2016. Motiva julkaisee sopimuskauden tulokset kesällä 2017.

 

Päästöt

Maaperään ja ilmakehään päätyvien päästöjen ehkäiseminen ja vähentäminen on tärkeä osa S-ryhmän ympäristövastuuta.

S-ryhmän toiminnasta ilmakehään päätyy etenkin kasvihuonekaasuja mutta myös haihtuvia orgaanisia yhdisteitä eli VOC-päästöjä. Polttonesteenjakeluun taas kuuluu riski vuodoista, jotka pilaavat maaperää ja pohjavesiä.

S-ryhmän toiminnan merkittävimmät hiilidioksidipäästöt syntyvät energian tuottamisesta, kotimaan kuljetuksista ja tuontikuljetuksista sekä pakkauksista. S-ryhmän päästöt on laskettu GHG Protocol -standardin mukaisesti. Scope 1 -päästöt ovat kasvihuonekaasupäästöjä, joita aiheutuu S-ryhmän kiinteistöjen lämmitykseen käytetyistä polttoaineista. Scope 2 -päästöt ovat kasvihuonekaasupäästöjä, jotka aiheutuvat ostetun sähkön ja kaukolämmön tuottamisesta. Scope 3 -päästöt ovat epäsuoria kasvihuonekaasupäästöjä, jotka aiheutuvat esimerkiksi tuotteiden kuljetuksesta ja jakelusta, työ- ja liikematkoista sekä pakkauksista.

 

S-ryhmän hiilidioksidipäästöt, t CO2-ekv. 

2016

2015

2014

Suorat  Scope 1

 

 

 

Oma lämmöntuotanto

4 900

6 000

8 000

Myymälöiden kylmäainevuodot

66 000

-

-

Epäsuorat – Scope 2

 

 

 

Ostettu sähkö

154 000

192 000

252 000

Ostettu kaukolämpö ja -jäähdytys

70 000

71 000

56 000

Muut epäsuorat – Scope 3

 

 

 

Tuotteiden kuljetus ja jakelu

77 000

64 000

68 000

Työ- ja liikematkat

2 000

1 900

2 100

Pakkaukset

52 000

53 000

55 000

Yhteensä

425 900

387 900

441 000

  • Ostetun sähkön kattavuus on 95 prosenttia, ostetun kaukolämmän kattavuus on 70 prosenttia ja oman lämmöntuotannon kattavuus on 92 prosenttia.
  • Kuljetusten päästöt on laskettu kuljetettujen tonnien ja polttoaineen kulutustietojen perusteella käyttäen VTT:n Lipasto-mallin päästökertoimia.
  • Pakkausten hiilidioksidipäästölaskelmat perustuvat S-ryhmän virallisiin pakkaustilastoihin ja Copenhagen Resource Instituten selvitykseen pakkausten elinkaaren aikaisista päästöistä.
  • Työ- ja liikematkoissa on huomioitu lentoliikenne ja SOK:n työsuhdeautot.
  • Kylmäainevuodoissa on huomioitu 14 alueosuuskauppaa ja Inex Partners Oy
  • Scope 1- ja Scope 2 -päästöjen varmennusraportti.  

S-ryhmä käyttää suurelta osin ostoenergiaa, joten se ei voi täysin vaikuttaa oman energiankulutuksensa päästöihin. S-ryhmä panostaa kuitenkin merkittävästi omaan tuulivoimaan, joka on täysin päästötöntä. Tuulivoiman käytön lisääminen on yksi merkittävimmistä keinoista vähentää S-ryhmän kiinteistöjen hiilidioksidipäästöjä. Tämän lisäksi uusiutuvien energiamuotojen käytön mahdollisuus kartoitetaan kaikissa S-ryhmän uusissa rakennushankkeissa. Kiinteistöjä uusittaessa lämmitysjärjestelmiä voidaan vaihtaa tehokkaammiksi. Esimerkiksi vanhoja öljylämmitysjärjestelmiä on vaihdettu kaukolämpö- ja maalämpöjärjestelmiksi.

Merkittävä päästölähde ovat myös tuotteiden kuljetukset. Kuljetusten päästöjä pyritään vähentämään valitsemalla optimaaliset kuljetusreitit, kuljettamalla täysiä kuormia, hyödyntämällä paluulogistiikkaa ja käyttämällä nykyaikaiset ympäristövaatimukset täyttävää kalustoa. Lisäksi suurin osa kotimaan ja ulkomaan sopimuskumppaneiden kuljettajista on saanut taloudellisen ajotavan koulutusta.

Inex Partnersin Sipoon Bastukärriin keväällä 2012 valmistunut käyttötavaroiden logistiikkakeskus käyttää lämmitykseen ja jäähdytykseen maalämpöä ja bioenergiaa. Lähes täysin uusiutuvalla energialla lämpenevän logistiikkakeskuksen ilmastovaikutus on vain vajaat seitsemän prosenttia verrattuna siihen, että lämmityksessä käytettäisiin kaukolämpöä. Käyttötavaroiden logistiikkakeskuksen viereen rakennetaan uutta päivittäistavaroiden logistiikkakeskusta, joka otetaan käyttöön vaiheittain vuosina 2016–2018. Uuden logistiikkakeskuksen ensimmäinen vaihe valmistui kesällä 2016. Uuden logistiikkakeskuksen energiajärjestelmä perustuu kylmäntuotannossa syntyvän lauhdelämmön hyötykäyttöön lämmityksessä ja samanlaiseen maalämmön ja bioenergian hyödyntämiseen kuin käyttötavaroiden logistiikkakeskuksessa. Logistiikkakeskukselle tuotettava lämmitys- ja kylmäenergia on keskuksen valmistuttua täysin hiilidioksidipäästöneutraalia.

Työmatkojen osalta päästöjä vähennetään hyödyntämällä puhelin- ja videokokouksia matkustamisen sijaan aina kun mahdollista. Virtuaalikokoukset ovatkin helpottaneet yhteydenpitoa S-ryhmän eri toimijoiden kesken.

 

Jätteet

Jätteen määrän vähentäminen ja tehokas hyötykäyttö ovat avainasemassa S-ryhmän ympäristökuormituksen minimoimisessa. S-ryhmä haluaa omalta osaltaan vaikuttaa siihen, että kaatopaikoille viedään mahdollisimman vähän jätettä ja jätteitä hyötykäytetään joko materiaalina tai energiana mahdollisimman hyvin.

S-ryhmän toiminnassa syntyy eniten biojätettä, pahvia, energia- ja sekajätteitä. Suurin osa, 99 prosenttia, S-ryhmän jätteistä ohjattiin hyötykäyttöön, eli ne päätyvät muualle kuin kaatopaikalle. Vuonna 2016 jätteen kokonaismäärä oli 105 000 tonnia, eli jätemäärä kasvoi noin kaksi prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. 

Sekajäte sisältää sekä kaatopaikkajätteen että poltettavan jätteen. Suurin osa sekajätteestä ohjataan polttoon. Jäteluvut kattavat alueosuuskauppojen ja SOK-yhtymän kotimaan jätteet. 

S-ryhmän tavoitteena oli, että vuoteen 2016 mennessä kaatopaikalle ei viedä enää lainkaan jätettä. Tähän ei aivan päästy, mutta suunta on oikea ja enää prosentti S-ryhmän jätteistä ohjataan kaatopaikalle.

S-ryhmän tavoitteena on ohjata syntyvä jäte tehokkaasti hyötykäyttöön. Ruokakauppoja on ohjeistettu tarkempaan lajitteluun sekä kasvattamaan hyötykäyttöön menevän jätteen osuutta muun muassa jäteoperaattoreiden sopimusten kautta. Rasvajätteet pyritään hyödyntämään energiana ja ruokahävikkiä ohjataan entistä enemmän hyväntekeväisyyteen. Myös hotelleissa on parannettu ohjeistusta ja tehostettu jätteiden lajittelua.

Noin 40 prosenttia syntyneistä jätteistä ohjataan materiaalin hyötykäyttöön ja noin kolmasosa energiahyötykäyttöön. Kaikki biojäte ohjataan joko biokaasutukseen, kompostointiin tai bioetanolin tuotantoon. 

S-ryhmä tarjoaa asiakkailleen mahdollisuuden jätteiden kierrättämiseen, jotta mahdollisimman suuri osa kotitalouksissa syntyvistä jätteistä löytäisi tiensä hyötykäyttöön.

S-ryhmän toimipaikoissa tai niiden yhteydessä oleviin ekopisteisiin voi palauttaa muun muassa pahvi-, kartonki-, muovi-, lasi- ja metallipakkauksia sekä tekstiilejä. Lisäksi sähkö- ja elektroniikkalaiteromua kerätään kaikissa S-ryhmän yli 1 000 neliömetrin päivittäistavarakaupoissa ja kannettavia akkuja ja paristoja voi palauttaa kaikkiin niitä myyviin S-ryhmän toimipaikkoihin. 

Kierrätys

2016

2015

2014

Ekopisteet, kpl

423

332

263

Palautetut kierrätysmuovipullot, milj. kpl

169

153

153

Palautetut kierrätyslasipullot, milj. kpl

41

41

41

Palautetut alumiinitölkit, milj. kpl

576

564

564

UFF:n keräykseen tuodut vaatteet, tonnia

2 986

2 760

2 350

Palautetut kannettavat akut ja paristot, tonnia

382

342

311

 

Ruokahävikki

S-ryhmän ruokakaupoissa hävikkiä hallitaan suunnitelmallisuudella ja yhteistyöllä – koko toimitusketjussa. Tavoitteena on vähentää suhteellista ruokahävikkiä 15 prosenttia vuoden 2020 loppuun mennessä.

Hävikkiä hallitaan järjestelmällisellä tilausten, toimitusten, kuljetusten sekä varastojen hallinnalla ja hyvällä pakkaussuunnittelulla. S-ryhmän ruokakaupoilla on Suomessa jo yli 400 hyväntekeväisyyskumppania, joille elintarvikkeita lahjoitetaan säännöllisesti. Biojätteeksi päätyvä ruokahävikki ohjataan energiahyötykäyttöön eli joko kaasutukseen, kompostointiin tai bioetanolin tuotantoon. 

Vuonna 2016 kiloissa mitattu hävikki kasvoi edellisvuoteen verrattuna pidentyneiden aukioloaikojen ja myynnin kasvun seurauksena. Myyntiin suhteutettuna hävikki pieneni kolme prosenttia.

Ruokahävikki  marketkauppa

2016

2015

2014

Poisheittohävikki, milj. kg

33,4

32,4

34,4

Poisheittohävikki suhteessa myyntiin, %

1,63

1,67

1,79

Hävikin muutos suhteessa myyntiin, %

3,2

5,8

0,6

 

Tuotteet ja palvelut

S-ryhmä haluaa tarjota asiakkailleen mahdollisuuden tehdä valintoja omien arvojensa mukaisesti tarjoamalla laajasti kotimaisia sekä ympäristö- tai vastuullisuussertifioituja tuotteita eri tuoteryhmissä.

Kotimaista-tuotesarja

2016

2015

2014

Tuotteiden määrä valikoimissa, kpl

286

268

213

Ruokakauppojen, käyttötavarakaupan ja ravintoloiden valikoimissa on esimerkiksi luomu-, Reilun kaupan- ja ympäristömerkeillä merkittyjä tuotteita. Trooppisesta puusta valmistetuissa oma merkki -tuotteissa S-ryhmä suosii FSC-sertifioituja tuotteita. Lisäksi valikoimissa on PEFC-sertifioituja puutuotteita.

Sertifioidut tuotteet
valikoimassa - marketkauppa

2016

2015

2014

Luomutuotteiden myynnin osuus
elintarvikkeiden myynnistä, %

2,1

1,9

1,8

Luomutuotteiden myynnin kasvu
ed. vuoteen verrattuna, kg/l, %

21

7

8

Luomutuotteiden määrä valikoimissa, kpl 3 200 3 240 3 200

MSC-sertifioitujen tuotteiden
määrä valikoimissa, kpl

86

53

52

MSC-sertifioitujen oma merkki
-tuotteiden määrä valikoimissa, kpl

41

18

18

MSC-sertifioitujen kala- ja äyriäispakasteiden 
osuus kaikista kala- ja äyriäispakasteista, %

54

25

18

Sertifioidun palmuöljyn käyttö*, %

99

97

93

Sertifioitujen kahvien osuus oma
merkki -kahvien valikoimassa, %

20

-

-

Sertifioitujen kaakao- tai suklaatuotteiden osuus
oma merkki -kaakao- ja suklaatuotteiden valikoimassa, %

56

-

-

* S-ryhmän oma merkki -tuotteet ja ravintoloiden käyttämä syväpaistoöljy. 

 

Vaihtoehtoja muovikasseille

S-ryhmä teki vuonna 2016 sitoumuksen, jonka tavoitteena on vähentää muovikassien ja -pussien kulutusta. Sopimuksen taustalla on EU:n pakkausjätedirektiivin muutos, jolla pyritään välttämään muovijätteen syntymistä ja vähentämään merten roskaantumista. Osana sitoumusta S-ryhmä on sitoutunut laajentamaan muovisten ostoskassien maksullisuutta.  Jokaisessa S-ryhmän ruokakaupassa on lisäksi tarjolla biohajoavia hedelmä- ja vihannespusseja vaihtoehtona muovisille.

Vuonna 2016 S-ryhmässä myytiin noin 150 miljoonaa ostoskassia, joista noin 97 prosenttia oli muovikasseja. Kestokassien suosio on kasvanut huimasti, ja vuonna 2016 niitä myytiin 29 prosenttia edellisvuotta enemmän. Kierrätysraaka-aineen osuus myytävissä muovikasseissa vuonna 2016 oli noin 60 prosenttia. 

Pakkaukset ja muovikassit
- marketkauppa

2016

2015

2014

Biohajoavien hevipussien osuus kaikista hevipusseista, %

4,6

3,7

3,4

Biohajoavien hevipussien menekin
kehitys edelliseen vuoteen nähden, %

16

1,1

6,5

Kestokassien myynnin kehitys edelliseen vuoteen nähden, %

29

5,2

9,9

 

S-ryhmän vuosikatsaus CSS