Taloudelliset vaikutukset

Myynti, tulos ja investoinnit

Laajentuneet aukioloajat, halvemmat hinnat ja valikoimien kehittyminen lisäsivät S-ryhmän asiakasmääriä ja kasvattivat vuoden 2016 myyntiä ja tulosta. 

Veroton vähittäismyynti liiketoiminta-alueittain, milj. €

2016

2015

2014

Prisma

3 451

3 336

3 405

S-market

3 322

3 177

3 246

Sale

629

617

611

Alepa

348

346

345

Muu marketkauppa

5

5

5

Marketkauppa*

7 755

7 479

7 616

Sokos

225

217

255

Emotion

41

39

37

Pukumies

12

19

22

Muu erikoisliikekauppa

22

20

10

Tavaratalo- ja erikoisliikekauppa

300

295

324

ABC-liikennemyymälät

544

783

850

Lähi-ABC-asemat

172

-

-

ABC-automaattiasemat

661

643

704

ABC-polttoöljymyynti

33

32

40

ABC-Deli

45

50

74

Muut liikennemyymälät

70

97

101

Muut automaattiasemat

2

3

4

Muu ABC-liiketoiminta

6

0,2

0,2

Liikennemyymälä- ja polttonestekauppa

1 543

1 608

1 774

Matkailutoiminta

292

285

274

Ravintolatoiminta

501

517

524

Matkailu- ja ravitsemiskauppa*

793

802

798

Rautakauppa

197

184

207

Auto- ja autotarvikekauppa

339

309

301

Maatalouskauppa

76

112

150

Muut

15

15

12

S-ryhmä yhteensä

11 020

10 804

11 182

* Luvut sisältävät Baltian ja Venäjän myynnit. 
Kaikki myynnit alv 0 %.

Erityisesti käyttötavarakaupan ja hotellien hyvä tuloskehitys paransi koko S-ryhmän tulosta.

Operatiivinen tulos, milj. €

2016

2015

2014

Alueosuuskaupat

262

248

218

SOK-yhtymä

29

17

8

S-ryhmä yhteensä

290

265

226

 

Vuonna 2016 S-ryhmän suurin yksittäinen investointikohde oli Sipooseen rakenteilla oleva päivittäistavarakaupan logistiikkakeskus. Osittain jo käytössä olevan logistiikkakeskuksen osuus vuoden 2016 investoinneista oli noin neljännes.

Investoinnit, milj. €

2016

2015

2014

S-ryhmä

511

558

526

 

Toimipaikkojen lukumäärä

S-ryhmän laaja toimipaikkaverkosto tuo palvelut kaikkien kuluttajien lähelle. S-ryhmän ruokakauppa löytyy 284:stä Manner-Suomen kunnasta. 

Toimipaikat

2016

2015

2014

Marketkauppa*

948

930

920

Tavaratalo- ja erikoisliikekauppa*

80

77

76

Liikennemyymälä- ja polttonestekauppa

238 (446)

236 (444)

238 (439)

Matkailu- ja ravitsemiskauppa

278 (775)

301 (798)

319 (813)

Rautakauppa

25

24

25

Auto- ja autotarvikekauppa

36

35

35

Maatalouskauppa

11

13

14

Muut

17

17

16

S-ryhmä yhteensä

1 633

1 632

1 643

* Toimipaikkojen lukumäärä sisältää myös verkkokaupan (yksi toimipaikka).
Suluissa olevat luvut kuvaavat muiden toimipaikkojen yhteydessä olevia ravintoloita, myymälöitä ja asemia.

 

Osuustoiminta ja asiakasomistajuus 

Osuustoiminnallisen yritysmuodon ansiosta S-ryhmän osuuskauppojen liiketoiminnassa kiertävä raha hyödyttää osuuskauppojen asiakasomistajia ja varmistaa alueellisen hyvinvoinnin ja elinvoimaisuuden. Toiminnan tuotto investoidaan asiakasomistajien eduksi kehittämällä palveluja ja uusimalla toimipaikkoja tai jaetaan asiakasomistajille erilaisina etuina, kuten Bonuksina ja maksutapaetuina.

Asiakasomistajuuden tunnuslukuja

2016

2015

2014

Asiakasomistajia

2 292 039

2 225 506

2 109 025

Uusia liittyneitä jäseniä

97 028

91 566

92 113

Maksettu Bonus, milj. €

353

343

379

Maksutapaetu, milj. €

7

6

6

Osuusmaksun korko, milj. €

17

14

13

Ylijäämän palautus, milj. €

17

21

24

Asiakasomistajaedut keskimäärin, €/asiakasomistaja

172

173

212


Verot ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus 

S-ryhmä ja osuuskaupat edistävät alueellista hyvinvointia monin tavoin. Osuuskaupat ovat merkittäviä työllistäjiä, ja paikallisten hankintojen ja investointien kautta luodaan taloudellista hyvinvointia koko maahan.

Osuuskaupat ovat suuria alueellisia työllistäjiä Suomessa. S-ryhmän välillinen vaikutus Suomen valtion verotuloihin on merkittävä, ja kaupparyhmän maksamat verotulot jakautuvat valtaosin alueellisesti ympäri Suomea. Erityisesti palkoista tehdyt ennakonpidätykset ja S-ryhmän maksama yhteisövero kertyvät suurelta osin kunnille. Verotuloilla kustannetaan suomalaisen yhteiskunnan palveluja jokaisen osuuskaupan alueella. Oheisessa kuvassa on kuvattuna ennakonpidätysten kertymä eri osuuskauppojen alueilla.

Verojalanjälki kuvaa S-ryhmän Suomen valtiolle ja kunnille vuonna 2016 tilittämiä veroja ja maksuja. Välittömien tuloverojen ja välillisten kulutusverojen lisäksi S-ryhmän verojalanjälkeen sisältyvät henkilöstöön liittyvät veroluonteiset maksut ja työntekijöiden palkoista pidätetyt ennakonpidätykset.  Verojalanjäljestä ilmenevien tilitysten lisäksi S-ryhmä on maksanut paikallisia veroja Viron, Latvian, Liettuan ja Venäjän yhtiöiden toiminnoista kunkin valtion säännösten mukaisesti.

Viime vuosina verotuksen painopiste on siirtynyt tuloverotuksesta enemmän välilliseen verotukseen. Välillisiä veroja ovat muun muassa arvonlisävero sekä erilaiset valmisteverot, kuten alkoholi-, tupakka- ja makeisverot sekä polttonestevero. Arvonlisävero on yleinen kulutusvero, jossa lopullisia veronmaksajia ovat tavaroiden ja palveluiden kuluttajat eli useimmiten kotitaloudet. S-ryhmä tilittää valtiolle arvonlisäveroa tavaroita ja palveluita myyvänä yrityksenä. Vuoden 2015 verojalanjälki sisältää arvonlisäveron osalta vain S-ryhmän valtiolle tilittämän osuuden. Valmisteverot ovat tuotteen hintaan sisältyviä kulutusveroja, jotka peritään tiettyjen tuotteiden valmistajilta, tuottajilta, maahantuojilta tai tukkuportaalta. Valmisteveroja sisältyy useisiin S-ryhmän myymiin tuotteisiin, joista alla on esitetty alkoholivero, makeisvero, tupakkavero, polttonestevero ja ympäristöverot.

Verojalanjäljessä kuvattujen verojen lisäksi S-ryhmä maksaa varainsiirto-, arpajais-, lähde- ja ajoneuvoveroa, joita ei ole sisällytetty oheiseen kuvioon.

Vastuullisuusyhteistyö

S-ryhmän vastuullisuusyhteistyö jakaantuu kulttuuriin, urheiluun, yhteiskunnalliseen toimintaan sekä erilaisiin lahjoituksiin. Vuonna 2016 tukea annettiin yhteensä lähes 5,5 miljoonaa euroa.

S-ryhmän valtakunnallisia yhteistyökumppaneita ovat muun muassa Suomen Punainen Risti, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Lasten Päivän Säätiö ja Suomen Palloliitto.

Vastuullisuusyhteistyötä harjoitetaan myös alueellisesti, ja osuuskaupat tukevatkin laajasti paikallista toimintaa. Esimerkiksi Kannustajat-konsepti mahdollistaa osuuskaupoille lasten ja nuorten harrastustoiminnan tukemisen läpinäkyvästi. Asiakasomistajat voivat liittyä Kannustajiksi ja vaikuttaa siihen, kenelle ja kuinka paljon osuuskauppa maksaa tukea.

S-ryhmän vuosikatsaus CSS