S-ryhmä

S-ryhmä on suomalainen osuustoiminnallinen yritysryhmä, jonka keskeiset liiketoiminnot ovat marketkauppa, tavaratalo- ja erikoisliikekauppa, liikennemyymälä- ja polttonestekauppa, matkailu- ja ravitsemiskauppa, rautakauppa sekä rahoituspalvelut.  S-ryhmän vähittäismyynti oli vuonna 2018 noin 11,5 miljardia euroa, ja se oli suurin yksityinen työllistäjä Suomessa noin 38 000 työntekijällään.

S-ryhmä = Osuuskaupat + SOK-yhtymä


S-ryhmä muodostuu 20 alueosuuskaupasta, Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnasta (SOK) sekä niiden tytäryhtiöistä. Osuuskauppojen verkosto ulottuu koko maahan, ja niiden toiminnassa on vahva alueellinen painotus. Osuuskauppojen jäsenet eli asiakasomistajat omistavat osuuskaupat, jotka puolestaan omistavat keskusliike SOK:n.

SOK-yhtymän muodostavat Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta (SOK) ja sen tytäryhtiöt. SOK on keskusliike, jossa tuotetaan S-ryhmään kuuluville osuuskaupoille asiantuntija- ja tukipalveluita, kuten esimerkiksi ketjuohjaus-, valikoima-, hankinta- ja markkinointipalveluita. SOK vastaa myös S-ryhmän strategisesta ohjauksesta ja liiketoimintaketjujen kehittämisestä.

Keskeiset luvut

S-ryhmän veroton vähittäismyynti (milj. €)

11 523

S-ryhmä yhteensä

11 191

Myynti: Suomi

191

Myynti: Viro

141

Myynti: Venäjä

Veroton vähittäismyynti 11 523 milj. €

Operatiivinen tulos

355

milj.€

Vuonna 2018 erityisesti SOK-yhtymän ja koko ryhmän matkailu- ja ravitsemiskaupan tulokset kasvoivat. Yleisesti S-ryhmän suorituskykyä ovat parantaneet muun muassa investoinnit digitaalisuuteen ja energiatehokkuuteen.

Investoinnit

589

milj.€

Vuonna 2018 investoitiin erityisesti hotelleihin. Eri puolilla Suomea on meneillään mittavia uudis- ja uudistushankkeita, joista osa valmistui ja osa käynnistyi vuoden 2018 aikana.

Osuustoiminta ja asiakasomistajuus


Osuustoiminnallisen yritysmuodon ansiosta S-ryhmän osuuskauppojen liiketoiminnassa kiertävä raha hyödyttää osuuskauppojen asiakasomistajia ja varmistaa alueellisen hyvinvoinnin ja elinvoimaisuuden. Toiminnan tuotto investoidaan asiakasomistajien eduksi kehittämällä palveluja ja uusimalla toimipaikkoja tai jaetaan asiakasomistajille erilaisina etuina, kuten Bonuksina ja maksutapaetuina.

Asiakasomistajia

2 398 295

jäsentä

Asiakasomistajille maksetut rahalliset edut

372

milj.€

329

Bonus, milj. €

Asiakasomistajana saat jopa 5 % Bonusta, eli rahaa takaisin ostoistasi yli 2000 toimipaikasta. Voit kartuttaa kuukausittaista bonuspottiasi arkisten hankintojen lisäksi esimerkiksi hotelliöillä ja ravintolailloilla.

9

Osuusmaksun korko, milj. €

Asiakasomistajana voit saada kerran vuodessa Bonuksen lisäksi muutakin rahana maksettavaa etua. Jos edellisen vuoden tulos on ollut riittävän hyvä, voi osuuskauppasi maksaa osuusmaksullesi korkoa.

26

Ylijäämän palautus, milj. €

Ylijäämänpalautus lasketaan ostoista, jotka on tehty asiakasomistajan osuuskaupan omista toimipaikoista edellisen vuoden loppuun mennessä. Ylijäämänpalautusta maksaa vain osa osuuskaupoista.

8

Maksutapaetu, milj. €

Maksutapaetu on rahana maksettava etu, joka kannattaa hyödyntää. Maksa ostokset S-Etukortilla ja saat 0,5 % maksutapaetua edun piiriin kuuluvista ostoksistasi.

Henkilöstö ja toimipaikat

 

Henkilöstöä

40 701

S-ryhmä yhteensä1

33 169

Alueosuuskaupat

7 532

SOK-yhtymä

1 Vuodesta 2016 alkaen vuosikatsauksessa on esitetty tilanne 30.11. Luku sisältää sekä aktiiviset että lepäävät työsuhteet, ja se kuvaa tarkimmin henkilöstömäärää vuositasolla, sillä vuoden lopussa kerätyissä luvuissa on mukana esim. kausiapulaisia.

Toimipaikkoja

1 841

S-ryhmä yhteensä

 

 

Taulukko: S-ryhmän keskeiset luvut Piilota taulukko

Pääjohtajan puheenvuoro

Katse tulevaisuuteen

"Vuosi 2018 oli meille suotuisa. Sekä tuloksemme että myyntimme kasvoivat. Tarjosimme omistajillemme uusia palveluita, halvempia hintoja ja kattavammat valikoimat. 

Kaupan alan murros vaatii tarkkaa pelisilmää ja ketterää reagointia. Kilpailu on tiukkaa kaikilla toimialoillamme, ja asiakkaiden luottamus on ansaittava joka päivä. Kasvaneen tuloksellisuuden luoman vakaan pohjan turvin meidän on helpompi suunnata katseemme eteenpäin. Me olemme valmiita kohtaamaan muutokset ja muovaamaan alaa myös omalla toiminnallamme.

Suurin toimialamme, ruoka-ala, on uuden edessä. Ilmastonmuutos, globaali väestönkasvu, teknologian kehitys ja kuluttajien muuttuvat tarpeet haastavat perinteisen ruokaketjun toimintaa ennennäkemättömällä tavalla.

Suomella on hyvät mahdollisuudet nousta ruoka-alan kärkimaaksi tulevaisuuden ruoantuotantotapoja ja teknologioita kehittämällä. Me haluamme vahvistaa tätä kehitystä muun muassa ajatusharppaamon, ruoka-alan rahaston ja maataloustuottajien tulevaisuusvalmennusten avulla.

Ilmastonmuutos on yhteinen huolenaihe. Sen hillitseminen vaatii viipymättä meidän kaikkien yhteistä ponnistelua. Murros avaa myös uusia mahdollisuuksia, joihin on osattava tarttua. Yksi tärkeä keino kitkeä kasvihuonekaasupäästöjä ilmakehästämme on hiilinielujen kasvattaminen. Jos hiilensidonnalle perustettaisiin oma markkinapaikka, varat pystyttäisiin kohdentamaan suoraan oikeaan tarkoitukseen eli hiilen poistamiseen ilmakehästä.

Miksi pidemmälle näkeminen on meille niin tärkeää? Siksi, että osuuskaupan aikajänne on pitkä - myös eteenpäin. Me pidämme huolta siitä, että asiakasomistajillamme on oma kauppa, mahdollisuus helppoon asiointiin ja ylivoimaiset hyödyt myös tulevaisuudessa."

Taavi Heikkilä,

pääjohtaja, SOK

Strategia

Ylivoimaista hyötyä ja helppoutta omasta kaupasta

Toimintamme tarkoituksena on tuottaa kilpailukykyisiä palveluja ja etuja omistajillemme kannattavasti. Visionamme on ylivoimainen hyöty ja helppous omasta kaupasta. Miten se saavutetaan?

Meidän on ylläpidettävä kilpailukykyämme kaikilla toimialoillamme, jotta hyödyn ja helppouden visio toteutuu asiakkaillemme aidosti. Onnistumisen avaimia ovat etenkin edullinen ruokakauppa, asiakasomistajien rahallinen palkitseminen ja hyvä asiakaskohtaaminen sekä digitaalisesti että kasvokkain.

Kaupan ja palveluiden toimintaympäristö muuttuu vauhdikkaasti. Kilpailu kiristyy ja kansainvälistyy kaikilla toimialoilla.  Kansainväliset toimijat nostavat rimaa muun muassa verkkokauppojen saralla.

Digitaaliset palvelut luovat uusia kohtaamisia tarjonnalle ja kysynnälle. Asiakkaiden tarpeet erilaistuvat Suomen sisällä. Suurten massojen rinnalla yksilöllisyys korostuu. Muutokset ovat haasteellisia, mutta samaan aikaan täynnä mahdollisuuksia meille ja asiakasomistajillemme.

Vuonna 2018 etenimme strategiapolullamme määrätietoisesti kohti visiota. Jatkoimme muun muassa ruoan hintojen laskemista ja lanseerasimme uuden, laadukkaan Food Market Herkku -ketjun parantamaan tarjoomaamme entisestään.

Lisäksi kehitimme digitaalisia palveluita ja trimmasimme taustakoneistoamme entistä suorituskykyisempään kuntoon. Avasimme Omat ostot -palvelun, jonka kautta asiakasomistajamme voivat tarkastella omaa kulutustaan. Tankkauksen lisäksi ABC:n autopesun voi nyt maksaa mobiilisti ja hotelliasiakkaamme voivat ladata sovelluksen, joka niputtaa yhteen hotelliemme palveluita.

Kannattava toiminta mahdollistaa uudistumisen ja palvelujen kehittämisen vastaamaan asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin. Haluamme tarjota arjen helppoutta myös vastuullisten ja kestävien valintojen tekemiseen. Ihmisistä ja ympäristöstä huolehtiminen on yksi tärkeimmistä arvoistamme. Tässä vuosikatsauksessa kerrotaan usean esimerkin avulla, miten me S-ryhmässä huolehdimme ihmisistä ja ympäristöstä.

Vastuullisuusohjelma

Teemme Suomesta parempaa paikkaa elää

Me S-ryhmässä teemme oman osuutemme, jotta Suomesta tulisi entistäkin parempi paikka elää. Suurena toimijana meillä on suuri vastuu siitä, millaisen nykyhetken luomme ja millaisen perinnön jätämme jälkeemme. Siksi meidän on nähtävä pidemmälle.

Tehtävämme on tuottaa etuja ja palveluita ja siten hyvinvointia omistajillemme − eli asiakkaillemme. Hyvinvointi ei kuitenkaan tarkoita vain taloudellista hyvinvointia. Yhdessä asiakasomistajiemme kanssa teemme konkreettisia tekoja yhteiskunnan hyväksi, ilmastonmuutosta vastaan ja kiertotalouden puolesta, eettisen toimintakulttuurin ja ihmisoikeuksien parantamiseksi, hyvinvoinnin ja terveyden hyväksi.

Paras paikka elää -vastuullisuusohjelmamme ydin on lista sadasta konkreettisesta teosta, jotka vaikuttavat ympäristöömme ja yhteiskuntaamme. Mukana on yhtä lailla pieniä arjen parannuksia kuin kansainvälisestikin tarkasteltuna suuntaa näyttäviä tekoja.

Mitä vastuullisuustyö on S-ryhmässä käytännössä?

Vastuullisuustyö on hyvin laaja-alaista ja kaikki Paras paikka elää -ohjelmamme teemat läpileikkaavaa. Muutamina esimerkkeinä mainittakoon, että haluamme olla Suomen suurin nuorten työllistäjä, tarjoamme 100 Ässäkenttää lapsille ja nuorille, vähennämme ruokahävikkiä, säästämme energiaa ja lisäämme uusiutuvan energian käyttöä, edistämme ihmisoikeuksia omassa ja kumppaneidemme toiminnassa sekä kannustamme suomalaisia syömään enemmän kasviksia.


Ketkä kaikki osallistuvat S-ryhmän vastuullisuustyöhön?

Tavalla tai toisella kaikki s-ryhmäläiset. Jokainen meistä voi osaltaan tehdä Suomesta parempaa paikkaa elää. Tärkeintä on, että jokainen tiedostaa vastuullisuusohjelmasta omaan toimenkuvaan kytkeytyvät asiat ja löytää itselleen merkitykselliset asiat, oli se sitten ruokahävikin vähentämistä, työhyvinvoinnin edistämistä tai paikallisten tuotteiden esiin nostamista.

Asiakkaiden kanssa työskentelevillä on lisäksi mahdollisuus kertoa vastuullisuustyöstämme asiakkaille ja välittää heiltä saatua palautetta eteenpäin toimintamme kehittämiseksi.

Me haluamme, että jokainen s-ryhmäläinen voi olla ylpeä työnantajastaan.


Mistä vastuullisuusvuosi 2018 jäi sinulle erityisesti mieleen

Viime vuosi oli etenkin ilmastokeskustelun vuosi. Keskustelu kiihtyi ja valtavirtaistui sekä siirtyi kotisohville. Uskon, että kasvanut tietoisuus synnyttää tekoja, joilla taistelemme yhdessä ilmastonmuutosta vastaan.

Lanseerasimme viime vuonna Iso juttu -ilmastotavoitteet – se oli odotettu ja tärkeä teko, jolla tavoittelemme miljoonan tonnin päästövähenemää vuoteen 2030 mennessä yhdessä kumppaniyritystemme kanssa.

Kiihtyneen keskustelun vuoksi tulevaisuudessakin on varmistettava, että tavoitteet ovat kaikkialla riittävän kunnianhimoiset, ja että meillä on riittävät keinovalikoimat käytettävissä.

Yksi mieleenpainuva tapahtuma oli lokakuussa Helsingissä järjestetty #NytOnPakko -marssi, joka kokosi noin 8 000 ihmistä osoittamaan mieltään ja vaatimaan päättäjiltä toimia ilmastonmuutoksen hidastamiseksi.

Samoin kesällä järjestetty ennätysyleisön kerännyt Helsinki Pride -tapahtuma oli unohtumaton. Tänä vuonna minulla oli kunnia olla mukana myös ylpeänä ässäläisenä, kun Prismasta tuttu Boy Meets Girl -brändi oli näyttävästi tukemassa tapahtumaa.

Vastuullisuuden saralla tapahtuu todella paljon ja olen iloinen siitä, että saan työskennellä sydäntäni lähellä olevien teemojen parissa.

Lea Rankinen,

vastuullisuusjohtaja, SOK


Lue lisää ohjelmasta, S-ryhmän vastuullisuustyöstä ja sen johtamisesta tästä katsauksesta ja S-ryhmä.fi:stä

Vastuullisuusohjelman eteneminen

Paras paikka elää -ohjelma on nykyisessä muodossaan voimassa vuodet 2017–2020. Ohjelman ytimen luovat 100 tekoa, joiden etenemistä seurataan ja raportoidaan vuosittain. Vuoden 2018 lopussa yli kolmannen ohjelman teoista oli valmiina ja reilu puolet etenivät suunnitelmien mukaan. Vain muutama teko on suunnitellusta aikataulusta jäljessä.

   S-ryhmän 100 vastuullisuustekoa, %

100 teon status 31.12.2018, %

100 teon status 31.12.2018, KPL

Tutustu jokaiseen sataan tekoon tarkemmin S-ryhmä.fi:ssä

Sidosryhmätyö

Vuoropuhelua kumppaneidemme kanssa

Suuren yleisön arvio (asteikko 1-5)

Käymme aktiivista vuoropuhelua eri sidosryhmien kanssa. Vuoropuhelun tavoitteena on välittää tietoa S-ryhmästä, lisätä molemminpuolista ymmärrystä ja hyödyntää sidosryhmiemme asiantuntemusta toimintamme kehittämisessä.

Osallistumme avoimesti ja aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun. Vastaamme avoimesti meille esitettyihin kysymyksiin ja palautteisiin, on kyse sitten asiakkaiden, kansalaisjärjestöjen tai median kyselyistä

Sidosryhmätyötämme johdetaan tavoitteellisesti ja sitä mitataan vuosittain. Sidosryhmien mielikuvia S-ryhmästä selvitetään muun muassa T-Median Luottamus ja maine -tutkimuksella. Tutkimuksessa arvioidaan kokonaismainetta kahdeksan aihealueen kautta: hallinto, talous, johto, innovaatiot, vuorovaikutus, tuotteet ja palvelut, työpaikka sekä vastuullisuus.

Vuonna 2018 suuri yleisö arvioi kokonaismaineemme sekä vastuullisuutemme hyväksi. Hallinto, jossa käsitellään avoimuutta ja läpinäkyvyyttä, sekä oikein toimimista, arvioitiin myös hyväksi.

Huhtikuussa käynnistimme S-ryhmän ilmastokampanjan Tuskasta toimintaa - Suuri ilmastokeskustelu -sidosryhmätilaisuudessa. Tilaisuudessa keskusteltiin ilmastotyön keinoista ja siitä, miten eri toimijat saadaan mukaan toimimaan ilmastoasian puolesta. Iso Juttu -ilmastokampanjan tavoitteena on vähentää S-ryhmän ja arvoketjumme päästöjä sekä innostaa asiakkaitamme mukaan ilmastotalkoisiin.

Ilmastoteema oli esillä myös Porin SuomiAreenassa heinäkuussa kun järjestimme yhdessä Sitran kanssa keskusteluita aiheesta. Tulevaisuuskattauksia -teemapäivän aikana keskusteltiin muun muassa ilmastoahdistuksesta, tulevaisuuden ruoasta, kiertotalouden ratkaisuista sekä uuden sukupolven työelämäkäsityksistä.

Tornin Aamu -keskustelutilaisuus järjestettiin vuonna 2018 otsikolla "Muovi – aikamme vihollinen vai tarpeellinen kumppani". Tilaisuus oli osa S-ryhmän muovilinjauksen valmistelua. Tavoitteenamme oli kuulla sidosryhmiemme näkemyksiä, jotta niitä voidaan huomioida linjauksen valmistelussa. Puheenvuoron käyttivät europarlamentaarikko Henna Virkkunen, Pakkausyhdistyksen toimitusjohtaja Antro Säilä, kansanedustaja Hanna Kosonen sekä VTT:n tutkimusryhmän vetäjä Maija Pohjakallio.

Syksyllä 2018 järjestimme yhteistyössä Oxfamin kanssa pyöreän pöydän keskustelun italialaisille sidosryhmille Roomassa. Tilaisuudessa keskusteltiin säilyketomaattien hankintaketjun ihmisoikeusriskeistä ja niiden juurisyistä. Tilaisuus oli osa selvitystä, jonka Oxfam toteutti S-ryhmälle Etelä-Italiassa.

Liiketoimintakatsaukset

Tarjoamme monipuoliset palvelut ja laajan toimipaikkaverkoston

 

Marketkauppa

Päätoimialan hyvä vauhti jatkuu.

8 096

myynti (milj.€)

46,4 %

markkinaosuus

90

PrismaA

434

S-marketia

298

SaleA

112

AlepaA

6

Food market herkkua

"Kauppa kävi marketeissamme myös vuonna 2018. Hintojen halpuuttaminen, joustavat aukioloajat ja yhä kiinnostavampi tarjonta ovat selvästi toimiva kombo.

Suomen päivittäistavaramyyntimme kehittyi positiivisesti viime vuonna. Myynnin kasvun jatko osoittaa, että olemme yhä suomalaisen ruokakaupan markkinajohtaja. S-market on myynniltään Suomen suurin ruokakauppa, Prisma on vetovoimaisin hypermarket ja pienmyymälät Sale ja pääkaupunkiseudun Alepa sujuvoittavat arkea ja turvaavat peruspalvelut etenkin pienillä paikkakunnilla.

Vuonna 2018 avasimme täysin uuden ketjun, Food Market Herkun. Herkku on asiakkaiden kanssa yhdessä kehitetty ruokaa ja palvelua rakastavan ihmisen ostoskeidas, jossa on panostettu laatuun ja inspiroivaan tarjontaan. Herkku sai heti kansainvälistä huomiota, kun brittiläinen kaupan alan tutkimustoimisto valitsi sen maailman 16 kiinnostavimman uuden ruokakaupan joukkoon. 

Prisma jatkoi asiakkaidensa arjen helpottamista tarjoamalla kaiken saman katon alta. Ruokaostosten lisäksi ostoskärryyn voi valita muun muassa muotia sekä kodin ja viihteen tuotteita laajasta valikoimasta. Prisma on Suomen johtava muotikauppa, joka rohkaisee kaikkia olemaan sinut itsensä kanssa.

Kodin ja viihteen tuoteryhmissä kilpailu jatkui kireänä vuonna 2018. Lelujen, ruoanvalmistusvälineiden ja kattamisen osa-alueilla Prisma säilytti markkinajohtajan aseman asiointiosuuksilla mitattuna. Myös viihde-elektroniikassa myynti kehittyi edelleen hyvin.

Yli tuhannessa S-kaupassamme työskentelee noin 20 000 kaupan alan ammattilaista. Henkilökuntamme kohtaavat vuosittain miljoonia asiakkaita ja he pitävät mittavan koneistomme käynnissä päivästä toiseen – heille kuuluu iso kiitos!

Lähihistoriamme suurin investointi, päivittäistavaroiden logistiikkakeskus Sipoossa, on vihdoin laajasti käytössä. Tehokas ja pitkälle automatisoitu logistiikka on merkittävä tekijä hintojen halpuuttamisessa ja oman katteemme pienentämisessä.

S-ryhmän ketjut pärjäsivät jälleen hyvin Pohjoismaiden laajimmassa kestävän kehityksen bränditutkimuksessa (Sustainable Brand Index). Suomalaiskuluttajat arvioivat Prisman oman toimialansa vastuullisimmaksi toimijaksi. Kun kaikki toimialat niputettiin yhteen, arvioitiin Kotimaista-tuotesarjamme toiseksi vastuullisimmaksi suomalaiseksi brändiksi.

Näillä eväillä on ilo jatkaa vuotta 2019 eteenpäin."

Ilkka Alarotu, 

kaupallinen johtaja, SOK Vähittäiskaupan ketjuohjaus

 

Tavaratalo- ja erikoisliikekauppa

Vahvuuksiin keskittyminen on ohjannut kasvun oikeille raiteille.

294

myynti (milj.€)

20

Sokosta

38

Emotion-myymälää

8

Pukumiestä

8

muuta erikoisliikettä

 

"Tehtävämme on auttaa asiakkaitamme löytämään oman tyylinsä. Vaikka verkkokauppa ja muut digitaaliset palvelut kehittyvät vauhdilla myös meillä, niin useat kasvokkain tapahtuvat kohtaamiset osoittavat, että perinteisellä tavaratalolla on oma paikkansa – myös tulevaisuudessa.

Viime vuonna pitkä kuuma kesä laittoi kapuloita kasvun rattaisiimme etenkin pukeutumisen myynnissä. Helle houkutteli ihmisiä pysymään ulkona ja sekä kevät että syksy jäivät säiden puolesta oikeastaan kokonaan väliin.

Olemme silti tyytyväisiä, että saimme pidettyä kannattavuutemme hyvällä tasolla, vaikka myyntimme laski hieman edellisvuodesta. Koko tavaratalokaupan markkina on edelleen haasteellinen, joten siihen nähden pärjäsimme hyvin.

Keskittyminen vahvuuksiimme, muotiin ja kauneuteen, on ollut hyvä strateginen valinta. Sokoksen nousu tappiollisesta tilanteesta hyvään tulokseen on ollut huikeaa.

Emotion-ketjun asema kauneuden ja kosmetiikan markkinajohtajana vahvistui edelleen vuonna 2018. Avasimme uusia myymälöitä ja uudistimme konseptia – tämä työ jatkuu myös kuluvana vuonna.

Valmistelimme myös M&S-brändin tuomista osaksi jokaisen Sokoksen valikoimaa. Nyt merkin vaatteita ja asusteita myydään ympäri Suomea Sokos-tavarataloissa ja verkkokaupassa.

Kansainvälinen verkkokauppa haastaa meitä koko ajan enemmän. Kehitämme kuluvan vuoden aikana Sokos.fi-verkkokauppaa, joka palvelee jatkossa entistä paremmin asiakkaitamme. Samalla kuitenkin näemme kivijalkamyymälöiden tulevaisuuden kirkkaana. Takavuosien mammuttimaisista tavarataloista on kehitytty ihmisen kokoisiin liikkeisiin, joihin on helppo tulla hakemaan iloa arkeen."

Mika Laakso,

ketjujohtaja, SOK Tavaratalo- ja erikoisliikekauppa

 

Liikennemyymälä- ja polttonestekauppa

Juhlavuonna iloittiin myös hyvästä taloudellisesta kehityksestä.

1 729

myynti (milj.€)

58

ABC-liikennemyymäläÄ

330

ABC-automaattiasemaA

43

Lähi-ABC -asemaa

79

ABC CarWash -autopesulaa

"Vuonna 2018 juhlistimme ABC-ketjun 20-vuotista tarinaa. Syntymäpäivien lisäksi voimme iloita myös taloudellisesti hyvästä vuodesta. Sekä myyntimme että tuloksemme kasvoivat mukavasti.

Kehitimme vuonna 2018 erityisesti digitaalisia palveluitamme ja ravintoloitamme. Uudistimme ABC Burgeria ja toimme lisäksi a la carte -listalle uudet Chef's Burgerit. Nyt yhä useammalla suomalaisella on mahdollisuus nauttia gourmet-hampurilaisesta. Ravintolamme vastaavat myös entistä monipuolisemmin erilaisiin ruokailutottumuksiin tarjoamalla vaihtoehtoja esimerkiksi vegaaneille.

Tavoittelemme digitaalisten palveluiden edelläkävijyyttä alallamme. Lanseerasimme maailman ensimmäisen mobiilitankkaus-palvelun jo vuonna 2016 ja viime keväänä julkaisimme liikkuvan asiakkaan oman mobiilisovelluksen, ABC-mobiilin. Se niputtaa yhteen palveluitamme nyt ja erityisesti tulevaisuudessa.

Toimme vuoden lopulla ABC-mobiiliin uuden ominaisuuden, autopesun maksamisen, helpottamaan asiakkaidemme arkea ja tukemaan kasvanutta ABC CarWash -verkostoamme. Pesun mobiilimaksaminen laajenee ketjussamme asteittain kuluvan vuoden aikana. Tällä hetkellä ABC-mobiilissa voi tankkausten ja pesujen maksamisen lisäksi etsiä lähimpiä asemia ja selata niiden tietoja, kuten ruokalistoja.

Olen ylpeä kotimaisista ABC-asemistamme. Olemme 100 prosenttisesti suomalaisessa omistuksessa ja työntekijämme ovat usein aseman oman paikkakunnan väkeä. Kaikki ravintoloissamme myytävä liha on jo parin vuoden ajan ollut täysin kotimaista, ja ketjullamme on Avainlippu-merkki tunnuksena kotimaisuudestamme.

Myös myymämme Eko E85 -polttonesteen raaka-aineena käytetään kotimaisen ruokaketjun biojätteitä ja tähteitä. Vuonna 2018 kyseisen polttonesteen myynti kasvoi – ehkä tämä on merkki autoilijoiden kasvavasta kiinnostuksesta ympäristöystävällisempiä vaihtoehtoja kohtaan.

Tästä on hyvä jatkaa. Minut valittiin ABC:n johtoon vuoden 2018 lopulla jatkamaan ketjun tarinaa. Odotan innolla tulevia hetkiä noin 4000 apsilaisen kanssa. Uudistumme jatkuvasti – kuitenkin niin, että asiakas tietää aina ABC-liikennemyymälään tullessaan mitä sieltä saa."

Harri Tuomaala,

ketjujohtaja, SOK:n liikennemyymälä- ja polttonestekauppa

 

Matkailu- ja ravitsemiskauppa

Ennätyksiä, uudistuksia ja ympäristöystävällisempiä hotelleja.

798

myynti (milj.€)

50

Sokos Hotellia

8

Radisson Blu Hotellia

3

muuta hotellia

58

Green Key -sertifioitua hotellia

500

ravintolaa

24,2 %

hotellien markkinaosuus

8,9 %

ravintoloiden markkinaosuus (2017)

"Vuosi 2018 oli meille ennätysten vuosi: teimme kaikkien aikojen parhaan tuloksemme. Taloudellinen menestyksemme on ahkeran ja ajan hermolla olevan työn ansiota.

Olemme onnistuneet brändi- ja palvelukehitystyössämme, uudistaneet ketjuravintoloitamme sekä panostaneet digitaaliseen kehittämiseen ja asiakkuusohjelmiimme. Kaikki nämä teot ovat johtaneet yhä parempaan asiakastyytyväisyyteen.

Kilpailu on kovaa sekä hotelli- että ravintolarintamalla. Pääkaupunkiseudulla uudistimme Original Sokos Hotel Presidenttiä ja Vaakunaa sekä rakennutimme Flamingon hotellille laajennusosaa. Rakenteilla on myös täysin uusi hotelli uudistuvan Pasilan sydämeen. Myös Turussa uudistamme ja kasvatamme hotelli- ja ravintolaverkostoamme sekä tarjoamme uusia työpaikkoja sadoille tekijöille.

Viime vuonna avattiin yhteensä 29 uutta tai uudistettua ketjuravintolaa. Ravintoloissa helppouden ja nopean syömisen trendi jatkuu edelleen. Mahdollistimme kotimaisen Fafa's ketjun laajenemisen eri puolille Suomea. Samalla toimme kansainvälisiä makuja ja kasvispainotteista ruokaa uusille paikkakunnille. Myös legendaarinen Rosso porskuttaa hyvää vauhtia, ja ketju täytti 40 vuotta viime vuonna.

Koko S-ryhmän yhteinen Paras paikka elää -vastuullisuusohjelma ja sen 100 vastuullisuustekoa näkyvät sekä hotelleissamme että ravintoloissamme. Kaikki hotellimme ovat nyt Green Key -sertifioituja, eli jokaiselle hotellille on määritelty oma, tietyt standardit täyttävä ympäristöohjelma. Lisäksi kuluttajat valitsivat Sokos Hotellit jälleen Suomen vastuullisimmaksi hotellibrändiksi.

Jatkamme työtämme ylivoimaisen asiakaskokemuksen luomiseksi – monikanavaisesti. Sokoshotels.fi kasvaa ja kehittyy koko ajan. Pidämme tärkeänä, että monikanavaisuus ei koske pelkkiä huonevarauksia vaan myös hotellin muita palveluita. Julkaisimme uuden Sokos Hotels -sovelluksen S-Card-kanta- asiakkaidemme käyttöön. Tulevaisuudessa sen käyttäjiksi pääsevät myös asiakasomistajat."

Harri Ojanperä,

ketjujohtaja, SOK Matkailu- ja ravitsemiskaupan ketjuohjaus

 

Rautakauppa

Rautakauppa on suuressa murroksessa.

135

myynti (milj.€)

9

Kodin TerraA

11

S-RautaA

"Ihmiset eivät osta rautakaupasta enää pelkkiä vasaroita ja nauloja, vaan ideoita, inspiraatiota ja ratkaisuja. Me vastaamme tähän tarpeeseen uudistuneilla Kodin Terroilla, jotka tukevat tavoitettamme tarjota asiakkaillemme ylivoimaisesti helpoin rautakaupan kokemus.

Kodin Terroille tehtiin täysimittainen uudistus viime vuoden aikana. Halusimme uudistaa myymälöitä isosti, emmekä vain hienosäätää. Nyt Kodin Terrat kannustavat entistä vahvemmin asiakkaitamme tekemään remontteja itse – myös pienillä ja edullisilla ratkaisuilla voi saada täysin uutta ilmettä kotiin tai vaikka kesämökille.

Kiinnitämme myymälöissämme erityistä huomiota asiakkaiden palveluun. Henkilökuntamme kertoo asiakkaille remonttivinkkejä ja neuvoo tuotteiden käyttöön tai asennuksiin liittyvissä kysymyksissä. Luomme ilmapiirin, joka kannustaa asiakkaita ottamaan pieniä askelia kohti unelmakotiaan.

Helppoutta on lisätty myös verkon puolelle. Kodin Terran verkkokauppa ja kivijalka tukevat toisiaan vahvasti. Ostamisen lisäksi verkosta voi tarkistaa onko tuotetta saatavilla myymälästä, ja myymälän karttaan on merkitty tuotteen sijainti." 

Sampo Päällysaho,

käyttötavarakaupan johtaja, SOK Vähittäiskaupan ketjuohjaus

 

S-Pankki

Muutokset kasvun tukena.

3,1

miljoonaa asiakasta

2,2

miljoonaa Visa-korttia

11,6

liiketulos (milj.€)

685

työntekijää

"Vuosi 2018 oli S-Pankille isojen muutosten vuosi. Niistä huolimatta onnistuimme kasvattamaan liiketoimintaamme merkittävästi. Samalla pystyimme myös syventämään asiakassuhteitamme.

Mitä sitten käytännössä teimme? Muovasimme S-Pankkia siihen suuntaan, että voimme jatkossa olla yhä parempi kumppani yli kolmelle miljoonalle asiakkaallemme. Syyskuun alusta alkaen liiketoimintamme on keskittynyt erityisesti kahteen alueeseen: pankkiliiketoimintaan ja varallisuudenhoitoliiketoimintaan.

Pankkiliiketoiminnan puolella viime vuoden kohokohta oli luotonantomme voimakas ja hallittu kasvu. Asuntolainakantamme kasvoi 15,2 prosenttia samaan aikaan, kun markkinat yleisesti kasvoivat noin kahden prosentin vauhtia.

Suomalaiset maksavat innokkaasti ostoksiaan korteillamme. Harva tietää, että karkeasti arvioituna joka kymmenes suomalaisella pankki- tai luottokortilla maksettava ostos maksetaan nykyään S-Pankin kortilla. Viime vuonna korteillamme tehtyjen ostosten kappalemäärä kasvoi 18 prosenttia.

Varallisuudenhoidossa olemme edenneet vauhdilla. Syyskuussa julkaisimme Suomen ensimmäisen mikrosäästämisen palvelun Säästäjän. Tuhannet suomalaiset ovat jo ottaneet Säästäjän käyttöönsä, ja olemme ylpeitä, että yli 30 prosenttia palvelun käyttäjistä säästää nyt ensimmäistä kertaa. Tämä on hienoa, sillä tavoitteenamme on tehdä säästämisestä helppoa ja halpaa.

Vaikka markkinat kehittyivät loppuvuonna erittäin haastavasti, varallisuudenhoitomme hallinnoitavat varat kasvoivat 9,9 prosenttia ja olivat vuoden lopussa 7,6 miljardia euroa. Hallinnoimiemme rahastojen osuudenomistajien lukumäärä kasvoi 19 000:lla – huomattavasti markkinoita vauhdikkaammin.

Teknologinen kehitys on tärkeä pankkitoimialaa ja yhteiskuntaa muovaava voima. Myös asiakkaamme arvostavat toimivia digitaalisia palveluita, ja EPSI Rating -tutkimusyhtiön selvityksen mukaan asiakkaamme ovat jopa selvästi muiden pankkien asiakkaita valmiimpia hoitamaan kaikki pankkiasiansa digitaalisesti.

Siksi haluamme tutkia ja hyödyntää uusia teknologioita, kuten mobiililaitteiden mahdollisuuksia, koneoppimista, ohjelmistorobotiikkaa ja lohkoketjuja, aina kun ne auttavat meitä palvelemaan asiakaitamme paremmin. Edistämme mobiilimaksamista ja teemme kumppanimme MobilePayn sovelluksella maksamisesta ja Bonuksen keräämisestä mahdollista kaikissa S-ryhmän kaupoissa ja palveluissa.

Olemme myös kehittäneet uutta versiota huippusuositusta S-mobiili-sovelluksestamme, joka yhdistää kaupan ja pankin palvelut ainutlaatuisella tavalla. Julkaisemme uuden S-mobiilin alkuvuonna 2019.

Vastuullisuus on meille tärkeä osa kaikkea tekemistämme, ja asiakkaamme odottavat sitä meiltä Pohjoismaiden laajimmassa kestävän kehityksen brändivertailussa, Sustainable Brand Indexissä, suomalaiset valitsivat S-Pankin jo kuudennen kerran peräkkäin vastuullisimmaksi pankiksi."

Pekka Ylihurula,

toimitusjohtaja, S-Pankki

Hallinto

Hallintoneuvosto, hallitus ja konsernijohtoryhmä

SOK:n hallintoneuvosto 2018

Matti Pikkarainen

(s. 1953)

  • Oulu
  • teologian tohtori
  • puheenjohtaja 2013-
  • Osuuskauppa Arinan hallintoneuvoston puheenjohtaja
  • hallintoneuvoston jäsen 2004–
  • erovuorossa 2019

Timo Santavuo

(s. 1960)

  • Pori
  • asianajaja, varatuomari
  • ensimmäinen varapuheenjohtaja 2017-
  • Satakunnan Osuuskaupan hallintoneuvoston puheenjohtaja
  • hallintoneuvoston jäsen 2000–
  • erovuorossa 2021

Antti Määttä

(s. 1966)

  • Muurame
  • kauppat. maist.
  • toinen varapuheenjohtaja 2015–
  • Osuuskauppa Keskimaan toimitusjohtaja
  • hallintoneuvoston jäsen 2013-
  • erovuorossa 2019

Jorma Bergholm

(s. 1954)

  • Helsinki
  • toimitusjohtaja
  • Helsingin Osuuskauppa Elannon hallintoneuvoston puheenjohtaja
  • hallintoneuvoston jäsen 2005–
  • erovuorossa 2020

Pentti Hämäläinen

(s. 1954)

  • Hamina
  • asianajaja
  • Kymen Seudun Osuuskaupan hallintoneuvoston puheenjohtaja
  • hallintoneuvoston jäsen 2008–
  • erovuorossa 2021

Tapio Kankaanpää

(s. 1962)

  • Kuopio
  • kauppat. maisteri
  • Osuuskauppa PeeÄssän toimitusjohtaja
  • hallintoneuvoston jäsen 2018-
  • erovuorossa 2020

Henrik Karvonen

(s. 1972)

  • Kuusamo
  • Koillismaan Osuuskaupan toimitusjohtaja
  • hallintoneuvoston jäsen 2014-
  • erovuorossa 2021

Sinikka Kelhä

(s. 1964)

  • Rauma
  • asianajaja
  • Osuuskauppa Keulan hallintoneuvoston puheenjohtaja
  • hallintoneuvoston jäsen 2017–
  • erovuorossa 2020

Kimmo Koivisto

(s. 1956)

  • Salo
  • maanviljelijä
  • Suur-Seudun Osuuskauppa SSO:n hallintoneuvoston puheenjohtaja
  • hallintoneuvoston jäsen 2007–
  • erovuorossa 2019

Martti Lokka

(s. 1967)

  • Mikkeli
  • toimitusjohtaja, isännöitsijä
  • Osuuskauppa Suur-Savon hallintoneuvoston puheenjohtaja
  • hallintoneuvoston jäsen 2014-
  • erovuorossa 2021

Matti Manner

(s. 1953)

  • Naantali
  • asianajaja, laamanni
  • Turun Osuuskaupan hallituksen puheenjohtaja
  • hallintoneuvoston jäsen 2016-
  • erovuorossa 2019

Anne Mäkelä

(s. 1965)

  • Kokkola
  • asianajaja, varatuomari
  • Osuuskauppa KPO:n hallintoneuvoston puheenjohtaja
  • hallintoneuvoston jäsen 2015-
  • erovuorossa 2020

Hannu Pelkonen

(s. 1967)

  • Sotkamo
  • Osuuskauppa Maakunnan toimitusjohtaja
  • hallintoneuvoston jäsen 2015-
  • erovuorossa 2021

Timo Rajala

(s. 1957)

  • Akaa
  • hankejohtaja
  • Pirkanmaan osuuskaupan hallintoneuvoston puheenjohtaja
  • hallintoneuvoston jäsen 2017-
  • erovuorossa 2020

Jarkko Rautaoja

(s. 1964)

  • Heinola
  • diplomi-insinööri
  • Osuuskauppa Hämeenmaan hallintoneuvoston varapuheenjohtaja 31.12.2018 asti
  • hallintoneuvoston jäsen 2017-
  • erovuorossa 2020

Kari Suninen

(s. 1963)

  • Lappeenranta
  • toimitusjohtaja
  • Etelä-Karjalan osuuskaupan hallintoneuvoston puheenjohtaja
  • hallintoneuvoston jäsen 2011-
  • erovuorossa 2021

Matti Timonen

(s. 1956)

  • Nurmes
  • maanviljelijä
  • Jukolan Osuuskaupan hallintoneuvoston puheenjohtaja
  • hallintoneuvoston jäsen 2011-
  • erovuorossa 2020

Elina Varamäki

(s. 1971)

  • Seinäjoki
  • vararehtori, dosentti
  • Etelä-Pohjanmaan Osuuskaupan hallintoneuvoston puheenjohtaja
  • hallintoneuvoston jäsen 2011-
  • erovuorossa 2019

Kristian Westerholm

(s. 1969)

  • Inkoo
  • agronomi
  • Osuuskauppa Varuboden-Osla Handelslagin hallintoneuvoston puheenjohtaja
  • hallintoneuvoston jäsen 2016-
  • erovuorossa 2019

Kim Wrange

(s. 1968)

  • Lehmo
  • kauppatiet. lisensiaatti, yliopettaja
  • Pohjois-Karjalan osuuskaupan hallintoneuvoston puheenjohtaja
  • hallintoneuvoston jäsen 2018-
  • erovuorossa 2019
 

Henkilöstön edustajat


Ulla Kivilaakso

(s. 1970)

  • Helsinki
  • yo-merkonomi, MJD
  • markkinointipäällikkö
  • SOK Matkailu- ja ravitsemiskaupan ketjuohjaus
  • hallintoneuvoston jäsen 2011-
  • erovuorossa 2020

Iiris Merimaa

(s. 1962)

  • Helsinki
  • hallintoassistentti
  • SOK Hallintopalvelut ja riskienhallinta
  • hallintoneuvoston jäsen 2009–
  • erovuorossa 2020

 

SOK:n hallitus 2018

Taavi Heikkilä

(s. 1962)

  • pääjohtaja, KTM
  • SOK:n hallituksen jäsen 2007–2011, 2014–
  • S-ryhmässä 1987–
  • SOK:n hallituksen puheenjohtaja

Heikki Hämäläinen

(s. 1966)

  • toimitusjohtaja, KTM
  • Osuuskauppa Suur-Savo
  • SOK:n hallituksen jäsen 2014–
  • S-ryhmässä 1990–

Juha Kivelä

(s. 1966)

  • toimitusjohtaja, KTM
  • Pohjois-Karjalan Osuuskauppa
  • SOK:n hallituksen jäsen 2018–
  • S-ryhmässä 1990–

Hannu Krook

(s. 1965)

  • toimitusjohtaja, KTM
  • Osuuskauppa Varuboden-Osla Handelslag
  • SOK:n hallituksen jäsen 2016-
  • S-ryhmässä 2013-

Veli-Matti Liimatainen

(s. 1969)

  • toimitusjohtaja, KTM
  • Helsingin Osuuskauppa Elanto
  • SOK:n hallituksen jäsen 2018-
  • S-ryhmässä 1995-

Timo Mäki-Ullakko

(s. 1963)

  • toimitusjohtaja, KTM
  • Pirkanmaan Osuuskauppa
  • SOK:n hallituksen jäsen 2013–
  • S-ryhmässä 1987–

Olli Vormisto

(s. 1967)

  • toimitusjohtaja, KTM
  • Osuuskauppa Hämeenmaa
  • SOK:n hallituksen jäsen 2017-
  • S-ryhmässä 1989–

 

 

 

 

SOK-yhtymän konsernijohtoryhmä 2018

Taavi Heikkilä

(s. 1962)

  • pääjohtaja, KTM
  • SOK:n hallituksen jäsen 2007–2011, 2014–
  • S-ryhmässä 1987–

Jari Annala

(s. 1964)

  • johtaja, CFO, KTM
  • Talous ja hallinto
  • S-ryhmässä 1989–

Arttu Laine

(s. 1970)

  • kenttäjohtaja, KTM
  • Liiketoimintaryhmät, Hankinta ja logistiikka
  • S-ryhmässä 1995–

Susa Nikula

(s. 1970)

  • johtaja, KM
  • Henkilöstö
  • S-ryhmässä 1995–

Sebastian Nyström

(s. 1974)

  • johtaja, DI
  • Strategia
  • S-ryhmässä 2015–

Jorma Vehviläinen

(s. 1967)

  • johtaja, KTM
  • SOK Liiketoiminta Oy
  • S-ryhmässä 1991–

Veli-Pekka Ääri

(s. 1968)

  • johtaja, VTM
  • Asiakkuus, Viestintä, Markkinointi ja Digitaaliset palvelut
  • S-ryhmässä 2011–

 

 

Johtaminen

SOK-yhtymän johtaminen ja valvonta

SOK on suomalainen osuuskunta, jonka päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan osuuskuntalakia, toimialojen toimintaa koskevia muita säännöksiä sekä SOK:n sääntöjä. Tytäryhtiöiden toimintaa säätelee mm. osakeyhtiölaki ja koko SOK-yhtymän toimintaa ohjaavat lisäksi mm. SOK:n hallituksen vahvistamat toimintaperiaatteet, toimintapolitiikat ja investointi- ja hyväksymisohjeet sekä eri toimielimille vahvistetut työjärjestykset.

Arvopaperimarkkinayhdistys ry on hyväksynyt kesäkuussa 2015 listayhtiöiden hallinnointikoodin (nähtävillä osoitteessa http://cgfinland.fi/), joka tuli voimaan 1.1.2016. Keskuskauppakamarin vuonna 2006 julkaiseman kannanoton mukaan pörssiyhtiöiden lisäksi myös muiden valtakunnallisesti merkittävien yhteisöjen tulisi noudattaa hallinnointikoodia siltä osin, kuin se on niiden erityispiirteet huomioiden mahdollista. SOK noudattaa hallinnointikoodia siltä osin kuin se on SOK:n osuustoiminnallinen yritysmuoto ja sen erityispiirteet huomioiden mahdollista ja myös tarkoituksenmukaista.

S-ryhmän muodostavat osuuskaupat ja niiden omistama Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnan (SOK) sekä näiden tytäryhtiöt. S-ryhmän tarkoituksena on tuottaa palveluja ja etuja asiakasomistajille. SOK tuottaa osuuskaupoille hankinta-, asiantuntija- ja tukipalveluita ja vastaa myös S-ryhmän strategisesta ohjauksesta ja liiketoimintaketjujen kehittämisestä.

SOK:n hallintomalli

SOK:n hallintomalli on hallinnointikoodista poiketen ns. kaksiportainen ja koostuu osuuskunnan kokouksen lisäksi hallintoneuvostosta, hallituksesta ja pääjohtajasta alla olevassa kuvassa esitetyn mukaisesti. Yhtiön operatiivisessa johtamisessa toimitusjohtajaa avustaa johtoryhmä.

Hallintoneuvosto

Osuuskunnan kokous

SOK:n jäsenet (omistajat) käyttävät päätösvaltaansa osuuskunnan kokouksessa. Osuuskunnan kokous päättää sille osuuskuntalain ja SOK:n sääntöjen nojalla kuuluvista asioista. Kukin SOK:n jäsenosuuskauppa on oikeutettu valitsemaan osuuskunnan kokoukseen enintään viisi kokousedustajaa, joilla kaikilla on puheoikeus, mutta joista vain yhdellä on oikeus käyttää osuuskaupan äänivaltaa. Omistajaoikeuksien käyttö ja äänivalta perustuvat jäsenten omistusosuuksiin ja SOK:n sääntöihin.

Varsinaisen osuuskunnan kokouksen tehtävänä on käsitellä laissa ja säännöissä määrätyt asiat kuten tilinpäätöksen vahvistaminen, taseen osoittaman ylijäämän käyttäminen, vastuuvapauden myöntäminen hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä hallintoneuvoston sekä tilintarkastajien valinta ja palkkiot. Lisäksi osuuskunnan kokouksessa käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat. Ylimääräinen osuuskunnan kokous voidaan kutsua tarvittaessa koolle.

Vuonna 2018 osuuskunnan varsinainen kokous pidettiin 26.4.2018. Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat. Ylimääräisiä osuuskunnan kokouksia ei pidetty vuonna 2018.

Hallintoneuvosto

Osuuskuntalaki ei edellytä hallintoneuvoston asettamista, mutta SOK:n säännöissä on määritelty hallintoneuvoston olevan osa yhtymän hallintomallia. Hallintoneuvoston roolina on edustaa laajaa omistajakenttää ja toimia yhteisen tahdonmuodostuksen foorumina keskeisimpien strategisten kysymysten osalta. Sen tehtävänä on toimia suurten linjojen ratkaisijana sekä jäsenten edun valvojana. Hallintoneuvosto vahvistaa hallituksen esityksestä S-ryhmän ja SOK-yhtymän strategian ja SOK-yhtymän keskeiset tavoitteet sekä valvoo niiden toteutumista. Varsinaiset operatiiviseen johtamiseen kuuluvat asiat kuuluvat kuitenkin SOK:n hallitukselle ja toimivalle johdolle.

Hallintoneuvosto valvoo, että osuuskunnan ja SOK-yhtymän hallintoa hoidetaan lain, sääntöjen, osuuskunnan kokouksen ja hallintoneuvoston päätösten sekä osuuskunnan edun mukaisesti. Lisäksi hallintoneuvosto muun muassa hyväksyy ja erottaa osuuskunnan jäsenet, nimittää ja vapauttaa pääjohtajan ja muut hallituksen jäsenet sekä päättää muiden kuin osuuskunnan palveluksessa olevien hallitusten jäsenten palkkiot.

Lisäksi hallintoneuvosto päättää S-ryhmän toimintaa koskevista yhteistoimintaperiaatteista ja pitkän tähtäimen suunnitelmista.

Hallintoneuvosto on vahvistanut toimintaansa varten työjärjestyksen.

Hallintoneuvoston puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa muodostavat puheenjohtajiston, joka avustaa hallintoneuvostoa sen tehtävissä. Pääjohtaja osallistuu puheenjohtajiston kokouksiin. Lisäksi puheenjohtajisto päättää muun muassa pääjohtajan palkkaeduista hallintoneuvoston päättämien palkkausperusteiden mukaisesti.

Puheenjohtajiston jäsenet ovat:

  1. Puheenjohtaja, teologian tohtori Matti Pikkarainen (s. 1953)
  2. Ensimmäinen varapuheenjohtaja asianajaja Timo Santavuo (s. 1960)
  3. Toinen varapuheenjohtaja toimitusjohtaja, kauppatieteiden maisteri Antti Määttä (s. 1966)
     

Hallintoneuvostoon kuuluu 14–27 jäsentä, joista 12–25 jäsentä valitsee osuuskunnan kokous osuuskauppojen tekemien ehdotusten perusteella. Jäseneksi valittavan tulee olla Suomen kansalainen ja osuuskaupan jäsen. Henkilöä ei voida valita hallintoneuvoston jäseneksi, jos hän täyttää 68 vuotta ennen toimikauden alkua. Osuuskunnan kokouksen valitsemien jäsenten lisäksi osuuskunnan henkilöstö voi keskuudestaan nimetä hallintoneuvostoon kaksi jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa annetun lain mukaisesti.

Vuonna 2018 hallintoneuvostossa oli 20 jäsentä sekä kaksi henkilöstön edustajaa. Hallintoneuvosto kokoontui kuusi kertaa ja jäsenten osallistumisprosentti kokouksiin oli 96.

Hallintoneuvosto asettaa sääntöihin perustuen tarpeellisesi katsomansa valiokunnat. Hallintoneuvosto on asettanut neljä toistaiseksi toimivaa valiokuntaa: nimitysvaliokunta, palkitsemisvaliokunta, tarkastusvaliokunta ja osuustoimintavaliokunta, joilla on omat työjärjestyksensä.

Nimitysvaliokunta

Nimitysvaliokunta valmistelee hallituksen jäsenten ja pääjohtajan valintaa. Nimitysvaliokuntaan kuuluu hallintoneuvoston puheenjohtaja, ensimmäinen ja toinen varapuheenjohtaja ja kaksi muuta hallintoneuvoston keskuudestaan valitsemaa jäsentä.

Vuoden 2018 hallintoneuvostolle ehdotukset valmistellut nimitysvaliokunta koostui seuraavista hallintoneuvoston jäsenistä:

  1. Matti Pikkarainen, hallintoneuvoston puheenjohtaja
  2. Timo Santavuo, hallintoneuvoston ensimmäinen varapuheenjohtaja
  3. Antti Määttä, hallintoneuvoston toinen varapuheenjohtaja
  4. Jorma Bergholm, hallintoneuvoston jäsen
  5. Anne Mäkelä, hallintoneuvoston jäsen
     

Nimitysvaliokunta kokoontui kuusi kertaa ja jäsenten osallistumisprosentti kokouksiin oli 97. Valiokunta esitteli 19.12.2018 ehdotuksensa hallituksen kokoonpanosta.

Palkitsemisvaliokunta

Palkitsemisvaliokunnan tehtävänä on arvioida ja kehittää S-ryhmän ylimmän johdon palkitsemisjärjestelmiä ja -periaatteita ja antaa niitä koskevia suosituksia sekä osuuskauppojen hallinnon palkkiosuosituksia. Palkitsemisvaliokunta valmistelee myös hallintoneuvoston, hallituksen ja niiden valiokuntien jäsenille maksettavia palkkioita koskevat esitykset niistä päättävien toimielinten päätettäväksi. Palkitsemisvaliokuntaan kuuluu hallintoneuvoston puheenjohtaja, ensimmäinen varapuheenjohtaja ja kolme muuta hallintoneuvoston keskuudestaan valitsemaa jäsentä.

Vuoden 2018 hallintoneuvostolle ehdotukset valmistellut palkitsemisvaliokunta koostui seuraavista hallintoneuvoston jäsenistä:

  1. Matti Pikkarainen, hallintoneuvoston puheenjohtaja
  2. Timo Santavuo, hallintoneuvoston ensimmäinen varapuheenjohtaja
  3. Sinikka Kelhä, hallintoneuvoston jäsen
  4. Martti Lokka, hallintoneuvoston jäsen
  5. Jarkko Rautaoja, hallintoneuvoston jäsen
     

Palkitsemisvaliokunta kokoontui viisi kertaa ja jäsenten osallistumisprosentti kokouksiin oli 100. Valiokunta esitteli 19.12.2018 ehdotuksensa hallituksen palkkioista.

Tarkastusvaliokunta

Tarkastusvaliokunta avustaa ja tukee hallintoneuvostoa osuuskunnan hallituksen ja osuuskunnan hallinnon valvomisessa. Tarkastusvaliokuntaan kuuluu hallintoneuvoston toinen varapuheenjohtaja ja vähintään kaksi ja korkeintaan kolme muuta hallintoneuvoston keskuudestaan valitsemaa jäsentä.

Vuoden 2018 tarkastusvaliokunta koostui seuraavista hallintoneuvoston jäsenistä:

  1. Antti Määttä, hallintoneuvoston toinen varapuheenjohtaja
  2. Matti Manner, hallintoneuvoston jäsen
  3. Timo Rajala, hallintoneuvoston jäsen
  4. Kristian Westerholm, hallintoneuvoston jäsen
     

Tarkastusvaliokunta kokoontui kolme kertaa ja jäsenten osallistumisprosentti kokouksiin oli 100.

Osuustoimintavaliokunta

Osuustoimintavaliokunta avustaa hallintoneuvostoa osuustoiminnallisten periaatteiden huomioonottamisessa ja toteutumisessa S-ryhmässä. Osuustoimintavaliokuntaan kuuluu hallintoneuvoston ensimmäinen varapuheenjohtaja ja neljä muuta hallintoneuvoston keskuudestaan valitsemaa jäsentä.

Vuoden 2018 hallintoneuvostolle ehdotukset valmistellut osuustoimintavaliokunta koostui seuraavista hallintoneuvoston jäsenistä:

  1. Timo Santavuo, hallintoneuvoston ensimmäinen varapuheenjohtaja
  2. Pentti Hämäläinen, hallintoneuvoston jäsen
  3. Tapio Kankaanpää, hallintoneuvoston jäsen
  4. Kimmo Koivisto, hallintoneuvoston jäsen
  5. Elina Varamäki, hallintoneuvoston jäsen
     

Osuustoimintavaliokunta kokoontui neljä kertaa ja jäsenten osallistumisprosentti kokouksiin oli 95.

Hallitus

Hallituksen valinta ja kokoonpano

SOK:n sääntöjen mukaan hallituksen muodostaa puheenjohtajana osuuskunnan palveluksessa oleva pääjohtaja ja vähintään kolme ja enintään kahdeksan muuta jäsentä. Hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet kalenterivuodeksi kerrallaan hallintoneuvoston nimitysvaliokunnan tekemän valmistelun pohjalta. Valmistellessaan ehdotusta valiokunta arvioi hallituksen kokoa ja kokoonpanoa sekä hallituksen jäseniltä vaadittavia ominaisuuksia osuuskunnan nykyisten ja kehittyvien tarpeiden näkökulmasta. Valmistelutyön tavoitteena on varmistaa, että hallitus on riittävän monimuotoinen muun muassa sukupuoli- ja ikäjakaumaltaan ja, että jäsenillä on toisiaan täydentävä kokemus ja monipuolinen osaaminen sekä pätevyys hallituksen tehtävien tehokkaaseen hoitamiseen. Sääntöjen mukaan valittavan tulee olla Suomen kansalainen ja toimikauden alkaessa alle 68-vuotias. Tavoitteena on varmistaa riittävä rotaatio, mutta myös riittävää jatkuvuutta hallitustyössä pidetään tärkeänä. Hallituksen osittain hallinnointikoodista poikkeavaan kokoonpanoon vaikuttavat SOK:n omistuspohja sekä S-ryhmän rakenne ja hallituksen rooli ryhmän toiminnan ohjauksessa, jossa korostuu tarve sille, että hallituksessa on mukana riittävän merkittävä edustus omistajayhteisöistä.

Hallituksen tehtävät

Hallituksen keskeisimmät tehtävät ja työskentelyn periaatteet on määritelty hallituksen työjärjestyksessä, jonka hallintoneuvosto on vahvistanut.

Hallitus edustaa osuuskuntaa ja huolehtii sen hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä SOK-yhtymän puitteissa lain ja sääntöjen mukaisesti. Hallituksen tehtävänä on mm. toimialojen kilpailustrategioista sekä SOK:n ja sen tytäryhtiöiden toimintasuunnitelmista päättäminen. Lisäksi hallitus vastaa eräiden hallintoneuvoston vahvistettavaksi kuuluvien strategisten päätösten valmistelusta.

Lisäksi hallitus päättää pääjohtajan esityksestä SOK:n konsernijohtoryhmän asettamisesta, sen jäsenten nimityksistä ja palkkaeduista pääjohtajaa lukuun ottamatta. Hallitus asettaa nimeämistyöryhmän, joka valmistelee hallituksen päätettäväksi esityksen SOK:n tytäryhtiöiden hallitusten kokoonpanosta. Hallitukselle on vahvistettu työjärjestys.

SOK:n hallitus ei ole sen tehtävät ja kokoonpano huomioiden nähnyt tarpeelliseksi perustaa hallinnointikoodissa mainittuja valiokuntia hallituksen vastuulle kuuluvien asioiden valmistelemiseksi. SOK:ssa hallintoneuvosto on perustanut tarvittavat valiokunnat.

Hallituksen kokoukset

Hallitus kokoontuu tarpeen vaatiessa puheenjohtajan kutsusta ja on päätösvaltainen, kun läsnä on yli puolet hallituksen jäsenistä hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan lukien. Hallitus arvioi säännöllisesti toimintaansa ja työskentelytapojansa tekemällä itsearvioinnin kerran vuodessa.

Vuonna 2018 SOK:n hallituksessa oli seitsemän jäsentä, joista kuusi oli osuuskauppojen toimitusjohtajia. Hallituksen puheenjohtajana toimii osuuskunnan sääntöjen mukaisesti SOK:n pääjohtaja.

SOK:n hallituksen kokoonpano vuonna 2018 oli seuraava:

  1. Taavi Heikkilä, pääjohtaja, KTM (s. 1962), puheenjohtaja
  2. Heikki Hämäläinen, toimitusjohtaja, KTM (s.1966)
  3. Juha Kivelä, toimitusjohtaja, KTM (s. 1966)
  4. Hannu Krook, toimitusjohtaja, KTM (s. 1965), varapuheenjohtaja
  5. Veli-Matti Liimatainen, toimitusjohtaja, KTM (s. 1969)
  6. Timo Mäki-Ullakko, toimitusjohtaja, KTM (s.1963)
  7. Olli Vormisto, toimitusjohtaja, KTM (s. 1967)
     

Hallituksen sihteerinä toimi lakiasiainjohtaja Seppo Kuitunen.

SOK:n hallituksesta vuoden 2018 lopussa jäivät pois Heikki Hämäläinen ja Timo Mäki-Ullakko. Hallintoneuvosto valitsi kokouksessaan 19.12.2018 uusiksi jäseniksi KTM Kim Biskopin (s. 1971), KTM Nermin Hairedinin (s. 1975), KTT Rita Järventie-Thesleffin (s. 1959), ja kauppaneuvos, restonomi, MBA Kimmo Simbergin (s. 1959). Muut vuoden 2018 jäsenet jatkavat hallituksessa, varapuheenjohtajaksi vuodelle 2019 valittiin Hannu Krook.

Hallitus kokoontui vuoden 2018 aikana 11 kertaa ja jäsenten osallistumisprosentti kokouksiin oli 96. Hallituksen kokouksissa ovat oikeutettuja olemaan läsnä myös hallintoneuvoston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat.

Hallituksen jäsenten riippumattomuus

Hallintoneuvoston puheenjohtajisto arvioi jäsenten riippumattomuutta ja hallituksen työskentelyä vuosittain. Hallituksen jäsenten riippumattomuutta arvioidaan hallinnointikoodin riippumattomuuskriteerien pohjalta.

Hallituksen puheenjohtajana toimii sääntöjen mukaan osuuskunnan pääjohtaja. Vuoden 2019 alusta lukien hallitukseen on kuulunut kaksi S-ryhmän ulkopuolista riippumatonta jäsentä. S-ryhmän rakenteesta ja omistuspohjasta johtuen muut hallituksen jäsenet ovat S-ryhmän osuuskauppojen toimitusjohtajia. Tältä osin hallituksen kokoonpano riippumattomuuden suhteen poikkeaa hallinnointikoodin suosituksista.

Hallituksen itsearviointi

Hallitus arvioi vuosittain toimintaansa ja työskentelytapojaan. Arviointi toteutetaan yleensä itsearviointina, ja sen tulokset käydään läpi ja niistä keskustellaan vuosittain.

Tunnistetut kehityskohteet otetaan huomioon hallituksen tehtäviä suunniteltaessa ja hallintoneuvoston nimitysvaliokunta ottaa tulokset huomioon valmistellessaan ehdotustaan hallintoneuvostolle hallituksen kokoonpanoksi. Lisäksi hallintoneuvoston puheenjohtajisto antaa vuosittain arvion hallitustyöskentelystä.

Pääjohtaja

Osuuskunnalla on osuuskuntalain tarkoittama toimitusjohtaja (pääjohtaja). Pääjohtajan tehtävänä on hoitaa osuuskunnan juoksevaa hallintoa hallituksen ja hallintoneuvoston antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Pääjohtaja toimitusjohtajana vastaa siitä, että osuuskunnan kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Pääjohtajan ollessa estyneenä hänen sijaisenaan toimii hallintoneuvoston valitsema henkilö.

Pääjohtaja toimii myös hallituksen puheenjohtajana. Tämä hallinnointikoodista poikkeava käytäntö on perusteltua S-ryhmän rakenteen johdosta ja koska osuuskunnalla on myös hallintoneuvosto, joka valvoo hallituksen ja toimitusjohtajan toimintaa. Hallintoneuvosto myös valitsee pääjohtajan ja päättää hänen palkkauksensa perusteet.

SOK:n osuuskuntalain tarkoittamana toimitusjohtajana, ja hallituksen puheenjohtajana, on toiminut pääjohtaja Taavi Heikkilä, KTM (s. 1962).

SOK-yhtymän konsernijohtoryhmä

Osuuskunnalla on konsernijohtoryhmä, jonka asettamisesta, jäsenten nimityksistä ja hallitukseen kuulumattomien jäsenten palkkaeduista päättää hallitus pääjohtajan esityksestä. SOK-yhtymän konsernijohtoryhmän tehtävänä on avustaa pääjohtajaa SOK-yhtymän ja S-ryhmän johtamisessa. Konsernijohtoryhmä koordinoi ja käsittelee mm. hallitukselle tehtävät keskeiset esitykset. Näitä esityksiä ovat mm. S-ryhmän ja SOK-yhtymän liiketoimintastrategiat, tavoitetasot, toimintasuunnitelmat ja budjetit sekä merkittävät investointi- ja realisointihankkeet. Lisäksi konsernijohtoryhmä käsittelee SOK-yhtymän kaikkia vastuualueita koskevia operatiivisia asioita. Hallitus antaa osuuskunnan sääntöjen mukaan tarvittaessa konsernijohtoryhmälle ohjeita, eikä konsernijohtoryhmällä ole lakiin tai osuuskunnan sääntöihin perustuvaa toimivaltaa. Konsernijohtoryhmä kokoontuu pääsääntöisesti kaksi kertaa kuukaudessa. SOK:n konsernin johtoryhmän jäsenten eläkeikä määräytyy henkilökohtaisten johtajasopimusten mukaisesti ja on 63 vuotta.

Vuonna 2018 konsernijohtoryhmään kuuluivat:

  1. Pääjohtaja Taavi Heikkilä, SOK
  2. Kenttäjohtaja Arttu Laine, liiketoimintaryhmät, logistiikka- ja hankintayhtiöt
  3. Johtaja, CFO Jari Annala, SOK Talous ja hallinto
  4. Johtaja Susa Nikula, SOK Henkilöstö
  5. Johtaja Sebastian Nyström, SOK Strategia
  6. Johtaja Jorma Vehviläinen, SOK:n liiketoiminta
  7. Johtaja Veli-Pekka Ääri, SOK Asiakkuus, viestintä ja digitaaliset palvelut
     

Konsernijohtoryhmän sihteerinä toimi lakiasiainjohtaja Seppo Kuitunen.

Konsernijohtoryhmä kokoontui 21 kertaa vuonna 2018.

Tytäryhtiöt

Tytäryhtiön hallituksen puheenjohtajana toimii pääsääntöisesti kyseisestä liiketoiminnasta vastaava SOK:n palveluksessa oleva konsernijohtoryhmän jäsen. SOK Liiketoiminta Oy:n hallituksen puheenjohtajana on toiminut pääjohtaja. SOK:n hallitus nimeää tytäryhtiöiden hallitusten jäsenet tytäryhtiöiden yhtiökokousten päätettäväksi. Tytäryhtiöiden hallitusten jäsenet valitaan pääsääntöisesti S-ryhmään kuuluvista henkilöistä.

Tytäryhtiön hallitus valitsee yhtiön toimitusjohtajan, mutta valinta edellyttää konsernin sisäisten ohjeiden mukaan myös SOK:n hallituksen hyväksynnän. Tytäryhtiöiden toimitusjohtajat eivät pääsääntöisesti kuulu kyseisen yhtiön hallitukseen. Tytäryhtiöiden toimintaa ohjataan mm. SOK:n hallituksen päättämin konserniperiaattein ja toimintapolitiikoin.

Ketjuohjaus

SOK:n ketjunohjaukset vastaavat liiketoiminta-alueen/ketjujen ja arvoketjun kehittämisestä ja asioiden valmistelusta SOK:n hallituksen päätettäväksi. Keskeisiä vastuita ovat mm. ketjujen kilpailustrategian, ketjuliikeidean ja ketjukonseptin kehittäminen sekä vuosittaisen toimintasuunnitelman laadinnan valmistelu. Liiketoiminnan ketjuohjausyksiköitä johtavat ketjujohtajat, jotka kuuluvat johtoryhmätasolla kenttäjohtajan vastuualueeseen. Liiketoiminnan tukiryhmät tukevat ja avustavat ketjunohjauksia. Niihin kuuluu 4-13 edustajaa alueosuuskauppojen toimitusjohtajista tai toimialajohtajista sekä SOK:n ketjujohtoa. Liiketoiminnan tukiryhmien puheenjohtajana toimii SOK:n kenttäjohtaja.

Vastaavasti SOK:n tuki- ja palvelutoiminnoilla on omat tukiryhmänsä, jotka avustavat ja tukevat kyseisen tukitoiminnan palveluiden tuottamisesta ja kehittämisestä vastaavan SOK:n toiminnon johtoa. Tukiryhmiin kuuluu alueosuuskauppojen toimitusjohtajia ja kyseisen vastuualueen johtajia ja puheenjohtajana toimii kyseisestä tukitoiminnosta vastaava SOK:n konsernijohtoryhmän jäsen. 

Liiketoiminnan ja palvelutoiminnan tukiryhmät, jotka eivät ole luonteeltaan päätöksentekoelimiä, ovat osa vuonna 2014 vahvistetun SOK:n johtamisjärjestelmän uudistamista. Tukiryhmien jäsenien valinnasta huolehtii kyseisen liike- tai tukitoiminnasta vastaava SOK:n konsernijohtoryhmän jäsen ja valinnoista informoidaan SOK:n hallitusta. Johtamismallilla ketjujen ja palvelutoiminnan valta- ja vastuusuhteita on selkeytetty. 

Sisäinen valvonta ja riskienhallintajärjestelmät

Sisäinen valvonta

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan avulla varmistetaan, että osuuskunnan toiminta on tehokasta, sen taloudelliset ja muut tiedot ovat luotettavia ja että osuuskunta noudattaa soveltuvia säännöksiä ja toimintaperiaatteita. Sisäinen valvonta on keskeinen osa osuuskunnan johtamisjärjestelmää.

SOK:n sisäisen valvonnan toimintaperiaatteissa määritellään osuuskunnassa ja sen tytäryhtiöissä sovellettava sisäisen valvonnan prosessi. Sisäinen valvonta on sisäänrakennettuna organisaation tavoiteasetannan, toimintaprosessien suunnitteluun ja toteutuksen, seurannan ja raportoinnin prosesseihin.

SOK:n hallituksen vastuulla on sisäisen valvonnan järjestäminen osuuskunnassa.

Sisäinen tarkastus avustaa hallitusta arvioimalla säännöllisesti sisäisen valvonnan käytäntöjen toimivuutta, tehokkuutta ja tarkoituksenmukaisuutta organisaation eri osa-alueilla.

Pääjohtaja, toimialojen ja liiketoimintayksiköiden johtajat ja tytäryhtiöiden hallitukset toimitusjohtajineen vastaavat riittävän sisäisen valvonnan toteutumisesta vastuualueillaan.

SOK:n hallitus on marraskuussa 2016 hyväksynyt SOK-yhtymän sisäisen valvonnan toimintapolitiikan ja Compliance –toimintapolitiikan (joka on päivitetty vuonna 2019).

Riskienhallinta

SOK:n hallitus on vahvistanut yhtymälle riskienhallintapolitiikan, jonka mukaisesti yhtymässä tunnistetaan ja analysoidaan riskejä sekä määritetään näille hallintatoimenpiteitä osana toiminnan suunnittelua. Analyysien perusteella tunnistetaan yhtymän toiminnan ja strategisten tavoitteiden saavuttamisen kannalta merkittävimmät riskit, jotka hallitus käsittelee ja päättää vuosittain. SOK-yhtymän tytäryhtiöiden ja yksiköiden johto käsittelee ja määrittelee yksikön merkittävimmät riskit ja niille määritellyt hallintatoimenpiteet sekä vastaavat riskienhallinnan toteuttamisesta.

Liiketoiminnan omaisuus-, keskeytys- ja vastuuvahinkoriskeihin on varauduttu mm. liiketoiminnan jatkuvuussuunnitelmin ja vakuutuksin. SOK:n riskienhallinnan asiantuntijaorganisaatio ohjaa ja kehittää riskienhallintaa S-ryhmässä sekä tukee riskienhallinnan toteuttamisessa. SOK:n sisäinen tarkastus arvioi riskienhallintaprosessien riittävyyttä ja toimivuutta.

Sisäinen tarkastus

SOK:n ja tytäryhtiöiden sisäisen tarkastuksen toiminnot vastaavat yhtymän sisäisen tarkastuksen toteuttamisesta. SOK:n hallitus käsittelee vuosittain sisäisen tarkastuksen vuosisuunnitelman, ja sisäinen tarkastus raportoi säännöllisesti pääjohtajalle, hallitukselle ja hallintoneuvoston tarkastusvaliokunnalle sisäisen tarkastuksen havainnoista.

Tilintarkastus

Osuuskunnan tilinpäätöstä, konsernitilinpäätöstä, kirjanpitoa ja hallintoa tarkastaa tilintarkastaja, jonka tulee olla tilintarkastuslaissa tarkoitettu tilintarkastusyhteisö. Osuuskunnan varsinainen kokous valitsee tilintarkastajan.

Osuuskunnan kokous valitsi SOK:n varsinaiseksi tilintarkastajaksi vuodelle 2018 tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab:n, päävastuullisena tilintarkastajana KHT-tilintarkastaja Jukka Rajala.

Suomessa, Baltian maissa ja Venäjällä maksettiin vuonna 2018 palkkioita SOK-yhtymän yhtiöiden tilintarkastustoiminnasta 428 592 euroa ja muita tilintarkastukseen liittymättömiä palkkioita yhteensä 380 560 euroa.

Lähipiiriliiketoimet

SOK-yhtymässä ylläpidetään luetteloa sen lähipiiriin kuuluvista osapuolista ja seurataan sekä arvioidaan lähipiirin kanssa tehtäviä liiketoimia.

SOK-yhtymässä ei ole ollut vuonna 2018 osuuskunnan kannalta olennaisia hallinnointikoodin mukaisia lähipiiriliiketoimia, jotka poikkeaisivat osuuskunnan tavanomaisesta liiketoiminnasta tai jotka olisi tehty muutoin kuin tavanomaisin markkinaehdoin.

Taloudellinen raportointi

SOK-yhtymä julkistaa tilinpäätöksensä helmikuussa ja puolen vuoden toimintaa koskevan osavuosikatsauksensa elokuussa. Tämän lisäksi S-ryhmän vähittäismyynnin kehityksestä kerrotaan neljännesvuosittain.

Muu tiedottaminen

SOK-yhtymää ja S-ryhmää koskevat ajantasaiset tiedot, mm. tiedotteet, löytyvät S-ryhmän kotisivuilta, osoitteesta www.s-ryhma.fi. SOK:n Viestintä ja yhteiskuntasuhteet -yksikkö vastaa tiedon tuottamisesta ja päivittämisestä. 

Palkka- ja palkkioselvitys

Palkitsemisen päätöksentekojärjestys

Varsinainen osuuskunnan kokous päättää vuosittain hallintoneuvoston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien, jäsenten sekä tilintarkastajan palkkioista.

Hallintoneuvosto päättää hallituksen jäsenten palkkioista ja pääjohtajan palkkauksen perusteista. Hallituksen jäsenten palkkiot päätetään S-ryhmässä tehdyn tehtävän vaativuusarvioinnin ja palkitsemisvaliokunnan antaman suosituksen pohjalta. Hallintoneuvoston puheenjohtajan tehtävänä on sopia yhdessä hallintoneuvoston varapuheenjohtajien kanssa pääjohtajan palkkaeduista, ml. tulospalkkiojärjestelmästä, hallintoneuvoston päättämien palkkauksenperusteiden mukaisesti.

Konsernijohtoryhmän jäsenten, hallitukseen kuulumattomia jäseniä lukuun ottamatta, palkkaedut luontoisetuineen sekä tulos- ja kannustepalkkiojärjestelmän perusteet hyväksytään vuosittain hallituksessa.

Palkitsemisen keskeiset periaatteet

(i)         Tulospalkkiojärjestelmä

SOK-yhtymän koko henkilökunta Suomessa on tulospalkkiojärjestelmän piirissä. Ylimmän johdon (konsernijohtoryhmä) tulospalkkiojärjestelmä perustuu sekä lyhyen että pitkän tähtäimen tavoitteisiin. Konsernijohtoryhmän lyhyen tähtäimen tulospalkkio-ohjelman sekä pitkän tähtäimen tulospalkkio-ohjelman maksimitaso vastaa enintään kolmen kuukauden kuukausipalkkaa vuodessa.

Hallintoneuvosto on asettanut toistaiseksi toimivan palkitsemisvaliokunnan, jonka tehtävänä on arvioida ja kehittää S-ryhmän ylimmän johdon palkitsemisjärjestelmiä ja -periaatteita ja antaa niitä koskevia suosituksia palkitsemisesta päättäville SOK:n toimielimille.

(i)            Hallintoneuvosto

Hallintoneuvoston puheenjohtajan erityispalkkio vuonna 2018 oli 4000 euroa kuukaudessa ja varapuheenjohtajien palkkio oli 2000 euroa kuukaudessa. Hallintoneuvoston puheenjohtajien ja jäsenten kokouspalkkio vuonna 2018 oli 460 euroa kultakin kokoukselta ja tehtävään kuuluvalta toimitukselta päivässä.

Hallintoneuvoston valiokuntien jäsenille maksettiin 460 euron palkkio kokoukselta.

(ii)          Hallitus

Hallituksen jäsenille maksettiin palkkiota vuonna 2018 yhteensä 129 600 euroa. Hallituksen puheenjohtajana toimiva SOK:n pääjohtaja ei saanut erillistä korvausta hallitustyöskentelystä.

(iii)        Pääjohtaja

SOK:n pääjohtajalle maksettiin vuonna 2018 palkkoja (luontoisedut mukaan lukien) ja tulospalkkioita yhteensä 1 076 294,40 euroa. SOK:n pääjohtajalla oli käytössään luontoisetuna virka-asunto, jonka verotusarvo sisältyy em. palkkasummaan. Pääjohtaja on maksuperusteisen lisäeläkkeen piirissä, ja hänen eläkeikänsä on 63 vuotta.

(iv)         Johtoryhmä

Konsernijohtoryhmälle maksettiin vuonna 2018 palkkoja ja tulospalkkioita yhteensä 2 340 627,96 euroa (ml. luontoisedut).

Lue SOK:n palkka- ja palkkioselvitys vuodelta 2018 kokonaisuudessaan täältä