<

Ilmastonmuutos ja kiertotalous

Ilmastonmuutos vaikuttaa kaikkiin ja kaikkeen – myös S-ryhmään ja meidän 2,3 miljoonan asiakasomistajan elämään. Siksi haluamme tehdä voitavamme omien ilmastovaikutustemme vähentämiseksi ja tehdä ilmaston kannalta fiksujen valintojen tekemisen asiakkaillemme helpoksi.

Ilmasto oli vuoden 2018 keskeisiä vastuullisuustyömme teemoja. Julkaisimme keväällä vuoteen 2030 ulottuvat päästövähennystavoitteet ja kutsuimme kumppanimme mukaan miljoonan tonnin päästövähennyksiin Iso juttu -ilmastokampanjan avulla. Kansainvälisessä CDP -ilmastoarvioinnissa saimme arvosanan A-. Arvosana vastaa ilmastotyön edelläkävijöiden Leadership-tasoa.

Hillitsemme ilmastonmuutosta ja vähennämme ilmastopäästöjä tehostamalla energiankäyttöämme ja investoimalla uusiutuvaan energiaan. Tärkeä rooli on myös materiaalien tehokkaalla kierrätyksellä ja ruokahävikin hallinnalla.

S-ryhmän ilmastotavoitteet
Päästövähennys

-60 %

vuoden 2030 loppuun mennessä vuoden 2015 tasosta

Energiankäytön tehostaminen

-30 %

vuoden 2030 loppuun mennessä vuoden 2015 tasosta.

Oma uusiutuva sähkö

80 %

sähkönkulutuksesta 2025 loppuun mennessä

Iso juttu -Päästövähennys

-1 000 000 TONNIA

yhdessä kumppaneidemme kanssa vuoden 2030 loppuun mennessä vuoden 2015 tasosta.
Kierrätys

80 %

jätteistämme ohjataan uusien tuotteiden ja pakkausten valmistukseen vuoden 2025 loppuun mennessä

 
Ruokahävikki

-15 %

vuoden 2020 loppuun mennessä vuoden 2014 tasosta.

Energiankulutus

Vuonna 2018 kulutimme Suomen toimipaikoissamme energiaa 292 kWh/brm2, mikä on neljä prosenttia vähemmän kuin vuonna 2015. Vuoteen 2017 verrattuna suhteellinen energiankulutuksemme on tehostunut lähes viisi prosenttia. Vuodesta 2010 lähtien olemme vähentäneet suhteellista energiankulutustamme 34 prosenttia muun muassa laittamalla ovia kylmäkalusteisiin ja siirtymällä led-valaisimiin.

Energian ominaiskulutus, Suomi

Raportoidut kulutustiedot perustuvat rakennus- tai huoneistokohtaisesti mitattuihin tietoihin.  Ennen vuotta 2018 lämmönkulutus on sääkorjattu Jyväskylään. Vuodesta 2018 alkaen sääkorjaus tapahtuu alueelliseen vertailupisteeseen.

Näytä taulukko Piilota taulukko

Uusiutuva sähkö

56 prosenttia Suomessa käyttämästämme sähköstä tuotettiin päästöttömästi S-ryhmän omalla tuuli- ja aurinkoenergialla vuonna 2018.

Oman tuulivoiman osuus sähkön kulutuksesta
Näytä taulukko Piilota taulukko

Ilmastopäästöt

Vuonna 2018  oman toimintamme päästöt vähenivät 14 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Vuodesta 2015 päästöt ovat vähentyneet jo 38 prosenttia parantuneen energiatehokkuuden ja oman uusiutuvan energian investointien johdosta. Arvoketjumme päästöt vähenivät kaksi prosenttia vuodesta 2017. S-ryhmän Iso juttu -ilmastokampanjassa mukana olevat kumppanimme ovat vähentäneet ilmastopäästöjä 18 000 tonnia vuosien 2016–2017 aikana.

S-Ryhmän oman toiminnan päästöt
Näytä taulukko Piilota taulukko

Kierrätys- ja hyötykäyttöasteet

72 prosenttia jätteistämme kierrätettiin uusiin tuotteisiin tai pakkauksiin ja 27 prosenttia hyödynnettiin energiantuotannossa vuonna 2018. Päivitimme kierrätysastetavoitteemme 80 prosenttiin vuonna 2018, sillä ylitimme vuodelle 2020 asettamamme 70 prosentin tavoitteen jo vuosina 2016 ja 2017.

Kierrätys- ja hyötykäyttöasteet
Näytä taulukko Piilota taulukko

Ruokahävikki

Olemme vähentäneet suhteellista ruokahävikkiä 16 prosenttia vuodesta 2014 vuoteen 2018 ja saavuttaneet vuodelle 2020 asettamamme tavoitteen. Vuonna 2018 ruokahävikin määrä kuitenkin kasvoi hieman edellisvuodesta omistukseemme siirtyneiden Food Market Herkku -myymälöiden ja lämpimän kesän johdosta.

Ruokahävikki
Näytä taulukko Piilota taulukko
Edistämme erityisesti seuraavia YK:n kestävän kehityksen tavoitteita

Energiankulutus

Tehostamme energiankulutustamme

Olemme Suomen suurin ei-teollinen sähkönkuluttaja. Suurimpia energiankuluttajia toimipaikoissamme ovat kylmälaitokset sekä myymälöiden valaistus, joita tehostamalla ja saneeraamalla saavutamme merkittäviä säästöjä.

Huomioimme energiatehokkuuden osana jokapäiväistä työtä, uusia toimipaikkoja rakennettaessa ja vanhoja uusittaessa.

Olemme mukana kaupan sekä majoitus- ja ravitsemiskaupan energiatehokkuussopimuksissa. Energiatehokkuussopimukset ovat valtion ja toimialojen yhdessä valitsema keino täyttää Suomelle asetetut kansainväliset energiatehokkuustavoitteet.

Olemme sitoutuneet uudella sopimuskaudella 2017–2025 tehostamaan energiankäyttöämme 7,5 prosenttia vuoden 2015 tasosta. Lisäksi oma energiatehokkuustavoitteemme ulottuu vuoteen 2030, jolloin tavoitteena on 30 prosentin kulutuksen tehostus vuoteen 2015 verrattuna. Jokaiselle toimipaikalle on jo asetettu tai asetetaan toimipaikkakohtainen tavoite-energiankulutus.

S-ryhmän energiankulutus

 
Sähkönkulutus (GWh)
2016 2017 2018
1222 1194 1167

1 167

Sähkö GWH

 
Lämmönkulutus (GWh) (Sääkorjattu)
2016 2017 2018
476 488 450

450

Lämpö GWH

 
Vedenkulutus (m3)
2016 2017 2018
2,30 2,41 2,29

2,29

Vesi, milj. m3

 
Pinta-ala, (milj. brm2)
2016 2017 2018
5,44 5,36 5,52

5,52

Pinta-ala, milj. brm2

Kulutukset ja pinta-alat suomessa 2018 2017 2016
Sähkö, GWh 1 120 1 119 1 137
Lämpö1, GWh 422 449 440
Energia yhteensä, GWh 1 542 1 568 1 577
Vesi, milj. m3 2,03 2,03 2,06
Pinta-ala, milj. brm2 5,28 5,12 5,07

1 Sääkorjattu

Kulutukset ja pinta-alat lähialueilla2 2018 2017 2016
Sähkö, GWh 47 75 85
Lämpö1, GWh 28 40 36
Energia yhteensä, GWh 75 115 121
Vesi, milj. m3 0,26 0,38 0,24
Pinta-ala, milj. brm2 0,24 0,24 0,37

1 Sääkorjattu. Ennen vuotta 2018 lämmönkulutus on sääkorjattu Jyväskylään. Vuodesta 2018 alkaen sääkorjaus tapahtuu alueelliseen vertailupisteeseen.
2 Lähialueilla tarkoitetaan Venäjää, Viroa, Latviaa ja Liettuaa. Vuoden 2016 luvuissa ovat mukana Latvia ja Liettua, missä liiketoiminta on lopetettu vuonna 2017.
Tietojen kattavuus seurannassa olevista kohteista: sähkö 98 %, lämpö 63 %, vesi 68 %. Pinta-alatiedot kattavat 92 % kohteista.
Vuoden 2018 energia- ja pinta-alatietojen varmennusraportti.

 

Uusiutuva energia

Investoimme tuuli- ja aurinkovoimaan

Olemme investoineet merkittävästi omaan uusiutuvaan energiaan saavuttaaksemme vuodelle 2025 asetetun tavoitteen tuottaa 80 prosenttia käyttämästämme sähköstä omalla uusiutuvalla energialla eli tuuli- ja aurinkovoimalla. Uusiutuvan energian tuotannon kasvattaminen tukee merkittävästi  päästövähennystavoitteidemme ja miljoonan tonnin päästövähennyksen toteuttamista.

Kulutamme yli prosentin koko Suomen sähköstä. Reilussa 1 600 toimipaikassamme sähköä tarvitaan erityisesti kylmälaitteiden käytössä sekä valaistuksessa. Käyttämästämme sähköstä jo lähes 60 prosenttia tuotetaan S-ryhmän yhdessä St1:n kanssa omistaman TuuliWatti Oy:n kotimaisella tuulienergialla sekä omalla aurinkoenergialla. Jatkossa aurinkoenergian osuutta tullaan myös lisäämään.

56 %

Oman uusiutuvan energian osuus sähköstä

14

Tuulipuistoa

131

Tuulivoimalaa

Suomen suurin aurinkosähköhanke

Huhtikuussa 2018 tiedotimme Pohjoismaiden suurimmasta katoille asennettavasta aurinkoenergiahankkeesta, jonka myötä S-ryhmästä tulee yksi Suomen suurimmista aurinkosähkön tuottajista ja käyttäjistä. Noin 40 toimipaikkamme katolta löytyvät vuoden 2019 aikana aurinkopaneelit. Yhteensä noin 37 000 aurinkopaneelia asennetaan muun muassa Prismojen, S-marketien ja ABC-asemien katoille ympäri Suomen. Vuoden 2018 aikana paneeleja asennettiin jo 27 500 kappaletta ja loput asennetaan vuoden 2019 aikana. Paneelit tuottavat sähköä toimipisteiden omaan käyttöön.

Myymälämme kuluttavat sähköä eniten kesällä, jolloin energiaa tarvitaan erityisesti kylmälaitteisiin ja jäähdyttämiseen. Aurinkoisina kesätunteina parhaimmillaan kaikki kiinteistön kuluttama sähkö voi jatkossa tulla auringosta. Vuositasolla aurinkosähkön osuus voi kattaa noin 10 prosenttia kiinteistöjen käyttämästä sähköstä.

Ilmaston lisäksi aurinkosähkö säästää myös kustannuksia. Sähkölaskumme pienenee hankkeen myötä vuositasolla satojatuhansia euroja. Seuraavan aurinkoenergiahankkeen suunnittelu on jo aloitettu.

27 500

Asennettua aurinkopaneelia

Uusi tuulipuisto ilman yhteiskunnan tukea

Vuoden 2018 toukokuussa TuuliWatti teki investointipäätöksen Iihin sijoittuvan Viinamäen tuulipuiston rakentamisesta. Hanke on ensimmäinen tuulivoimainvestointi, joka tehdään ilman yhteiskunnan tukea. Hankkeemme osoittaa tuulivoiman olevan yksi kustannustehokkaimpia tapoja tuottaa energiaa.

Tuulivoimaloiden teknologia on kehittynyt vauhdilla. Korkeammat voimalat mahdollistavat tuulen hyödyntämisen entistä laajemmalta alueelta. Pitkällä tähtäimellä on tärkeää, että käyttämämme sähkö on hinnaltaan kilpailukykyistä ja se on tuotettu ilmaston kannalta kestävästi.

Päästöt

Tavoitteenamme miljoonan tonnin päästösäästöt

Ilmastoa lämmittävien päästöjen ehkäiseminen ja vähentäminen ovat tärkeä osa pitkäjänteistä ja kunnianhimoista ilmastotyötämme. Olemme vähentäneet omasta toiminnastamme syntyviä kasvihuonepäästöjä jo 38 prosenttia vuodesta 2015.

Asetimme keväällä 2018 omalle toiminnallemme tieteeseen perustuvan 60 prosentin päästövähennystavoitteen vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2015 tasoon. Tavoitteen asettamisessa on hyödynnetty Science Based Targets -aloitteen menetelmiä, joiden avulla varmistetaan, että tavoite on riittävä Pariisin ilmastosopimuksen näkökulmasta.

Lisäksi asetimme miljoonan tonnin päästövähennystavoitteen, joka kattaa  oman toimintamme lisäksi myös arvoketjussamme eli esimerkiksi myymiemme tuotteiden tuotannossa syntyvät päästöt. Miljoonan tonnin päästövähennystavoitteen vauhdittamiseksi käynnistimme Iso juttu -ilmastokampanjan, joka kutsuu  tavaran- ja palveluntoimittajamme mukaan päästövähennyksiin. Vuoden 2018 lopussa kampanjaan oli ilmoittautunut jo 87 tavaran- ja palveluntoimittajaa, jotka ovat osaltaan sitoutuneet päästövähennystavoitteisiin ja -toimenpiteisiin ilmaston hyväksi.

S-ryhmän päästöt 2018

Suurin osa oman toimintamme ilmastopäästöistä syntyy toimipaikkojen käyttämän sähkön- ja lämmöntuotannosta. Sähköä tarvitaan niin valaistukseen kuin kylmälaitteisiin. Lisäksi päästöjä syntyy esimerkiksi kylmäainevuodoista. Päästömme on laskettu GHG Protocol -standardin mukaisesti.

S-ryhmän oman toiminnan päästöt tCO2e
2016 2017 2018
365400 295600 246900
S-ryhmän oman toiminnan päästöt

246 900

tCO2e

Myyntiin suhteutettuna (tCO2e/milj. €)
2016 2017 2018
33,2 26,2 21,4
Päästöintensiteetti

21,4

tco2E/Myynti milj. €

Kiinteistöjen pinta-alaan suhteutettuna (tCO2e/1000 m²)
2016 2017 2018
67,2 55,2 44,7
Päästöintensiteetti

44,7

tCO2e/1000 m2

S-ryhmän oman toiminnan päästöt
Näytä taulukkoPiilota taulukko

 

Scope 1

Scope 1 -päästöt ovat kasvihuonekaasupäästöjä, joita aiheutuu suoraan  omasta toiminnastamme. Päästöt syntyvät käytännössä kiinteistöjemme lämmitykseen käytetyistä polttoaineista ja kylmäainevuodoista.

Kylmäaineet ovat jäähdyttäviä kaasuja, jotka kiertävät kylmälaitteiden putkissa. Ilmakehään päästessään kylmäaineet toimivat kuten hiilidioksidi ja lämmittävät ilmastoa, tosin aineesta riippuen jopa lähes 4000 kertaa voimakkaammin kuin hiilidioksidi. Jos kylmälaitteen putkeen tulee kolhu tai pienikin reikä, kylmäainetta voi päästä ilmakehään. Siksi vuotoja seurataan tarkasti.

Scope 2

Scope 2 -päästöt ovat kasvihuonekaasupäästöjä, jotka aiheutuvat ostetun sähkön, kaukolämmön ja jäähdytyksen tuottamisesta.

SCOPE 3

Scope 3 eli muut epäsuorat päästöt syntyvät esimerkiksi hankkimiemme tavaroiden ja palveluiden elinkaaren aikaisista päästöistä, kuten raaka-aineiden alkutuotannosta, tuotteiden valmistuksesta, pakkauksista, kuljetuksista, asiakasliikenteestä ja tuotteiden käytöstä. Lisäksi välillisiä päästöjä aiheuttavat  henkilöstömme työ- ja liikematkat,  jätteidemme loppukäsittely, investointimme sekä hankkimamme energian tuotannon- ja jakelun hävikistä aiheutuneet päästöt.

S-ryhmän oman toiminnan päästöt, %
Taulukko: S-ryhmän arvoketjujen päästötPiilota taulukko

 

Päästöjen vähentäminen

Oman toimintamme päästöjen vähentämisessä avainasemassa ovat energiankäyttömme tehostaminen, uusiutuvan energian osuuden kasvattaminen, kylmäainevuotojen minimointi ja vanhojen kylmälaitteiden uusiminen hiilidioksidilaitteisiin.

Lisääntyneen tuulivoiman tuotannon ansiosta vuonna 2018 vähennettiin hiilidioksidipäästöjä 180 000 tonnia verrattuna vuoden 2017 Suomen sähköntuotannon jäännösjakauman mukaisiin ominaispäästöihin.

Yli 90 prosenttia päästöistämme syntyy arvoketjussamme eli esimerkiksi myymiemme tuotteiden tuotannossa ja toisaalta myytyjen polttonesteiden osalta tuotteiden käytön aikana tien päällä.

Myymämme polttonesteen osalta päästöjä vähennetään kasvattamalla polttonesteisiin sekoitettavan biopolttoaineen osuutta. Myös asiakkaille myyty korkeaseosetanolipolttoneste (Eko E85) vähentää päästöjä suhteessa fossiilisiin polttoaineisiin. Vuonna 2018 S-ryhmän hankkimien biopolttoaineiden laskennallinen päästövähenemä suhteessa fossiilisiin polttoaineisiin oli noin 200 000 hiilidioksiditonnia. Hankittujen biopolttoaineiden raaka-aineista 68 prosenttia oli jäte- ja tähdepohjaisia ja osa raaka-aineena hyödynnettävästä biojätteestä kerätään S-ryhmän omista toimipaikoista. Eko E85 -polttonesteen myynti kasvoi 24 prosenttia ja yli 1,4 miljoonaa litraa edellisvuoteen verrattuna.

Liikenteen tulevaisuus

Polttonestekauppamme on oleellisessa roolissa ilmastotavoitteidemme saavuttamisessa. Liikenteen tulevaisuus ja vaihtoehtoiset polttonesteet ja autotyypit herättävät paljon kiinnostusta ja keskustelua, ja alan yhteisenä haasteena onkin yrittää ennustaa liikenteen muutosvauhtia kohti vähäpäästöistä liikennettä. ABC-liikenneasemat tarjoavat tiedostavalle autoilijalle jo nyt vaihtoehtoja sekä kattavan sähköautojen latauspisteverkoston että Eko E85 -bioetanolipolttoaineen muodossa. Neljällä ABC-asemalla on mahdollista tankata autoon myös biokaasua.

Etanoliautoilun suosio kasvaa Suomessa. Vuonna 2018 Eko E85 -polttonesteen myynti kasvoi 24 prosenttia edellisvuoteen verrattuna ja vuodesta 2016 myynnin kasvua on ollut jo 55 prosenttia. Sähköautoilun suosion kasvu taas näkyy ABC-asemien yhteydessä sijaitsevien sähköauton latauspisteiden lataustapahtumien määrän kasvuna. Vuonna 2018 latauskertoja oli lähes 17 000, mikä oli 95 prosenttia enemmän kuin vuonna 2017. Ladatulla sähkömäärällä ajettiin keskikulutuksen mukaan laskettuna lähes miljoona kilometriä.

Tulevina vuosina ABC-asemilla myytävä polttoneste muuttuu askel askeleelta vähäpäästöisemmäksi sitä mukaa, kun fossiilisen polttoaineen sekaan sekoitettavan biopolttoaineen osuus kasvaa. Vuonna 2018 osuus oli keskimäärin 10 prosenttia ja alkuvuodesta 2019 eduskunnan hyväksymän uuden biovelvoitteen mukaisesti tavoite on nostaa biopolttoaineen osuus 30 prosenttiin vuonna 2030. S-ryhmän ja ABC:n polttonesteen hankintayhtiö NEOT:n tehtävänä on varmistaa, että biovelvoite pystytään täyttämään mahdollisimman kustannustehokkaasti ja minimoiden kustannukset autoilevalle asiakasomistajalle.

ABC:n Eko E85 -tankkauspisteet ja sähköauton pikalatauspisteet voit katsoa kartasta.

Eko E85 -tankkauspisteet

85

ABC-asemalla

Sähköauton latauspiste

90

toimipaikassa

Sähköauton latauspistokkeita

254

KPL

Iso juttu -ilmastokampanja

Iso Juttu -ilmastokampanjamme tavoite on vähentää ilmastoa lämmittäviä päästöjä miljoonalla tonnilla vuoteen 2030 mennessä yhdessä tavaran- ja palveluntoimittajiemme kanssa. Asetimme arvoketjun ilmastovaikutuksia koskevan miljoonan tonnin tavoitteen ja käynnistimme Iso juttu -kampanjan päästöjen vähentämiseksi, koska yli 90 prosenttia toimintamme kokonaisilmastovaikutuksista syntyy arvoketjussa eli esimerkiksi myymiemme tuotteiden valmistuksessa jo ennen, kun tuotteet saapuvat myymälöihimme.

Kampanjan avulla haluamme kannustaa ja inspiroida myös kumppaniyrityksemme mukaan päästövähennyksiin ja saada näin aikaan vaikuttavampia tuloksia. Miljoona tonnia vastaa jopa kahdeksaa miljoonaa automatkaa Rovaniemeltä Helsinkiin tai yli 100 000:n suomalaisen vuosittaisia päästöjä.

Huhtikuussa käynnistyneessä Iso juttu -kampanjassamme on mukana jo 87 isoa yritystä, pienempää toimijaa ja tuottajaa eri puolilta Suomea. Kampanjassa mukana olevat yritykset ovat jo vuosien 2016–2017 aikana vähentäneet päästöjään lähes 17 700 hiilidioksiditonnia. Yhdessä S-ryhmän oman toiminnan päästövähennysten sekä polttonestekaupan biopolttoaineen lisäysten kanssa miljoonan tonnin tavoitteesta oli vuoden 2018 loppuun mennessä saavutettu noin 6,5 prosenttia eli yhteensä 66 600 tuhatta tonnia.

Nesteytettyä biokaasua merikuljetuksissa

SOK:n ja St1:n yhteisen polttoaineen hankintayhtiö NEOT kokeili marraskuussa 2018 ensimmäisenä suomalaisyhtiönä merikuljetuksissaan nesteytettyä biokaasua (LBG). Se on täysin fossiilivapaa uusiutuvista raaka-aineista valmistettu polttoaine. Tuotetta valmistetaan erilaisista orgaanisista jätteistä, joita syntyy esimerkiksi ruokateollisuudessa ja viljakäsittelyssä. Kemialliselta koostumukseltaan nesteytetty biokaasu vastaa nesteytettyä maakaasua, mikä mahdollistaa joustavan siirtymisen fossiilittoman nesteytetyn biokaasun käyttöön. Tällä hetkellä suurin haaste sen käytön laajentamiseksi on tuotteen rajoitettu saatavuus.

Nesteytetty biokaasu on uusin lisä NEOT:n vastuullisempien polttoaineratkaisujen valikoimaan. Kaksi yhtiön aikarahdattua alusta on käyttänyt nesteytettyä maakaasua (LNG) polttoaineenaan vuodesta 2016. Nesteytetty maakaasu on rahtiliikenteessä tyypillistä raskasta polttoöljyä parempi vaihtoehto ilmaston kannalta, vaikka onkin fossiilinen polttoaine.

Kompensoimme työmatkalentojemme päästöt ensimmäistä kertaa

Kompensoimme työntekijöidemme työmatkoina tehtyjen lentojen ilmastopäästöt ensimmäistä kertaa vuodelta 2018. Päästökompensaationa maksettu korvaus kohdistettiin etiopialaiseen kolmannen osapuolen verifioimaan ja Gold Standard -sertifioituun metsänistutusprojektiin, sillä metsät ovat luontaisia hiilinieluja ja sitovat hiiltä ilmasta yhteyttäessään. Ympäristöjärjestö WWF suosittelee kompensointiin Gold standard -sertifioituja projekteja, joiden osalta standardin vaatimukset varmistavat sen, että projektin avulla syntyvät päästövähennykset ovat todellisia. Vuonna 2018 työntekijämme tekivät työtehtäviä hoitaessaan 11 850 lentomatkaa ja lensivät yli 15 miljoonaa kilometriä, joista aiheutui 1500 hiilidioksiditonnin ilmastopäästöt. Lentoja lennettiin yli 500 vähemmän kuin vuonna 2017 ja lentopäästöt vähenivät kaksi prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

Kiertotalous

Materiaalit ja palvelut tehokkaasti käyttöön

Kiertotalouden tavoitteena on säästää luonnonvaroja ja hyödyntää materiaalit tehokkaasti ja kestävästi. Lisäksi kiertotalouden nähdään olevan myös uusi talousmalli, jossa arvoa tuotetaan yhä enemmän aineettomasti ja tuotteita korvataan uudenlaisilla palveluilla.

Kartoituksemme kiertotalouden mahdollisuuksista tuleville vuosille valmistui viime vuonna. Kartoituksen pohjalta linjasimme esimerkiksi tavoitteen, että päivittäistavarakaupassa kaikki oma merkki -pakkauksemme ovat kierrätettäviä vuoden 2022 loppuun mennessä. Kartonki-, metalli-, lasi- ja monet muovipakkauksemme täyttävät jo kriteerit. Haasteellisia ovat edelleen erityisesti pakkaukset, joissa on useampaa materiaalia, kuten esimerkiksi kahvipaketti eli alumiinifolioitu muovipakkaus. Samalla päätimme lisätä oma merkki -tuotteissamme sekä uusiutuvista raaka-aineista että kierrätysmateriaaleista valmistettuja pakkauksia. Tutkimme myös mahdollisuuksia vähentää pakkausmateriaalien määrää ilman, että tuotteiden laatu kärsii siitä.

Kiertotalouskartoituksen jatkeena laadimme kaikki liiketoiminta-alueemme kattavan muovilinjauksen ja esimerkiksi tavaratalokaupassa päätimme panostaa tuotteiden hoito- ja huoltopalvelun kehittämiseen, laajentaa käytettyjen vaatteiden myyntipalvelua sekä käytettyjen kynsilakkojen keräyspalvelun tarjonnan valtakunnalliseksi. Vuonna 2017 HOK-Elannon Sokoksissa aloitetun tekstiilijätteen keräyspalvelukokeilun osalta päädyimme keskeyttämään palvelun toistaiseksi, kunnes poistotekstiilin vastaanottoon löydetään uudet yhteistyökumppanit, jotka pystyvät hyödyntämään palautuneet käyttökelvottomat tekstiilit uusien materiaalien raaka-aineena.

Ekopisteiden määrä

430

kpl

Taulukko: Kierrätyspisteet ja -määrät Piilota taulukko

Kirkastimme muovitavoitteemme

Vuonna 2018 valmistuneeseen muovilinjauksemme on koottu, mitä kaikkea kaupparyhmässämme tehdään turhan muovin käytön vähentämiseksi ja muovin kierrätyksen edistämiseksi.

Kaikki liiketoimintamme ovat mukana järkevöittämässä muovin käyttöä. Ruokakaupoissa syynissä ovat erityisesti omien merkkien pakkaukset ja niiden kierrätettävyys. Hotelleissa luovutaan muovisista leluista ja muovikynien materiaali vaihdetaan kierrätysmuoviksi. ABC:llä, ravintoloissa ja kahviloissa take away -pakkausten muovi aiotaan korvata kierrätettävällä, biopohjaisella tai kompostoituvalla materiaalilla. Jo tällä hetkellä omilla merkeillä myytävissä kosmetiikkatuotteissa ja pesuaineissa on kielletty mikromuovien käyttö.

Helpotamme asiakkaiden muovin kierrätystä esimerkiksi selkeämmillä ohjeilla ja merkinnöillä. Lisäämme S-ryhmän omien merkkien tuotteisiin selkokieliset lajitteluohjeet sitä mukaa, kun pakkaukset uusiutuvat. Lisäksi toimipaikkojemme yhteydessä on ekopisteitä, joissa noin 200:ssa voi kierrättää myös muovin.

Muovikassien kulutus laskussa

Suomalaisten kassikäytös on murroksessa. Muovipussien ja -kassien epäsuosio on sitoutuneen työn tulosta. Lähdimme vuoden 2016 lopulla mukaan muovikassisitoumukseen, jolla pyritään vähentämään muovijätteen syntymistä ja merten roskaantumista. Sitouduimme muun muassa laajentamaan muovisten ostoskassien maksullisuutta, edistämään kestokassien myyntiä sekä luopumaan erittäin kevyiden muovipussien ilmaisesta jakelusta itsepalveluna kassoilla. Kansallisen muovikassisitoumuksen päätavoitteena on, että vuoden 2025 loppuun mennessä kukin meistä suomalaisista käyttää enintään 40 muovikassia vuodessa. Tällä hetkellä asiakasomistajat ostavat ruokakaupoistamme noin 65 muovikassia vuodessa per henkilö.

Maksullisuuden myötä muovikassien kulutus on laskenut jyrkästi. Vuonna 2018 kulutus laski Sokoksissa 40 prosenttia, mikä tarkoittaa yli miljoonaa kassia vähemmän.

Ruokakaupoissamme hedelmien ja vihannesten pakkaamiseen tarkoitettuja muovisia pikkupusseja repäistiin telineistä 216 miljoonaa kappaletta eli yhteensä noin 10 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Samaan aikaan kompostoituvien hevipussien käyttö lisääntyi 27 prosentilla.

Biohevipussit löytyvätkin kaikista ruokakaupoistamme ja myös kestohevipussien määrä lisääntyy koko ajan. Kassoilla edistystä on tapahtunut myös ostoskassien saralla. Ympäristön kannalta fiksujen vaihtoehtojen suosio on kasvaa. Biomuovikassien menekki kasvoi viime vuonna 55 prosenttia, kestokassien yli 30 prosenttia ja paperikassien 36 prosenttia. Eniten kaupoissamme ostetaan edelleen kierrätysmuovikasseja, joilla on kassivaihtoehdoista pienimmät päästövaikutukset. Niiden ilmastovaikutus on 60 prosenttia pienempi kuin neitseellisestä muovista valmistetun muovikassin.

Syyskuussa 2018 lisäsimme Omat ostot -digipalveluun asiakasomistajillemme helpon tavan seurata omaa kassikäyttäytymistä. Palvelussa voi seurata kuukausitasolla, millaisia ostoskasseja mukaan tarttuu ja kuinka monta

-6 000 000 KPL

Myytyä kassia

-10 %

Pikkupussien kulutus

-40 %

Sokoksen muovikassien myynti

+32 %

Kestokassien myynti

S-ryhmä liittyi mukaan kansainväliseen The New Plastics Economy Global Commitment -sitoumukseen

Ellen MacArthur Foundationin ja YK:n käynnistämässä sitoumuksessa tavoitteena on vähentää turhan muovin käyttöä, kehittää uudelleenkäytettäviä pakkauksia ja tehostaa kierrätystä. Sitoumuksessa on mukana jo yli 350 yritystä ja järjestöä.

Jätteet

72 prosenttia hyötykäyttöön

Suomessa synnyttämämme jätemäärä on noin neljä prosenttia koko Suomen jätemäärästä. Vuonna 2018 jätteidemme kokonaismäärä lähialueet mukaan lukien oli 107 800 tonnia. Vaarallisia jätteitä syntyi noin 770 tonnia.

Toiminnastamme syntyy eniten biojätettä, pahvia ja paperia, energia- ja sekajätteitä. Valtaosa, 99,7 prosenttia jätteistämme Suomessa ohjattiin hyötykäyttöön, eli hyödynnettäväksi joko materiaalina tai energiana. Tavoitteenamme on kierrättää materiaalina tai uusiksi tuotteiksi 80 prosenttia jätteistämme vuoden 2025 loppuun mennessä. Vuoden 2018 osalta ohjasimme 72 % jätteistämme uusien tuotteiden ja pakkausten valmistamiseen.

S-ryhmän kiinteät jätteet
Näytä taulukkoPiilota taulukko
Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen
Näytä taulukkoPiilota taulukko

S-ryhmä mukana tukemassa ratkaisuja Itämeren roskaantumisen vähentämiseksi

Suomen ympäristökeskuksen Meriroskahaaste-ideakilpailussa etsittiin vuoden 2018 alussa ratkaisuja, jotka vähentävät Itämereen päätyvän roskan määrää. Olimme mukana kilpailun tuomaristossa ja rahoittamassa 32 000 euron palkintosummaa.

Haastekilpailun voittajaksi valikoitui Paptic Oy, jonka kehittämällä puupohjaisella pakkausmateriaalilla voidaan korvata muovia muun muassa ostoskasseissa, verkkokaupan lähetyspakkauksissa ja muissa joustavissa tuotepakkauksissa. Toiselle sijalle ylsi VTT:n PlastBug-tiimi, joka kehittää muovia syövää mikrobia, joka hajottaa roskan uusiksi raaka-aineiksi. Kolmannen palkinnon sai Pidä Saaristo Siistinä ry:n Pysäytä jätemeri! -kampanja. Siinä hulevesikaivoihin ja roskalaatikoihin visualisoidaan viestejä, joissa ihmisille kerrotaan roskien reiteistä mereen.

Ruokahävikki

Ilta-ale on vähentänyt tehokkaasti ruokahävikkiä

S-ryhmässä hävikkiä vastaan taistellaan ennakoimalla, kuuntelemalla asiakkaita ja viestimällä. Vuonna 2017 valtakunnalliseksi laajennettu ilta-ale on kiihdyttänyt ruokakauppojen hävikin laskua. Ruokakauppojemme myyntiin suhteutettu hävikki on silti vähentynyt jo 16 prosenttia vuodesta 2014 kun tavoitteena on ollut vähentää hävikkiä 15 prosenttia vuoteen 2020 mennessä.

Hävikin osuus ruokakauppojen myynnistä oli vuonna 2018 1,51 prosenttia. Suhteellinen hävikki kasvoi hieman edellisvuoteen verrattuna johtuen muun muassa Food Market Herkkujen siirtymisestä omistukseemme ja lämpimästä kesästä.

Hävikkiluku sisältää myös hyväntekeväisyyteen lahjoitetut tuotteet. Ruokakauppojemme hävikki ohjataan ensisijaisesti hyväntekeväisyyteen noin 400 hyväntekeväisyyskumppanin kautta, mutta jos ruoan lahjoittaminen ei ole mahdollista, esimerkiksi vanhaksi meneviä leipiä voidaan toimittaa bioetanolin valmistukseen. Jäljelle jäävä hävikki ohjataan biojätteen käsittelyyn, kuten kompostointiin tai mädätykseen.

Tehokas keino vähentää hävikkiä on myydä vanhenemassa olevat tuotteet alennuksella. Viime vuosina hävikin pienemistä on vauhdittanut noin 900 S-ruokakaupassa käytössä oleva ilta-ale, jolla punalaputetuista elintarvikkeista saa viimeisinä aukiolotunteina 60 prosentin alennuksen. Ilta-ale on vähentänyt hävikkiä joissain ruokakaupoissa jopa 10 prosenttia.

Ruokakauppojemme hävikistä noin 50 prosenttia on kasviksia, 20 prosenttia leipää ja 6 prosenttia maitotaloustuotteita. Loput 24 prosenttia jakaantuu melko tasaisesti eri tuoteryhmien kesken. Jokainen tuote kirjataan erikseen hävikkiin, jotta ylijäänyttä määrää voidaan seurata ja analysoida tarkasti tuote- ja myymäläkohtaisesti päivittäin.

Tärkeän perustan hävikin hallinnalle luo jatkuva valikoimien ja tuotemäärien ennakointi niin, että kaupan valikoima vastaa asiakkaiden tarpeita. Myös laajentuneet aukioloajat ovat vaikuttaneet ruokahävikin pienentymiseen.

 ruokahävikki

1,51 %

poisheittohävikki (€) / myynti (€)

Hävikin kehitys

-16 %

vuodesta 2014

Syntynyt hävikki

31,7

milj. kg

Hävikkiä kitketään myös S-ryhmän hotelleissa ja ravintoloissa

Myös ravintoloissamme tehdään töitä hävikin pienentämiseksi muun muassa ohjeistamalla henkilökuntaa ja asiakkaita. Esimerkiksi muistuttamalla asiakkaita ottamaan aamiaispöydästä vain sen verran kuin jaksavat syödä, on ruokahävikkiä pienennetty parhaimmillaan jopa 60 prosenttia.

Vuonna 2018 S-ryhmän hotellit ja ravintolat jatkoivat työtään ruokahävikin vähentämiseksi. Alkuvuodesta neljä toimipaikkaamme, kaksi Sokos-hotellia ja kaksi ABC-liikennemyymälää kokeilivat kolmen kuukauden ajan Lassila & Tikanojan Hävikkimestari-sovellusta ravintoloiden hävikin kirjaamiseen ja hallintaan. Kokeilun ja siihen sisältyvien valmennusten tulokset olivat etenkin hotelleissa niin positiiviset, että kokeilua päätettiin jatkaa ja laajentaa kahteen uuteen hotelliin. Kokeilun aikana toimipaikkojen mitattu hävikki laski 17-49 prosenttia ja kustannukset pienenivät 14-55 prosenttia toimipaikasta ja viikosta riippuen.

Lisäksi hotelleihin ja ravintoloihin nimitettiin alueosuuskauppakohtaiset hävikkilähettiläät, joiden vastuulla on seurata, kannustaa ja ohjeistaa alueosuuskauppoja ja toimipaikkoja hävikin tarkempaan kirjaamiseen, seurantaan ja vähentämiseen sekä jakaa hävikinhallinnan parhaita käytäntöjä ketjujen ja toimipaikkojen kesken.

Ruoan pelastuspalvelua ResQ Clubia käytettiin viime vuonna seitsemässä alueosuuskaupassa ja 27 ravintolassa. Palvelun kautta pelastettiin viime vuonna lähes 22 000 annosta. Lisäksi kaikissa HOK-Elannon Coffee House -kahviloissa ja muutamassa muussa osuuskaupan kahvilassa on käytössä ilta-ale, jolloin aukiolon viimeisenä tuntina myydään vitriinissä olevia tuotteita puoleen hintaan.

6 000 ysiluokkalaista loihti aterioita kaupan hävikistä

Osallistuimme Hävikkiviikolla Motivan järjestämään hävikki-battleen. Reilu 400 valinnaisen kotitalouden ryhmää ja yli 6 000 ysiluokkalaista kokkasivat aterioita kauppojemme ruokahävikistä. Valtakunnallisen Hävikkiviikon aikana halusimme nostaa ruoan arvostusta ja muistuttaa kuluttajia hävikin vähentämisen tärkeydestä. Nuorille haaste heitetiin nyt toista kertaa Hävikki-battlen muodossa.

Hävikki-Battle koululaisille

6000

Peruskoululaista