<

Ilmastonmuutos ja kiertotalous

Ilmastonmuutos on yksi aikamme suurimmista haasteista, jonka hillitsemiseen tarvitaan kaikkien panosta.

S-ryhmässä tärkeimmät työkalumme hillitä ilmastonmuutosta on päästöjen vähentäminen tehostamalla energiankäyttöämme ja siirtymällä uusiutuviin energianlähteisiin. Tärkeä rooli on myös materiaalien tehokkaalla kierrätyksellä ja ruokahävikin hallinnalla.

Energiankulutus

Tavoitteenamme on tehostaa energiankäyttöämme Suomessa 30 prosenttia vuoden 2015 tasoon nähden vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2017 kulutimme Suomen toimipaikoissamme energiaa 306 kWh/brm2, mikä on 1,1 prosenttia enemmän kuin vuonna 2015. Vuoteen 2016 verrattuna suhteellinen energiankulutuksemme on tehostunut 1,5 prosenttia. Vuodesta 2010 lähtien olemme vähentäneet suhteellista energiankulutustamme lähes 30 prosenttia muun muassa ovittamalla kylmäkalusteita ja vaihtamalla led-valaisimiin.

Energian ominaiskulutus, Suomi

1 Sääkorjattu
Raportoidut kulutustiedot perustuvat rakennus- tai huoneistokohtaisesti mitattuihin tietoihin. Tietojen kattavuus seurannassa olevista kohteista: sähkö 90 %, lämpö 62 %, vesi 67 %. Pinta-alatiedot kattavat 88 % kohteista.

Näytä taulukkoPiilota taulukko

Uusiutuva sähkö

Vuonna 2017 50,2 prosenttia Suomessa käyttämästämme sähköstä tuotettiin päästöttömästi S-ryhmän omalla tuulivoimalla. Yhteensä uusiutuvilla tuotetun sähkön osuus oli lähes 60 prosenttia. Tavoitteemme on, että 80 prosenttia sähkönkulutuksestamme tuotetaan omalla uusiutuvalla tuuli- ja aurinkoenergialla vuoden 2025 loppuun mennessä.

Oman tuulivoiman osuus sähkön kulutuksesta
Näytä taulukko Piilota taulukko

Kierrätys- & hyötykäyttöaste

Kierrätysasteemme ylitti asettamamme 70 prosentin tavoitteen, ja lähes kaikki jätteet hyötykäytettiin materiaalina tai energiana.

Ruokahävikki

Vähensimme suhteellista ruokahävikkiä yli asettamamme tavoitteen, eli 17 prosenttia vuodesta 2014.

Näytä taulukko Piilota taulukko

*Kierrätysasteeseen laskettu materiaalikierrätys ja erilliskerätyn biojätteen kompostointi tai hyödyntäminen biokaasun tai bioetanolin tuotannossa.

Näytä taulukko Piilota taulukko

Poisheittohävikki suhteessa myyntiin (€/€). Absoluuttinen hävikkimäärä vuonna 2017 oli 31,5 milj. kg.

Uusiutuva energia

Investoimme tuulivoimaan

S-ryhmä kuluttaa yli prosentin koko Suomen sähköstä. Yli 1600 toimipaikkaamme ympäri Suomen tarvitsevat sähköä erityisesti valaisuun ja kylmälaitteiden käyttöön. Sähköstä jo yli puolet tuotetaan S-ryhmän yhdessä St1:n kanssa omistaman Tuuliwatti Oy:n päästöttömällä, kotimaisella tuulienergialla. 

50 %

Tuulivoiman osuus sähköstä

14

Tuulipuistoa

131

Tuulivoimalaa

Onko päästötön tuuli myös tehokasta?

S-ryhmän sähkönhankintayhtiö S-voima omistaa yhdessä ST1:n kanssa Tuuliwatti Oy:n, joka tuottaa 130 tuulivoimalallaan yhteensä noin 1,3 prosenttia Suomen sähköstä. 

"Uskon, että tulevaisuudessa yhä suurempi osa käyttämästämme sähköstä tulee uusiutuvista energianlähteistä. Uusiutuvan teknologia kehittyy vauhdilla ja tekee siitä entistä kustannustehokkaampaa. Nykyisetkin tuulivoimalat ovat varsin tehokkaita. Yksi tuulivoimalamme tuottaa vuodessa yli kymmenen S-Marketin sähkönkulutusta vastaavan määrän sähköä.

Uusiutuvan energian siirtymävaihetta on vauhdittanut valtion tuet. Kaikkia kotimaisia vuoden 2017 loppuun mennessä valmistuneita tuulivoimahankkeita tuetaan sähkön markkinahintaan pohjautuvalla tuella 12 vuoden ajan. Samalla tukimekanismilla tuetaan myös metsähakkeella, biokaasulla ja puupolttoaineilla tuotettua sähköä.On hyvä muistaa, että sähkön tuotantoinvestoinnit vaativat aina merkittäviä rahallisia panostuksia myös toimijalta. Tulevaisuudessa tukien määrä vähenee. Jatkossa investoidaan enenevässä määrin markkinahintaa vasten.

Uusituvan energian osalle on Suomessa suunnitteilla malli, jossa kilpailutetaan tietty määrä uusiutuvaa energiaa ja edullisin tarjous voittaa. Mahdollinen kilpailutus on kuitenkin vain yksi välivaihe, jossa pelisäännöillä on iso merkitys."

Mikko Halonen,

S-Voiman toimitusjohtaja

Uusiutuvan sähkön tavoite

80 %

vuonna 2025

Tavoitteeme on, että vuonna 2025 käyttämästämme sähköstä 80 prosenttia tuotetaan omalla uusiutuvalle energialla.

Miten tuulivoimalat otettu vastaan Simossa?

Perämeren pohjukassa sijaitsevassa, reilun 3000 asukkaan kunnassa Simossa pyörii yli neljännes Tuuliwatin voimaloista. Miten kuntalaiset ovat ottaneet 37 tuulivoimalaa vastaan?

"Kuntalaiset ovat suhtautuneet tuulivoimaan yleensä ottaen positiivisesti. Luulen, että se johtuu paitsi siitä, että tuulivoiman päästöttömyys sopii ympäristöarvoihimme, myös erityisesti siitä, että yhteistyökumppanimme on kotimainen luotettava ja vastuullinen toimija. Tuulivoima työllistää, tuo verotuloja, ja rakentamisvaihe näkyy aina vilkastumisena kylällä.

Toki myös muutamia hajaääniä on tullut. Kuntakeskuksen ympärillä olevat myllyt ovat muutamissa tapauksissa haitanneet television näkyvyyttä. Kyseessä on kuitenkin yleensä ollut antennin suuntausongelma, joka on ammattilaisen asentamana saatu korjattua."

Vivi Marttila,

Simon kunnanjohtaja

Energiankulutus

S-ryhmä on Suomen suurin ei-teollinen sähkönkuluttaja. Suurimpia energiankuluttajia S-ryhmän toimipaikoissa ovat kylmälaitokset sekä myymälöiden valaistus, joita tehostamalla ja saneeraamalla saavutetaan merkittäviä säästöjä.

S-ryhmän energiankulutus
Sähkönkulutus (GWh)
2015 2016 2017
1193 1222 1194

1194

Sähkö GWH

Lämmönkulutus (GWh) (Sääkorjattu)
2015 2016 2017
447 476 488

488

Lämpö GWH

Vedenkulutus (m3)
2015 2016 2017
2.25 2.30 2.41

2,41

Vesi, milj. m3

Pinta-ala, (milj. brm2)
2015 2016 2017
5.23 5.44 5.36

5,36

Pinta-ala, milj. brm2

Näytä taulukko: Suomi Piilota taulukko
Näytä taulukko: lähialueet Piilota taulukko

Päästöt

Jatkuvassa laskussa

Ilmakehään päätyvien päästöjen ehkäiseminen ja vähentäminen ovat tärkeä osa S-ryhmän ilmastotyötä. S-ryhmä on vähentänyt omasta toiminnastaan syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä jo lähes 30 prosenttia vuodesta 2015.

S-ryhmä on myös sitoutunut asettamaan tieteeseen perustuvan päästövähennystavoitteen, joka kattaa S-ryhmän oman toiminnan lisäksi S-ryhmän arvoketjussa eli esimerkiksi S-ryhmän myymien tuotteiden tuotannossa syntyvät päästöt.

S-ryhmän päästöt 2017

Suurin osa S-ryhmän päästöistä syntyy toimipaikkojen käyttämästä sähköstä, jota tarvitaan erityisesti kylmälaitteissa, lämmön tuotannosta, kuljetuksista ja kylmäainevuodoista. S-ryhmän päästöt on laskettu GHG Protocol -standardin mukaisesti.

S-ryhmän oman toiminnan päästöt

295 600

tco2e

Myyntiin suhteutettuna tco2e/milj. €
2015 2016 2017
37.1 33.2 26.2
Päästöintensiteetti

26,2

tco2E/Myynti milj. €

Kiinteistöjen pinta-alaan suhteutettuna(tco2e/1000 m²)
2015 2016 2017
76.8 67.2 55.2
Päästöintensiteetti

55,2

tco2 E/1000 m2

S-ryhmän oman toiminnan päästöt
Näytä taulukkoPiilota taulukko

Luvut sisältävät Suomen ja lähialueet. Aiempien vuosien raporteissa mukana vain Suomi. Scope 1 ja 2 -päästöjen varmennusraportti. Ostetun sähkön GHG Protocol -standardin mukaiset sähkön markkinalähtöiset päästöt vuodelta 2017 olivat 172.000 tn CO2e.

 

Scope 1

Scope 1 -päästöt ovat kasvihuonekaasupäästöjä, joita aiheutuu suoraan S-ryhmän omasta toiminnasta. Päästöt syntyvät käytännössä S-ryhmän kiinteistöjen lämmitykseen käytetyistä polttoaineista ja kylmäainevuodoista. Kylmäaineet ovat jäähdyttäviä kaasuja, jotka kiertävät pakastimien ja jääkaappien putkissa. Ilmakehään päästessään kylmäaineet toimivat kuten hiilidioksidi ja lämmittävät ilmastoa, tosin lähes 4000 kertaa voimakkaammin kuin hiilidioksidi. Jos kylmälaitteen putkeen tulee kolhu tai pienikin reikä, kylmäainetta voi päästä ilmakehään. Siksi vuotoja seurataan tarkasti.

Scope 2

Scope 2 -päästöt ovat kasvihuonekaasupäästöjä, jotka aiheutuvat ostetun sähkön ja kaukolämmön tuottamisesta.

SCOPE 3

Scope 3 eli muut epäsuorat päästöt syntyvät päästöt aiheutuvat esimerkiksi S-ryhmän hankkimien tavaroiden ja palveluiden elinkaaren aikaisista päästöistä, kuten tuotteiden valmistuksesta, pakkauksista, kuljetuksista, asiakasliikenteestä ja tuotteiden käytöstä. Lisäksi välillisiä päästöjä aiheuttavat S-ryhmän henkilöstön työ- ja liikematkat, S-ryhmän jätteiden loppukäsittely, S-ryhmän investoinnit sekä hankitun energian tuotannon- ja jakelun hävikistä aiheutuneet päästöt.

S-ryhmän oman toiminnan päästöt, %
Taulukko: S-ryhmän arvoketjujen päästötPiilota taulukko

 

Päästöjen vähentäminen

S-ryhmän oman toiminnan päästöjen vähentämisessä avainasemassa ovat energiankäytön tehostaminen, uusiutuvan energian osuuden kasvattaminen, kylmäainevuotojen minimointi ja vanhojen kylmälaitteiden uusiminen hiilidioksidilaitteisiin. S-ryhmä on myös sitoutunut asettamaan tieteeseen perustuvan päästövähennystavoitteen kevään 2018 aikana.

S-ryhmän oman tuulivoiman ansiosta vuonna 2017 vähennettiin päästöjä 160 000 tonnia (CO2e).  verrattuna vuoden 2016 Suomen sähköntuotannon jäännösjakauman mukaisiin ominaispäästöihin.

Yli 90 prosenttia S-ryhmän päästöistä syntyy arvoketjussamme eli esimerkiksi S-ryhmän myymien tuotteiden tuotannossa ja toisaalta polttonesteiden osalta tuotteiden käytön aikana tien päällä. Kartoitimme tavarantoimittajiemme omia energiatehokkuuteen, uusiutuvaan energiaan ja päästöjen vähentämiseen liittyviä tavoitteita tavarantoimittajakyselyllä loppuvuodesta 2017. Lähes puolella vastaajista oli jokin päästöjä vähentävä tavoite, esimerkiksi uusiutuvan energiaan tai energiatehokkuuteen liittyen. Kyselyn tuloksia hyödynnettiin S-ryhmän arvoketjua koskevan ilmastotavoitteen määrittelyssä.

S-ryhmän myymän polttonesteen osalta päästöjä voidaan vähentää kasvattamalla polttonesteisiin sekoitettavan bio-komponentin osuutta. Myös asiakkaille myyty korkeaseosetanolipolttoneste (Eko E85) vähentää päästöjä suhteessa fossiilisiin polttoaineisiin. Vuonna 2017 S-ryhmän hankkimien biopolttoaineiden laskennallinen päästövähenemä suhteessa fossiilisiin polttoaineisiin oli noin 188 000 tonnia (CO2e). Hankittujen biopolttoaineiden raaka-aineista 64 prosenttia oli jäte- ja tähdepohjaisia ja osa raaka-aineena hyödynnettävästä biojätteestä kerätään S-ryhmän omista toimipaikoista. Eko E85 -polttonesteen myynti kasvoi 24 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

Suomen suurimmassa logistiikkakeskuksessa hyödynnetään energiaomavaraisuutta

S-ryhmän Inex Partnersin päivittäistavaroiden logistiikkakeskus on kooltaan suurempi kuin 30 eduskuntataloa. Keskuksen kautta kulkee päivittäin miljoonia tuotteita S-kauppoihin ympäri Suomen.

Sipoossa sijaitsevassa keskuksessa erityistä on paitsi koko ja pitkälle viety toimintojen automatisointi myös pitkälle viety energiaomavaraisuus. Rakennus on suunniteltu niin, että esimerkiksi maitotuotteiden, lihan ja kalan varastotilojen viilentämisestä syntyvä hukkalämpö käytetään muiden tilojen lämmittämiseen. Näin tuotettiin kokonainen kolmannes keskuksen tarvitsemasta lämmöstä. Päivittäistavarakeskus muodostaa yhdessä viereisen käyttötavaroiden logistiikkakeskuksen kanssa yhden Euroopan suurimmista maalämpökohteista. Rakennusten alle on porattu yhteensä 300 geolämpökaivoa, jotka tuottivat 20 prosenttia logistiikkakeskuksen kokonaisenergiatarpeesta vuonna 2017 .

Loput 57 prosenttia lämmöstä tuotettiin omassa lämpölaitoksessa uusiutuvalla pellettienergialla, ja viimeinen prosentti lämpöenergiasta on varaenergianlähteenä käytettävää öljyä. Jatkossa pellettilämpöä tarvitaan yhä vähemmän. Helmikuusta 2018 alkaen jalostetut tuoretuotteet kuten kala- ja maitotuotteet kulkevat Sipoon automaation kautta, ja elokuussa Sipooseen avataan Suomen suurin pakastin. Pakkasen ja kylmähallien viilentämisestä syntyy sivutuotteena entistä enemmän lämpöä, mikä korvaa pellettilämmön tarvetta.

Vuonna 2017 logistiikkakeskuksen päivittäistavarapuoli imaisi 28 740 megawattituntia sähköä ja 16 682 megawattituntia lämpöä, mikä vastaa noin 3000 omakotitalon vuosikulutusta. Sähköstä 60 prosenttia tuotettiin uusiutuvalla energialla, josta suurin osa on S-ryhmän omaa tuulivoimaa.

Uudessa logistiikkakeskuksessa hyödynnetyillä uusiutuvilla energiamuodoilla on vähennetty päästöjä päivittäistavarapuolella yli 2000 tonnilla vuosittain kuin vastaavalla laitoksella kaukolämmöllä tuotettuna. Kokonaisuudessaan keskus tuottaa 1 630 tonnia vähemmän päästöjä verrattuna aiempaan Kilon logistiikkakeskukseen, vaikka energiankulutus on huomattavasti suurempaa.

Autoilun uudet tuulet - sähköä vai bioetanolia?

SOK:n ja ST1:n yhteisen polttoaineen hankintayhtiö NEOT Oy:n vastuullisuusjohtaja vertailee ABC:n Eko E85-bioetanolin ja sähköauton käytössä syntyviä ilmastovaikutuksia. Kummalla kulkee puhtaammin?

"Vaihtamalla perinteisen polttomoottorin joko sähkö- tai biopolttomoottoriin voi vähentää autoilusta syntyviä päästöjä lähes 75 prosenttia.

ABC-asemilla tankattava Eko E85 -bioetanoli tuotetaan 85-prosenttisesti jäte- ja tähdepohjaisista raaka-aineista kuten myyntiin kelpaamattomasta leipähävikistä ja sahanpurusta.  Tuotanto tapahtuu seitsemässä eri laitoksessa ympäri Suomen. Bioetanolin valmistuksesta syntyvä hukkalämpö hyödynnetään energiana, ja tislauksesta syntyvä mäski käytetään eläinrehuna tai energiana. Eko E85:n päästöt syntyvät käytännössä fossiilisesta bensasta, jota siinä on noin 15 prosenttia.

Sähköautoilun päästöjen kannalta ratkaisevaa on se, millaisella sähköllä auto ladataan eli onko sähkö uusiutuvalla vai fossiilisella energialla tuotettua. Jos uusiutuvalla, kuten Fortumin tarjoamilla latauspisteillä ABC-asemien yhteydessä, sähkömoottorilla autoilu on käytännössä päästötöntä. Suomen sähköverkon keskimääräisiin päästöihin suhteutettuna sähköautolla ajelu vähentää päästöjä lähes 90 prosenttia perinteiseen bensaan verrattuna, ja EU:n keskiarvon perusteella suunnilleen saman verran kuin Eko E85:lla ajaminen."

ABC:n Eko E85 -tankkauspisteet ja sähköauton pikalatauspisteet voit katsoa tästä kartasta: www.abcasemat.fi/fi/asemat

Timo Huhtisaari,

vastuullisuusjohtaja, NEOT

Eko E85 -tankkauspisteet

81

ABC-asemalla

Sähköauton pikalatauspisteet

38

ABC-asemalla

Jätteet

99 prosenttia hyötykäyttöön

S-ryhmän Suomessa synnyttämä jätemäärä on noin 4 prosenttia Suomen jätemäärästä. Vuonna 2017 jätteiden kokonaismäärä lähialueet mukaan lukien oli 112 600 tonnia. Vaarallisia jätteitä syntyi noin 200 tonnia.  

 

S-ryhmän toiminnassa syntyy eniten biojätettä, pahvia ja paperia, energia- ja sekajätteitä. Valtaosa, 99 prosenttia, S-ryhmän jätteistä Suomessa ohjattiin hyötykäyttöön, eli hyödynnettäväksi joko materiaalina tai energiana. Tavoitteena on kierrättää materiaalina tai uusiksi tuotteiksi 70 prosenttia jätteistä. Tavoite saavutettiin vuonna 2017, kun 73 prosenttia jätteistä kierrätettiin materiaalina ja biojätteen osalta hyödynnettiin kompostoimalla tai biokaasun tai bioetanolin tuotannossa.

S-ryhmän kiinteät jätteet

Vuosien 2015-2016 jätetiedot eivät sisällä lähialueita (Venäjä, Viro). Vuonna 2017 lähialueiden jätteet yhteensä 4 112 tonnia. Vuoden 2016 jätemäärä on korjattu jälkikäteen havaitun virheen takia. Vuoden 2017 jätelukujen varmennusraportti

Nestemäiset jätteet (rasvanerotus-, hiekanerotus- ja sakokaivojätteet) sisältävät pääosin vettä.

Näytä taulukkoPiilota taulukko
Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen

Luvut eivät sisällä lähialueita (Venäjä, Viro).
Biojätteen hyödyntämisellä tarkoitetaan biojätteen kompostointia tai hyödyntämistä biokaasun tai bioetanolin tuotannossa.
Vuosien 2015-2016 luvut eivät sisällä vaarallisia ja nestemäisiä jätteitä

Näytä taulukkoPiilota taulukko

Maksullisuus ja pikkubiopussit laskivat huimasti muovikassien kulutusta

Vuoden 2017 alussa Sokoksen muovikasseista tuli maksullisia. Tämä vähensi muovikassien kulutusta yhteensä huimat 60 prosenttia eli 4,5 miljoonaa kappaletta. Ruokakaupoissa hedelmien ja vihannesten pakkaamiseen tarkoitettuja muovisia pikkupusseja repäistiin telineistä 52 miljoonaa kappaletta eli yhteensä 20 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Samaan aikaan biohajoavien hevipussien käyttö lisääntyi 20 prosentilla. Kokonaisuudessaan biohevipussien käyttö on jopa viisinkertaistunut viimeisen vuoden aikana.

Muovipussien ja -kassien epäsuosio on sitoutuneen työn tulosta. Loppuvuonna 2016 S-ryhmä lähti mukaan muovikassisitoumukseen, jolla pyritään vähentämään muovijätteen syntymistä ja merten roskaantumista. S-ryhmä sitoutui muun muassa laajentamaan muovisten ostoskassien maksullisuutta, edistämään kestokassien myyntiä sekä luopumaan erittäin kevyiden muovipussien ilmaisesta jakelusta itsepalveluna kassoilla.

Biohevipussit löytyvätkin kaikista S-ruokakaupoista ja myös kestohevipussien määrä lisääntyy koko ajan. Kassoilla edistystä on tapahtunut myös ostoskassien saralla. Ympäristön kannalta fiksujen vaihtoehtojen suosio on kasvaa. Biomuovikassien menekki kasvoi viime vuonna yli 60 prosenttia, kestokassien 20 prosenttia ja paperikassien 8 prosenttia. Eniten S-ryhmän kaupoissa ostetaan edelleen kierrätysmuovikasseja, joilla on kassivaihtoehdoista pienimmät päästövaikutukset. Niiden ilmastovaikutus on 60 prosenttia pienempi kuin neitseellisestä muovista valmistetun muovikassin.

-20 %

Pikkupussien kulutus

-60 %

Sokoksen muovikassien myynti

+20 %

Kestokassien myynti

Kiertotalous

Materiaalit ja palvelut tehokkaasti käyttöön

Kiertotalouden tavoitteena on säästää luonnonvaroja ja hyödyntää materiaalit tehokkaasti ja kestävästi. Lisäksi kiertotalouden nähdään olevan myös uusi talousmalli, jossa arvoa tuotetaan yhä enemmän aineettomasti ja tuotteita korvataan uudenlaisilla palveluilla.

S-ryhmä käynnisti vuonna 2017 kiertotalouden mahdollisuuksien selvittämisen eri liiketoiminta-alueiden kanssa. Yhteisissä työpajoissa kartoitettiin tapoja edistää oman toiminnan resurssitehokkuutta sekä uusia palveluita ja tuotteita. Selvityksen pohjalta teemme kiertotaloussuunnitelman tuleville vuosille. Jo nyt toimivia hyviä esimerkkejä kiertotaloudesta S-ryhmässä on HOK-Elannon syksyllä Sokoksissa käynnistämä tekstiilikeräys ja ABC:n villikalapihvi, jolla paitsi tuetaan paikallista kalastusta myös poistetaan hoitokalastuksella rehevöittäviä ravinteita vesistöistä.

Kierrätysopas asiakkaille

S-ryhmän toimipaikoissa myös asiakkaat voivat kierrättää jätteitään. Tukeaksemme asiakkaitamme kierrätyksessä entistä paremmin toteutimme keväällä 2017 kuluttajakyselyn, jossa selvitimme suomalaisten kierrätystottumuksia. Tulosten pohjalta toteutimme kierrätysoppaan, joka löytyy osoitteesta yhteishyva.fi/kierratysopas.

Ekopisteiden määrä

441

kpl

Taulukko: Kierrätyspisteet ja -määrät Piilota taulukko

Ruokahävikki

Ylitimme vuoden 2020 tavoitteen

S-ruokakauppojen hävikkiä kitkettiin vuonna 2017 yli tavoitteiden. Myyntiin suhteutettu hävikki väheni vuoteen 2014 verrattuna yli 17 prosenttia, kun koko S-ryhmän tavoite oli vähentää hävikkiä 15 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Ruokahävikkiä syntyi yhteensä 31,5 miljoonaa kiloa.

Hävikin osuus myynnistä oli viime vuonna 1,49 prosenttia. Luku sisältää myös hyväntekeväisyyteen lahjoitetut tuotteet. Hävikki ohjataan ensisijaisesti hyväntekeväisyyteen, mutta jos ruoan lahjoittaminen ei ole mahdollista, esimerkiksi vanhaksi meneviä leipiä voidaan toimittaa bioetanolin valmistukseen. Jäljelle jäävä hävikki ohjataan hyötykäytettäväksi energiantuotannossa.

Tehokas keino vähentää hävikkiä on myydä vanhenemassa olevat tuotteet alennuksella. Näitä niin kutsuttuja punalaputettuja tuotteita myydään S-ruokakaupoissa noin 50 miljoonaa kappaletta vuosittain. Viime vuonna hävikin pienemistä vauhditti syyskuussa noin 900 S-ruokakaupassa käyttöönotettu ilta-ale, jolla punalaputetuista elintarvikkeista saa viimeisinä aukiolotunteina 60 prosentin alennuksen. Ilta-ale on vähentänyt hävikkiä joissain ruokakaupoissa jopa 10 prosenttia.

S-ruokakauppojen hävikistä noin 45 prosenttia on kasviksia, 20 prosenttia leipää ja 12 prosenttia maitotaloustuotteita. Loput 23 prosenttia jakaantuu melko tasaisesti eri tuoteryhmien kesken. Jokainen tuote kirjataan erikseen hävikkiin, jotta ylijäänyttä määrää voidaan seurata ja analysoida tarkasti tuote- ja myymäläkohtaisesti päivittäin.

Suhteellinen ruokahävikki

1,49 %

poisheittohävikki (€)/myynti (€)

Hävikin kehitys

-17 %

vuodesta 2014

Syntynyt hävikki

31,5

milj. kg

Hävikkiä kitketään myös S-ryhmän hotelleissa ja ravintoloissa

Vuonna 2017 S-ryhmän hotellit ja ravintolat käynnistivät oman hankkeensa ruokahävikin vähentämiseksi. Ravintoloiden hävikin vähentämiseen oman haasteensa tuovat etenkin noutopöydät, joissa syntyy suurin osa ravintoloiden ruokahävikistä.

Sen lisäksi, että toimipaikoissa tarkennetaan hävikin kirjaamista ja seurantaa, asiakkaiden lautasilta syntyvää hävikkiä minimoidaan esimerkiksi viestinnän keinoin. S-ryhmän ravintolat osallistuivat valtakunnalliseen hävikkiviikkoon syyskuussa ja lisäksi hävikinhallintaan käynnistyi työryhmä, jonka johdolla koostetaan hävikinhallinnan parhaat käytännöt toimipaikkojen käyttöön.

Ruuan pelastuspalvelua ResQ Club käytettiin viime vuonna jo seitsemässä alueosuuskaupassa ja 23 ravintolassa. Palvelun kautta pelastettiin vuonna 2017 yli 16 000 annosta. Lisäksi HOK-Elanto otti käyttöön ilta-alen kolmessa kahvilassaan ja myy aukiolon viimeisenä tuntina vitriineissä olevia tuotteita puoleen hintaan.

Hävikki-Battle koululaisille

2000

Peruskoululaista

S-ryhmä osallistui Hävikkiviikolla Motivan järjestämään hävikkibattleen, jossa pari tuhatta peruskoulujen 8.-9. luokkalaista kokkasivat aterioita S-kauppojen ruokahävikistä. Projektin tavoitteena on lisätä ruoan arvostusta ja koululaisten tietoja hävikistä, ja suosionsa ansiosta battle järjestetään myös vuonna 2018.