Eettinen toimintakulttuuri ja ihmisoikeudet

Asiakkaamme ja S-ryhmän henkilökunta muodostuu monimuotoisesta ja kirjavasta joukosta ihmisiä. Toistemme arvostaminen ja monimuotoisuuden kunnioittaminen on perusta, jolle eettinen toimintakulttuurimme rakentuu.

Tuotteidemme kautta olemme kytköksissä viljelijöihin, tehdastyöläisiin ja tuotteiden valmistajiin eri puolilla maailmaa. S-ryhmä on sitoutunut kunnioittamaan ihmisoikeuksia kaikissa toiminnoissaan, ja tehtävämme on varmistaa, että tuotteita valmistetaan ihmisoikeuksia kunnioittaen ja kohtuullisissa työolosuhteissa.

Vuonna 2017 S-ryhmässä on arvioitu ihmisoikeusvaikutusten mahdolliset kohteet ja kielteisten ihmisoikeusvaikutusten minimoimiseen tähtäävät huolellisuusperiaatteen mukaiset toimintatavat. Ihmisoikeusvaikutusten arviointi on kuitenkin prosessi, joka on S-ryhmässä jatkuvassa käynnissä. Seuraamme ihmisoikeuksien toteutumista hankintaketjuissa monin tavoin, muun muassa riskimaatavarantoimittajien auditointien ja riskiraaka-aineiden sertifiointien avulla.

Ihmisoikeusvaikutusten raportoinnissa S-ryhmä on ottanut vaikutteita YK:n ohjaavien periaatteiden raportointiohjeesta, ja ensi vuonna pyrimme vastaamaan ohjeiston kysymyksiin kokonaisuudessaan.  

Auditoinnit

99 %

Kattavuus riskimaaostoista

Oma merkki -tuotteiden
sertifiointiaste (myyntivolyymista)

86 %

kahvi

62 %

tee

83 %

kaakao

Ihmisoikeudet S-ryhmässä

S-ryhmän toiminnalla on vaikutuksia erityisesti asiakkaiden, henkilökunnan sekä hankintaketjun työntekijöiden ja tuottajayhteisöjen ihmisoikeuksiin.

Asiakkaiden näkökulmasta keskeisimmät ihmisoikeudet ovat syrjimättömyys, oikeus terveyteen ja lasten oikeus erityiseen suojeluun. Syrjimättömyys tarkoittaa muun muassa asiakkaiden tasapuolista kohtelua, ja toimipaikkojen esteettömyyttä. Tuotteiden ja toimipaikkojen turvallisuuden varmistaminen on päivittäistä työtämme ja lapsen oikeuksista huolehdimme tuoteturvallisuuden lisäksi muun muassa ikärajavalvonnalla.

Henkilökunnan näkökulmasta keskeisiä ihmisoikeuksia ovat työturvallisuus, yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys. Kunnioitamme myös työntekijöiden oikeutta ammatilliseen järjestäytymiseen, emmekä hyväksy minkäänlaista syrjintää tai häirintää.

S-ryhmällä on myös mahdollisesti suoraan tai epäsuorasti vaikutusta tuotteiden ja palveluiden hankintaketjuissa työskentelevien ihmisten ja tuottajayhteisöiden oikeuksiin. Kielteisten vaikutusten ehkäisemiseksi teemme jatkuvaa riskienarviointia sekä seuraamme tuotanto-olosuhteita ja tavarantoimittajiemme käytäntöjä muun muassa säännöllisillä tarkastuksilla ja kyselyillä.

Henkilöstö arvioi eettisyyttä

78,10

Eettinen indeksi

Vuonna 2017 otimme käyttöön niin kutsutun eettisen indeksin, joka on osa S-ryhmän työtyytyväisyyskyselyä. Indeksi mittaa henkilöstön luottamusta työnantajaansa, kokemusta yrityksen toimintatapojen eettisyydestä sekä siitä, miten yrityksen arvoja ja periaatteita noudatetaan päivittäisessä työssä. Ensimmäistä kertaa mitatun indeksin tulos oli 78,1 (asteikko 0–100), mikä vastaa arvosanaa hyvä.

Eettiset periaatteet ja henkilökunnan koulutus

Koulutamme henkilökuntaamme eettisten periaatteiden  sisällöstä. Henkilökunnan koulutuksessa käsitellään muun muassa lahjomattomuuden periaatetta, esteellisyyttä päätöksenteossa sekä tasa-arvoista kohtelua työyhteisössä. Koulutus on myös osa uusien työntekijöiden perehdytystä.

Vastuullinen hankinta

Katse ihmisoikeuksiin myös hankintaketjuissa

S-ryhmä on sitoutunut kunnioittamaan ja edistämään ihmisoikeuksien toteutumista hankintaketjuissa. Hankintakäytäntöjämme ohjaavat esimerkiksi syrjimättömyysperiaate ja työ- ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen kaikissa hankinnoissa.

Hankintasopimuksissamme edellytämme kaikilta toimittajiltamme keskeisten työ- ja ihmisoikeuksien kunnioittamista sekä tuotteiden jäljitettävyyttä raaka-aineiden alkuperään saakka.

Omien merkkien tuotteiden toimittajilta, joiden tuotteet on valmistettu sosiaalisen vastuun riskimaissa tai joiden tuotteissa on käytetty riskimaista hankittuja raaka-aineita, edellytämme kolmannen osapuolen tekemiä tehdasauditointeja. Amfori BSCI:n riskimaalistan voit katsoa tästä.

S-ryhmä on kansainvälisen sosiaalisen vastuun järjestelmän BSCI:n (Business Social Compliance Initiative) jäsen ja osallistunut vuosia aktiivisesti järjestelmän ja sen työkalujen kehittämiseen. BSCI:n tavoitteena on parantaa riskimaissa tuotteita valmistavien työntekijöiden työoloja kansainvälisten sopimusten vaatimalle tasolle sekä selkeyttää ja yhtenäistää yritysten tekemää tavarantoimittajavalvontaa. BSCI:n lisäksi S-ryhmä käyttää Sedex (Supplier Ethical Data Exchange) -tietokantaa tavarantoimittajien vastuullisuuden seurantaan.

TOP 10 -hankintamaat

 

84,3 %

Suomi

 

2,4 %

Alankomaat

 

1,5 %

Espanja

 

0,9 %

Italia

 

2,0 %

Ruotsi

 

1,5 %

Tanska

 

0,7 %

Iso-Britannia

 

1,7 %

Saksa

 

1,0 %

Kiina

 

0,6 %

Belgia

TOP 7 -riskihankintamaat

 

50,0 %

Kiina

 

9,7 %

Turkki

 

5,4 %

Etelä-Afrikka

 

8,2 %

Thaimaa

 

4,8 %

Bangladesh

 

6,8 %

Intia

 

4,7 %

Pakistan

Taulukko: S-ryhmän hankintamaatPiilota taulukko

Ihmisoikeuksien arviointi hankinnoissa

Noudatamme toiminnassamme YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia ohjaavaa huolellisuusperiaatetta eli pyrimme huolellisesti arvioimaan ja ennakoimaan toimintamme ihmisoikeusvaikutukset sekä ehkäisemään ja lieventämään kielteisiä ihmisoikeusvaikutuksia.

Ihmisoikeusriskejä arvioidaan esimerkiksi maakohtaisia riskejä kuvaavan amfori BSCI:n riskimaalistan, raaka-aineiden riskienarviointityökalun sekä muiden käytössä olevien maa- ja raaka-ainekohtaisten tietolähteiden kautta. Lisäksi teemme säännöllisin väliajoin kaikille tavarantoimittajillemme kyselyitä sosiaalisen vastuun käytännöistä sekä tuotteiden alkuperästä.

Suorat riskimaaostot

S-ryhmällä on noin 300 omien merkkien tuotteiden tavarantoimittajaa, jotka toimivat riskimaissa. Suorien riskimaaostojen osuus omien merkkien ostoista on 12 prosenttia. Suorista riskimaaostoista 99 prosenttia hankitaan kolmannen osapuolen auditoimilta tavarantoimittajilta. Vuonna 2017 BSCI-auditointi tehtiin 249 S-ryhmän tavarantoimittajan tehtaalle.

Epäsuorat riskimaaostot

Tuotteita, joiden valmistus tapahtuu matalan riskin maassa, kuten EU-alueella, mutta joiden pääraaka-aineen alkuperä on riskimaa, kutsutaan epäsuoriksi riskimaatuotteiksi. Epäsuorien riskimaatuotteiden osalta S-ryhmässä selvitetään pääraaka-aineen tuotantopaikka. Jos raaka-aineen tuotanto tapahtuu riskimaassa, edellytämme, että sen vastuullisuus varmennetaan kolmannen osapuolen auditoinnilla tai sertifioinnilla. Myös tuotantoalueelle tyypilliset ihmisoikeuskysymykset käydään läpi toimittajan kanssa.

Palveluostot

Vuonna 2017 päivitimme S-ryhmän palveluostojen sopimuksen. Kiinnitimme sopimuksissa erityistä huomiota työperäisen hyväksikäytön riskeihin Suomessa, sillä pakolaistilanteen ja lisääntyneen maahanmuuton vuoksi työmarkkinoilla on entistä enemmän haavoittuvassa asemassa olevia työntekijöitä. Ihmisoikeusriskien arvioinnit palveluostoissa ja osuuskauppojen ohjeistus aloitetaan vuonna 2018. S-ryhmällä on noin 18 000 palvelutoimittajaa.

Matalan riskin ostot

Osa tuotteista on arvioitu matalan riskin tuotteiksi, koska ne valmistetaan ja tuotetaan raaka-aineet mukaan lukien amfori BSCI:n määrittelemien matalan riskin alueilla. Koska edellytämme kaikkien tuotteiden tuotannossa ihmisoikeuksien kunnioittamista ja tuotteiden jäljitettävyyttä, selvitämme säännöllisesti tavarantoimittajiemme käytäntöjä näiden periaatteiden noudattamiseksi käytännössä muun muassa säännöllisten tavarantoimittajakyselyiden avulla. Edellinen tällainen kysely tehtiin loppuvuodesta 2017. Noin 2000 toimittajasta kyselyyn vastasi 51 prosenttia.

Omien merkkien ostot (%)

*Suorat ostot riskimaista viittaa ostoihin tavarantoimittajilta, joiden kotimaa on amfori BSCI:n riskimaaluokittelun mukainen riskimaa. Epäsuorat ostot riskimaista viittaa ostoihin tavarantoimittajilta, joiden kotimaa ei ole riskimaa, mutta joiden myymä tuote on valmistettu riskimaassa tai pääraaka-aineen alkuperämaa on riskimaa

Hyvän kauppatavan periaatteet

S-ryhmässä on sitouduttu hyvän kauppatavan periaatteisiin, joiden tavoitteena on turvata reilut pelisäännöt elintarvikeketjun toimijoiden keskuudessa. Periaatteiden tarkoituksena on turvata sopijaosapuolten kilpailukyky, vahvistaa keskinäistä luottamusta ja siten varmistaa sopimussuhteiden jatkuvuus. Hyvän kauppatavan periaatteet sisältävät esimerkiksi linjauksia kirjallisesta sopimisesta ennakoitavuudesta ja riskeistä vastaamisesta, ja niistä sovittiin vuonna 2011 EU:n komission ja elintarvikeketjun EU-järjestöjen välillä.

Suomessa elintarvikeketjun kauppatapalautakunta edistää hyvän kauppatavan mukaisia menettelytapoja elintarvikeketjussa. Lautakunta voi puuttua havaitsemiinsa epäkohtiin antamalla esimerkiksi yleisiä hyvää kauppatapaa koskevia suosituksia. Lisäksi lautakunta voi kehittää alan eettisiä periaatteita ja niiden mukaisia menettelytapoja sekä antaa lausuntoja hyvän kauppatavan periaatteiden noudattamisesta. S-ryhmässä on otettu lautakunnan suositukset huomioon.

Auditoinnit

Kolmannen osapuolen tehdastarkastukset

S-ryhmä keskittyy tavarantoimittajien seurannassa erityisesti maihin, joissa riskit työ- ja ihmisoikeuksien loukkauksiin ovat suurimmat. Tällaisia amfori BSCI:n määrittelemiä riskimaita ovat useat Afrikan, Aasian sekä Etelä- ja Väli-Amerikan maat ja tietyt Euroopan maat. S-ryhmän riskimaaostot tehdään auditoiduilta tavarantoimittajilta.

Auditoinneilla tarkoitetaan tehdastarkastuksia, kuten BSCI-auditointia tai vastaavaa kolmannen osapuolen tarkastusta. BSCI-järjestelmässä riippumattomat auditoijat tarkastavat tuotantolaitoksia ja varmistavat, että järjestelmän kriteerit toteutuvat käytännössä. Auditoinneissa tarkastetaan muun muassa työaikakäytännöt, työturvallisuuskäytännöt sekä lakien mukaisen minimipalkan maksu.

S-ryhmän omien merkkien ja oman maahantuonnin suorista riskimaaostoista 99 prosenttia (2016: 97 prosenttia) on auditoitu. Tavoitteena on, että kaikki oma merkki -tuotteiden riskimaatavarantoimittajat on auditoitu BSCI-auditoinnilla tai vastaavalla kolmannen osapuolen tarkastuksella.

 

Ostot auditoiduilta tuottajilta, %
 

BSCI-auditoijan matkassa

Amfori BSCI (Business Social Compliance Initiative) on yksi tunnetuimmista ja käytetyimmistä kolmannen osapuolen auditointimalleista. BSCI-auditointi tehdään työntekijöiden omalla kielellä ja se noudattaa 90 tarkastettavan asian listaa, joka on käytössä kaikissa BSCI-tarkastuksissa ympäri maailman. Auditoinneissa selvitetään esimerkiksi, onko työntekijöillä mahdollisuus käydä syömässä ja saavatko he juoda puhdasta vettä. Usein tarkastuksen aikaikkunasta ilmoitetaan tehtaalle etukäteen, mutta tarkkaa päivämäärää ei anneta. 

"Tarkastus alkoi aamukahdeksalta, ja ensin tarkastaja keskusteli tehtaan johtajien kanssa heidän johtamiskäytännöistään. Sitten lähdimme tehtaalle ja tarkastimme sosiaalitilat, kanttiinit, ensiapuvälineet ja kaiken, mikä liittyi työturvallisuuteen. Tarkastaja varmisti, ettei poistumisteillä ollut esteitä ja että palovaroittimet toimivat. Hän näytti olevan erityisen kiinnostunut melutasosta ja halusi todistukset desibelimittauksista. Hän syynäsi, millaiset suojakuulokkeet työntekijöillä oli", S-ryhmän päivittäistavarakaupan vastuullisuuspäällikkö Senja Forsman kertoo. Forsman on ollut seuraamassa BSCI-auditoinnin kulkua muun muassa serbialaisella elintarviketehtaalla.

Tarkastaja haluaa nähdä työntekijöiden tunti- ja lomalistat sekä henkilöllisyystodistukset. Joskus asuntoloissa asuvat työntekijät haluavat, että työnantaja säilyttää henkilöllisyystodistuksia. Tarkastaja kuitenkin varmistaa, että kyseessä on työntekijän oma tahto. Forsman kertoo, että serbialaisella tehtaalla tarkastaja vetäytyi kierroksen päätteeksi keskustelemaan työntekijöiden kanssa ilman johtajien ja Forsmanin läsnäoloa selvittääkseen viihtyvätkö he työssään ja saavatko he riittävää palkkaa.

"Tarkastus voi joskus kestää monta päivää. Lopuksi käydään palautekeskustelu siitä, mitä tarkastaja on havainnut ja millä tavalla työoloja pitäisi parantaa. Nämä tiedot jaetaan amfori BSCI-järjestelmään kuuluvien jäsenyritysten kesken."

Auditointien arvosanat

Vuoden 2017 BSCI-auditoinneissa eniten kehitettävää havaittiin johtamis-, työaika- sekä työterveys- ja turvallisuuskäytännöissä.

Jos auditoinnin tulos on heikko, tehdas tekee korjaavien toimenpiteiden suunnitelman, jonka noudattamista seurataan uudella auditoinnilla. Yhteistyötä kumppanin kanssa ei katkaista, koska se ei edistä työntekijöiden asemaa tehtailla eikä viljelmillä, vaan paras tapa kehittää toimintaa on tehdä se yhdessä. Tästä kertoo myös ensiauditointien ja uudelleenauditointien tulokset.

Toiminnan kehittämiseksi amfori BSCI järjestää tavarantoimittajille koulutuksia tyypillisten auditoinneissa havaittujen puutteiden korjaamiseksi ja S-ryhmä kannustaa toimittajia osallistumaan koulutuksiin. S-ryhmä on myös mukana pohjoismaisessa hankkeessa, jossa kehitetään uutta koulutustyökalua tehdastyöntekijöille. Työkalua testataan vuoden 2018 aikana thaimaalaisilla elintarviketehtailla.

S-ryhmän BSCI-auditointien tulokset 2017

* Vuoden 2016 auditoinneissa ei tehty Zero tolerance -havaintoja, eli havaintoja koskien esimerkiksi lapsityövoimaa, pakkotyövoimaa, välitöntä vaaraa aiheuttavia turvallisuuspuutteita tai lahjontaa.

BSCI-auditointien tulokset osa-alueittain 2017

Uusi tutkimusmalli auditointien rinnalle

Perinteisen auditointityön rinnalla S-ryhmä on käynnistämässä uudenlaista, juurisyihin pureutuvaa tutkimusmallia. Tavoitteena on selvittää S-ryhmälle keskeisten tuotteiden tuotantoalueiden tai potentiaalisten hankinta-alueiden tyypillisiä ja ajankohtaisia ihmisoikeushaasteita ja niiden juurisyitä. Näin voimme tunnistaa keinot ja toimenpiteet, joita S-ryhmä voi tehdä tyypillisten haasteiden minimoimiseksi. Selvitykset tekee tutkittavan alueen tunteva ulkopuolinen yhteistyökumppani. Työkalua on kehitetty yhteistyössä kansalaisjärjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa. Pilottiselvitys tehdään vuoden 2018 aikana.

Sertifioidut tuotteet ja raaka-aineet

Valintoja omien arvojen mukaisesti

S-ryhmä haluaa tarjota asiakkailleen mahdollisuuden tehdä valintoja omien arvojensa mukaisesti tarjoamalla laajasti kotimaisia sekä ympäristö- tai vastuullisuussertifioituja tuotteita eri tuoteryhmissä.

Kahvi, tee, kaakao & suklaa

Kahvin, teen ja kaakaon tuotantoon liittyy ihmisoikeus- tai ympäristörikkomusten riskejä, koska tuotanto keskittyy kehittyviin maihin, joissa lainsäädännön noudattaminen ja viranomaisten valvonta voivat olla heikommalla tasolla. S-ryhmän tavoitteena on, että omien merkkien tuotteissa sekä S-ryhmän ravintoloissa käytetään ainoastaan vastuullisuussertifioitua tai vastuulliseksi varmennettua kahvia, teetä ja kaakaota.

Vastuulliseksi varmennetulla edellytämme, että hankintaketju on varmennettu auditoinnein alkutuotantoon saakka. Hyväksyttäviä sertifikaatteja ovat esimerkiksi Reilu Kauppa, UTZ ja Rainforest Alliance.

Sertifiointiaste omien merkkien myyntivolyymista

86 %

Kahvi

62 %

Tee

83 %

Kaakao

68 %

Suklaa

Taulukko: sertifiointiasteetPiilota taulukko
Tavoitteet sertifioiduille tai vastuulliseksi varmennetuille raaka-aineille

100 %

KAHVI 2019

100 %

TEE 2020

100 %

Kaakao ja suklaa 2020

Palmuöljy

Palmuöljy on maailman käytetyin kasviöljy, jonka tuotantoon liittyy haasteita kuten metsäkatoa, luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä sekä työntekijöiden puutteellisia työolosuhteita etenkin Kaakkois-Aasiassa.

S-ryhmä on sitoutunut kestävästi tuotetun palmuöljyn käyttöön. Tavoitteena on, että vuonna 2021 S-ryhmän omien merkkien tuotteissa ja ravintoloiden syväpaistoöljyssä käytetään vain sertifioitua palmuöljyä, joka on jäljitettävissä palmuöljyplantaaseille (RSPO segregated). S-ryhmä on ollut vastuullisen palmuöljyn järjestön RSPO:n (Roundtable for Sustainable Palm Oil) jäsen vuodesta 2011 saakka.

 
RSPO sertifioidun palmuöljyn käyttö
2015 2016 2017
97 99 99
Palmuöljyn sertifiointiaste

99 %

 

 
RSPO segregated palmuöljyn käyttö
2015 2016 2017
40 71 88
RSPO Segregated sertifiointiaste

88 %

 

Tavoite sertifioidun palmuöljyn käytölle

100 %

2021

Luomutuotteet

Luomutuotteiden kysyntä ja valikoimat jatkavat kasvuaan. Vuoden lopussa S-ryhmän ruokakauppojen valikoimissa oli 3500 luomutuotetta ja myynti kasvoi 16 prosenttia. Luomutuotteiden osuus elintarvikkeiden myynnistä oli 2 prosenttia. Erityisesti asiakkaita kiinnostivat luomujauheliha ja kananmunat sekä kahvit. Myös luomubanaanin, omenoiden ja sitruunoiden myynti kehittyi hyvin edelliseen vuoteen nähden.

Luomutuotteet

3500

määrä valikoimissa

 

16 %

myynnin kasvu

 

2 %

osuus elintarvikkeiden myynnistä

Kalat ja äyriäiset 

S-ryhmän ruokakaupoissa halutaan tarjota kuluttajille vastuullisesti pyydettyä kalaa kestävistä kalakannoista. Kalatuotteiden hankinnassa noudatetaan S-ryhmän kalalinjausta, joka pohjautuu lajien uhanalaisuusluokitukseen, WWF:n kuluttajan kalaoppaaseen, Marine Conservation Societyn suosituksiin sekä Luonnonvarakeskuksen tutkimustietoon. Linjaus koskee S-ryhmän keskitettyä hankintaa ja osuuskauppojen omaa hankintaa sekä S-ryhmän ruokakaupoissa että ravintoloissa.

Kalalinjauksen perusperiaate on, että valikoimiin ei hyväksytä kaloja uhanalaisista, vaarantuneista tai ylikalastuksen kohteena olevista kalakannoista, ja kalan alkuperän tulee aina olla tunnettu. Myöskään alamittaisia tai rauhoitettuja kaloja ei hyväksytä valikoimiin. Monille kalalajeille on asetettu erillisiä kalastusaluetta tai -menetelmää koskevia kriteereitä, kuten esimerkiksi pohjatroolauksen tai tonnikaloja koskeva ajoverkkojen kielto. Kalalinjaus päivitetään joka toinen vuosi, ja viimeisin päivitys tehtiin vuonna 2016.

Oma merkki -tonnikalatuotteiden valmistajilta edellytetään jatkossa erillisten laji-, alue- ja pyyntitaparajoitusten noudattamisen lisäksi osallistumista International Seafood Sustainability Foundationin (ISSF) toimintaan. Tonnikalaa toimittavien suurten kurenuotta-alusten tulee myös olla rekisteröity ISSF:n Proactive Vessel Register -alustietokantaan. ISSF:n toiminnassa mukana olevat toimijat ovat sitoutuneet vastuullisiin pyyntimenetelmiin ja kolmannen osapuolen auditointeihin toimintansa varmentamiseksi.

Vuoden lopussa S-ryhmän ruokakauppojen valikoimissa oli 86 MSC-sertifioitua tuotetta, joista 43 oli omien merkkien tuotteita.

MSC-sertifioidut tuotteet

86

kpl valikoimissa

 

43

kpl Oma merkki -tuotteissa

Monimuotoisuus

Työntekijät & asiakkaat

S-ryhmässä työskentelee lähes 40 000 kaupan alan ammattilaista hyvin monenlaisissa tehtävissä myyjistä ja kokeista varastotyöntekijöihin ja asiantuntijoihin. Monimuotoisuutta kunnioittava ja tukeva työyhteisö takaa tasa-arvoisen kohtelun ja yhdenvertaiset mahdollisuudet jokaiselle. Toisten kunnioittaminen ja arvostaminen, syrjimättömyys ja tasa-arvo ovatkin keskeisiä periaatteitamme.

S-ryhmän eri yrityksissä Suomessa laaditaan vuosittain henkilöstö-, koulutus-, tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelmat. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma laaditaan työntekijöiden ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Tasa-arvosuunnitelman tehtävänä on edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa työelämässä ja yhdenvertaisuussuunnitelman tarkoituksena on edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäistä syrjintää sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeusturvaa.

Haluamme edistää monimuotoisuutta myös viestinnän ja markkinoinnin keinoin. Esimerkiksi Prisman pukeutumisen muoti kuuluu kaikille -slogania on pyritty tuomaan esille muun muassa siten, että vaatteita tuovat esille erinäköiset, -kokoiset ja -ikäiset ihmiset.

Työntekijöiden monimuotoisuus

ERI KANSALAISUUKSIA

64

TYÖNTEKIJÖIDEN KESKI-IKÄ 

37

 

Työntekijöiden ikä, %
S-ryhmän työntekijöiden sukupuolijakauma naiset/miehet %
Taulukko: S-ryhmän työntekijöiden sukupuolijakaumaPiilota taulukko
Naisten osuus

14,8 %

hallitusten jäsenistä

14,0 %

johtoryhmien jäsenistä

66,0 %

Esimies- ja päällikkörooleissa

Taulukko: Naisten osuusPiilota taulukko

Monimuotoisuus on osuustoiminnan velvoite

"Minua puhuttelee osuustoiminnassa sen ylisukupolvisuus ja inhimilliset arvolähtökohdat kuten demokraattisuus ja tasa-arvo. Ne luovat osallisuutta, jotka haastavat tässä ajassa vahvoilla olevan individualismin ja lisääntyneen eriarvoisuuden. Osuustoiminnan malli on osoittanut jo 160 vuoden ajan sen, että voimme tehdä sekä hyvää liiketoimintaa että yhteiskunnallista hyvää samaan aikaan.

Osuustoiminnan periaatteet ja arvot velvoittavat myös monimuotoisuuteen. Tasa-arvonäkökulmasta monimuotoisuus toteutuu hyvin niissä osuuskaupan elimissä, joissa valintatapa on demokraattinen. Isoissa osuuskunnissa edustajiston jäsenet ovat varsin hyvä läpileikkaus erilaisia suomalaisia, ja usein jopa enemmistö on naisia.

Liiketoiminnan menestyksellisyydestä vastaava hallitus taas on rakennettu ammattilaisista, ja siellä monimuotoisuus ei toteudu yhtä hyvin. En usko, että se on tarkoitushakuista. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että kyseessä on osaamis- eikä sukupuolikysymys. Kuitenkin myös osaavia naisia on olemassa, ja siksi monimuotoisuus vaatii tarkkasilmäistä johtamista. Jo sillä, että katsottaisiin hieman omaa lähiverkostoa pidemmälle, voi saada muutoksia aikaan."

Anu Puusa,

PKO:n hallituksen jäsen & johtamisen professori, Itä-Suomen yliopisto