<

Hyvinvointi ja terveys

Terveellinen ruoka ja omaan hyvinvointiin satsaaminen on yhä useammalle elämäntapa. Me haluamme pitää huolta työntekijöidemme hyvinvoinnista ja auttaa asiakkaitamme terveellisemmissä valinnoissa.

Tyytyväiset työntekijät ja asiakkaiden terveellisemmät valinnat ovat keskeisimpiä tavoitteitamme Paras paikka elää -vastuullisuusohjelman Hyvinvointi ja terveys -teemassa. Tavoitteiden onnistumista mitataan seuraamalla erityisesti työtyytyväisyysindeksimme kehitystä ja kasvisten myynnin kasvua.

S-ryhmän tavoitteet työhyvinvoinnille ja terveydelle

TYÖTYYTYVÄISYYSKYSELYSSÄ

+5  yksikköä

yli suomen yleisnormin

KANNUSTAMME
ASIAKKAITAMME
SYÖMÄÄN ENEMMÄN
TERVEELLISIÄ KASVIKSIA

S-ryhmän työtyytyväisyys

Työntekijämme ovat Suomen keskiarvoa selkeästi tyytyväisempiä työhönsä. Tähtäämme vuosittain indeksiin, joka on vähintään viisi yksikköä yli Suomen yleisnormin. Vuonna 2018 ylitimme normin 6,3 yksiköllä.

S-ryhmän Työtyytyväisyys -indeksi, (asteikko 0-100)

Terveellisemmät valinnat

Tavoitteenamme on tarjota terveyttä ja hyvinvointia lisääviä tuotteita ja palveluita sekä ja auttaa asiakkaitamme terveellisissä valinnoissa.

Teemme kasvisten kulutuksen entistä helpommaksi muun muassa nostamalla satokausituotteet näkyvästi esille myymälöissämme sekä laskemalla kasvisten hintoja.

Kasvisten myynnin kumulatiivinen kasvu, milj. kg
Näytä taulukkoPiilota taulukko
Edistämme erityisesti seuraavia YK:n kestävän kehityksen tavoitteita

Työhyvinvointi

Hyvä me, hyvä meidän joukkue!

Harva yritys menestyy ilman tyytyväisiä ja hyvinvoivia työntekijöitä. Avaimet parempaan työhyvinvointiin löytyvät läheltä työntekijöiden arkea. Tärkeintä on ennakoida muutoksia ja niiden vaikutuksia henkilöstöön sekä ottaa työntekijät aidosti mukaan sujuvamman työskentelyn kehittämiseen.

S-ryhmässä työtyytyväisyyden merkittävin vuosittain toistuva mittari on työyhteisötutkimus, johon kaikki s-ryhmäläiset kutsutaan vastaamaan. Tutkimuksella kartoitamme omaan työhön ja suorituskykyyn sekä oman työyksikön ja yrityksen toimivuuteen liittyviä asioita. Tutkimus koostuu useasta indeksistä, joilla mitataan työtyytyväisyyteen eri osa-alueita. Kaikki indeksit olivat meillä yli Suomen yleisnormin.

Vuonna 2017 otimme S-ryhmässä käyttöön uuden yhteisen työhyvinvoinnin mittariston, joka koostuu työtyytyväisyyden, esimiestyön laadun, työkykykokemuksen sekä työkyvyttömyyden tunnusluvuista. Samoin vuonna 2017 työstimme S-ryhmätasoiset johtamislupaukset: uskallan, arvostan ja toteutan. Johtamislupauksilla halutaan varmistaa kaikille hyvä esimiestyö ja johtaminen sekä kehittää kaupparyhmän johtamiskulttuuria. Esimiestyön seurannan S-ryhmätasoinen mittari on työyhteisötutkimus, eli TYT. Sillä on meillä monivuotiset perinteet, ja se auttaa kehittämään esimiestyötä oikeaan suuntaan.

Vuonna 2018 työtyytyväisyys nousi 0,2 yksiköllä ja esimiesindeksi nousi 0,1 yksiköllä edellisvuoteen verrattuna. Palkalliset sairauspoissaolot kasvoivat edellisvuoden 3,10 prosentista 3,17 prosenttiin. Työ- ja työmatkatapaturmat puolestaan vähenivät 158 kappaleella ja myös tapaturmista aiheutuneet sairauspoissaolopäivät vähenivät 482 päivällä vuoteen 2017 verrattuna.

Tunnuslukujen valossa olemme suunnitelleet toimenpiteitä henkilöstön työkykyisyyden vahvistamiseksi. Näitä ovat muun muassa yhteiset muokatun työn periaatteet sekä työhön paluun käytäntöjen kehittäminen tapaturmien aiheuttamien sairauspoissaolojen jälkeen. Vuonna 2019 keskitymme mielenterveyden tukemiseen uusilla työkaluilla ja suosituksilla sekä muokatun työn käytön vahvistamiseen organisaatiossa.

Näytä taulukkoPiilota taulukko

Joustavaa työtä

Pyrkimyksenämme on tarjota pääasiallinen toimeentulo kaikille työntekijöillemme, jotka niin haluavat. Vaikka suurin osa työntekijöistämme arvostaa edelleen kokoaikatyötä, osa-aikatyö on suosittua erityisesti alle 25-vuotiaiden ja työuran viimeisiä vuosia viettävien keskuudessa.

Koko- ja osa-aikaiset työntekijät 2018, %
Vakituiset ja määräaikaiset työntekijät 2018, %
Työsuhteiden laatu (%) 2018 2017 2016
Vakituiset 88 86 89
Määräaikaiset 12 14 11
Kokoaikaiset 35 36 40
Osa-aikaiset 65 64 60

Luvut sisältävät kaikki työntekijät, joilla on voimassa oleva työsuhde S-ryhmään. Luvut 30.11. tilanteen mukaan.

Lähtövaihtuvuus 2018

16,3 %

Vakituiset työntekijät

Turvallista työtä

Turvallinen työ- ja asiointiympäristö on työntekijöidemme ja asiakkaidemme perusoikeus. Meillä turvallisuuden varmistamiseen kuuluu niin tapaturmien ennaltaehkäisy kuin erilaisten vaara- ja läheltä piti -tilanteiden tunnistaminen ja välttäminen. Ennaltaehkäisyssä keskeistä on henkilöstön turvallisuusosaamisen jatkuva kehittäminen ja työhön liittyvien vaarojen säännöllinen tarkastelu. Työtapaturmataajuus oli 34 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden vuonna 2018. Se vastaa kaupan alan keskiarvoa.

Työtapaturmat, kpl
Työtapaturmien tapahtumapaikka 2018
Näytä taulukkoPiilota taulukko

Nuorten työllistäminen

Kaupan ala toimii siltana työelämään

S-ryhmä on eniten nuoria Suomessa työllistäviä tahoja, ja tarjoamme merkittävälle joukolle sen ihan ensimmäisen kokemuksen työelämästä esimerkiksi kesätyön tai harjoittelun muodossa. Toisaalta opiskelujensa ohessa ilta- ja viikonlopputöitä tekevät nuoret ovat monessa toimipaikassamme elinehto.

Olimme vuonna 2018 yksi Vastuullinen kesäduuni -kampanjan pääyhteistyökumppaneista ja työllistimme kesällä noin 13 000 nuorta myymälöissä, liikennemyymälöissä, ravintoloissa ja hotelleissamme ympäri Suomen.

s-ryhmä työllisti vuonna 2018

13 000

Kesätyöntekijää

Nuori Mieli Työssä -hanke

Työntekijöistämme noin 10 000 on alle 25-vuotiaita.  Kun päälle lasketaan kausiapulaiset, harjoittelijat ja työhön tutustujat, työllistämiemme nuorten kokonaismäärä on vuodessa noin 50 000. Kaupan ala toimii usein siltana opiskeluvaiheen ja työelämän välillä. Tämä tuo mukanaan ison vastuun. Nuorten uudenlaiset työelämäodotukset ja toisaalta työelämätaitoihin liittyvät kysymykset haastavat työnantajia muuttumaan.

Vastataksemme tähän haasteeseen käynnistimme vuoden 2018 alussa kolmivuotisen Nuori Mieli Työssä -hankkeen, jossa etsimme keinoja kehittää työelämää nuorten näkökulmasta.

Osana hanketta toteutimme Nuorten työelämäodotukset -selvityksen, yhdessä työeläkeyhtiö Elon ja Työterveyslaitoksen kanssa. Kysely suunnattiin kaikille alle 25-vuotiaille s-ryhmäläisille. Tavoitteena oli selvittää, mitä nuoret kaupan alan työntekijät odottavat työelämältä. Lisäksi kartoitettiin nuorten työkykyä ja -hyvinvointia. Tutkimuksen tulokset auttavat kehittämään esimerkiksi esimiestemme valmiuksia nuorten tukemiseen työuran ensiaskelissa. Vastaavaa selvitystä ei ole kaupan alalla toteutettu aikaisemmin.

Tutkimuksen mukaan nuorille tärkeintä on työskentely kannustavassa työyhteisössä hyvän esimiehen ohjauksessa sekä mahdollisuus työn ja muun elämän yhteensovittamiseen. Nuoret edustavat aivan uudenlaista palautekulttuuria ja haluavat saada ja osaavat antaa palautetta.

Tutkimuksesta selvisi myös, että vastanneista nuorista 39 % oli kokenut alakuloa tai masentuneisuutta viimeisen kuukauden aikana. Aloimme pohtia, miten voisimme työnantajana tarjota nuorille tukea mielenterveyttä kuormittavien asioiden käsittelyssä ja kehitimme vuoden 2018 lopulla Terveystalon kanssa kolmiosaisen Nuoren Mielen Olkapää -palvelun. Palvelu sisältää muun muassa vuorokauden ympäri toimiva chat-palvelun, videovastaanoton ja tarpeen mukaan nuori ohjataan digikanavista työterveyteen ja hoidolliseen lyhytpsykoterapiaan.

Terveellisempi arki 

Autamme asiakkaitamme terveellisissä valinnoissa

 

Ruoalla on keskeinen merkitys ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Haluamme, että terveellinen syöminen on kaikille mahdollista ja olemmekin tehneet ravitsemussitoumukset muun muassa kasvisten käytön lisäämiseksi sekä lasten terveellisen syömisen edistämiseksi.

Puoli kiloa kasviksia päivässä

Tavoitteenamme on saada suomalaiset syömään enemmän kasviksia muun muassa laskemalla kotimaisten kasvisten hintoja. Kasvisten myynti kasvaakin huimaa vauhtia, sillä vuoteen 2015 verrattuna niitä on myyty noin 19 miljoonaa kiloa enemmän. Lisäksi nostamme kuukausittain parhaimmillaan ja edullisimmillaan olevat kasvikset ruokakaupoissa näkyvästi esille ja laajennamme hittireseptien tarjontaa.

Uskomme myös, että kasvisten kulutuksen seuranta voi auttaa syömään terveellisemmin ja lisäsimmekin Omat ostot -palveluumme toiminnallisuuden, jonka avulla voi katsoa, kuinka monta kiloa hedelmiä ja vihanneksia on ostanut vuodessa tai kuukaudessa yhteensä tai keskimäärin päivässä. Kulutusta voi seurata kaikki kasvisostokset yhteen laskien, eroteltuna hedelmiin, juureksiin, marjoihin ja vihanneksiin tai aina yksittäisiin tuoteryhmiin kuten banaaneihin, rypäleisiin ja kiiveihin asti.

Terveellisempää ruokaa lapsille

Ruokakauppojemme hyllyillä on kasvatettu viimeisen vuoden aikana reippaasti ravitsemuksellisesti parempien vaihtoehtojen määrää lapsille. Vuoden 2018 lopussa valikoimiin oli tullut jo 50 uutta tuotetta, esimerkiksi lasten aterioita, välipalatuotteita ja mehuja, kun tavoitteena oli saada lisättyä 20 uutta tuotetta vuoden 2020 loppuun mennessä.

S-ryhmän ja Marttaliiton vuonna 2017 käynnistämät Ässäkokki-kurssit saivat jatkoa ympäri Suomen. Vuoden 2018 Kesä- ja syyslomakaudella järjestettiin yhteensä liki sata maksutonta kokkauskurssia kouluikäisille. Maksuttomilla, 8–12-vuotiaille lapsille suunnatuilla Ässäkokki-kursseilla opetetaan kekseliästä, sesonkien mukaista, kasvispainotteista ja taloudellista ruoanlaittoa.

Ruokakauppojen ostostietoja tieteen tueksi

Suomalainen ruoankäyttötutkimus harppasi askeleen eteenpäin vuonna 2017, kun 14 000 asiakastamme antoi ostodatansa Helsingin ja Tampereen yliopistojen tutkijoiden käyttöön. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa siitä, voiko asiakasomistajien ostodataa hyödyntää väestötason ruoan kulutustottumusten kuvaajana. Lisäksi tavoitteenamme on kehittää ostodatan pohjalta palveluita asiakkaille esimerkiksi terveellisempien elämäntapojen tueksi.

Tutkimus laajeni vuonna 2018 ja kutsu osallistua lähettiin noin miljoonalle asiakasomistajalle. Ostodatan kautta on päästy tarkastelemaan kaupassa tehtäviä jokapäiväisiä valintoja ja tuottamaan tietoa niissä nopeasti tapahtuvista muutoksista. Samalla on tarkasteltu, millaiset ostokset kytkeytyvät asiointikertojen tasolla yhteen eli millaisia elintarvikkeita valitaan tyypillisesti samaan ostoskoriin. Koko valtakunnan kattavasta ostodatasta voidaan tutkia myös esimerkiksi asiakasomistajien ruokavaliotyylejä ja elintapoja sekä niiden vaihtelua eri väestöryhmissä ja niitä ohjaavia tekijöitä.