Ruokamanifesti

Toukokuussa 2016 järjestimme Finlandia-talolla Suuren Ruokakeskustelun. Yli 500 ruokaketjun toimijaa ja vaikuttajaa kokoontui saman pöydän äärelle. Kävimme keskustelua suomalaisen ruoan arvostuksesta, markkinoiden muuttuvista realiteeteista ja tulevaisuudennäkymistä.

Ruokaketjussa on paljon kipukohtia ja todellista tuskaa, pelkoja ja huolia. Johtopäätös Suuresta Ruokakeskustelusta oli kuitenkin selvä: tätä lisää. Eli lisää yhdessä ajattelemista ja yhdessä tekemistä. Siksi päätimme synnyttää Ruokamanifestin, joka kurottaa kohti tulevaa sekä ajatusten että tekojen tasolla.

Manifesti on syntynyt vaiheittain, yhteisen työn tuloksena. Sen rakentamiseen on osallistunut satoja ruoka-alan huippuosaajaa ja asiantuntijaa sekä yli 8000 S-ryhmän asiakasta.

Yhdessä olemme kiteyttäneet Ruokamanifestiin yhdeksän teesiä, jotka hahmottavat ajatuspolkuja suomalaisen ruoan tulevaisuuteen ja joiden aktiivisena vauhdittajana ja toteuttajana S-ryhmä voi toimia.

Ruokainnovaatiot kiinnostavat ja vaikuttavat siihen, mitä lautasillemme päätyy. Suomi voi olla maailman kekseliäin ja kiinnostavin ruokamaa. Se on mahdollista. Yhdessä.

Teesi 1: Lisää kotimaista

Kotimaisten tuotteiden kasvaa kehittämällä, tekemällä ja markkinoimalla sellaisia tuotteita, joita suomalaiset haluavat syödä.

Suomessa osataan yhdistää idän, lännen, etelän ja pohjoisen makuja toisiinsa – luovasti ja rakkaudella. Kotimaisen ruoan uusi nousukausi kaipaa lisää myyntihalukkuutta, markkinointitaitoja ja isoja oivalluksia läpi koko ruokaketjun. Tarvitaan parempaa kuluttajaymmärrystä ja trendien tuntemusta, syvempää osaamista markkinoista niin Suomessa kuin Suomen ulkopuolella.

Tarvitaan avointa kuuntelua ja rohkeaa tekemistä.

Teesi 2: Kekseliäisyys kunniaan

Ruokaketjulla on edessään väistämätön murros. Vuonna 2050 maapallolla elää ennusteiden mukaan 9 miljardia ihmistä. Digitalisaatio, robotisaatio, informaation yltäkylläisyys ja yrittämisen kynnyksen radikaali madaltuminen muokkaavat jo nyt vauhdilla myös ruokaketjun toimintaa.

Suomalainen ruokaketju tarvitsee rutkasti lisää insinööriajattelua: ongelmanratkaisua, joka tähtää skaalautuvuuteen. Pitää pyrkiä järeisiin, vaikuttaviin avauksiin, joista voi kasvaa maailmanluokan tekoja.

Teesi 3: Radikaalia läpinäkyvyyttä

Kansalaisten näkökulmasta radikaali läpinäkyvyys tarkoittaa sitä, että tarjolla on kaikki tieto ruoasta ja sen alkuperästä.

Läpinäkyvyys ulottuu kaikkialle. Jo nykyisellä teknologialla dataa kerätään tehokkaasti läpi koko ruokaketjun: maatiloilta teollisuuteen, jalostuksesta pakkauksiin, kuljetuksesta kauppaan ja aina koteihin, lautasillemme saakka. Tietoa on paljon, mutta ei vielä yhteneväisessä muodossa. Siksi todenmukainen ja aukoton arviointi kymmenien ellei satojen eri muuttujien ruokaketjussa on ollut vaikeaa.

Nopeasti kehittyvät teknologiat auttavat parantamaan koko ketjun läpinäkyvyyttä ja arvioinnin luotettavuutta. Uusi teknologia paljastaa aukot ja väärinkäytökset nopeasti.

Lähellä tuotettu ruoka kulkee lyhyemmän matkan. Siksi sen tuotantoketju on läpinäkyvyyden kannalta usein helpommin hahmotettavissa ja valvottavissa. Tämä nostaa sekä kotimaisuuden että lähiruoan ja kotimaisen luomun arvoa.

Teesi 4: Faktat takaisin ruokakeskusteluun

Ruokakeskustelu muistuttaa paikoin poliittista tai uskonnollista kinaamista. Vaikka meillä on käytössämme faktoja, tieteellisiä faktoja, enemmän kuin koskaan, somekuplien päivän uskomukset tuntuvat syrjäyttäneen tieteen ja tutkimuksen pitkään rakennetun viisauden.

Tieteeseen ja tutkimukseen perustuvien näkemysten rinnalla tarjotaan tasaveroisena täyttä huuhaata. Pahimmassa tapauksessa meille jopa tietoisesti valehdellaan. Ihmisillä pitää olla oikeus luottaa siihen, että he saavat tietoa, joka pohjautuu vankasti tutkimukseen.

Teesi 5: Hävikki on mielikuvituksen puutetta

Hukkaamme hävikkinä peräti kolmanneksen syömäkelpoisesta ruoasta. Samalla kuormitamme tarpeettomasti ilmastoa. Kulutuksen ilmastovaikutuksista reilu viidennes syntyy ruoan tuotannosta ja sen kulutuksesta – tai hukkaamisesta.

Parin vuosikymmenen kuluttua meitä on täällä yli 9 miljardia. Nykymenolla ruoan tuotantoa pitää lisätä massiivisesti, jotta tulevaisuudessa kaikille riittää ruokaa. Tätä ruokakuilua on mahdollista pienentää. Jos onnistumme puolittamaan nykyisen ruokahävikin vuoteen 2050 mennessä, pystymme kattamaan kuilusta viidesosan.

Hävikkiä on mahdollista vähentää ja sitä pitää vähentää. Hyvien työkalujen ja teknologian lisäksi tarvitsemme asennemuutosta ja parempaa mielikuvitusta.

Hävikin vähentäminen on ympäristöteko, johon meillä jokaisella on varaa.

Teesi 6: Lasten terveellinen ruoka – pienten suuri asia

Laadukas ravinto on välttämätöntä polttoainetta lapsen fyysiselle kasvulle ja kehittyville aivoille. Kasvavalle lapselle kaikki ruoka on vaikutuksiltaan eräänlaista brain foodia. Laatu ja monipuolisuus ratkaisevat.

Lapsille kohdistetussa tarjonnassa korostuvat liikaa epäterveelliset vaihtoehdot. Tarvitsemme lisää herkullisia, terveellisiä ja houkuttelevia lapsille suunnattuja tuotteita. Lapsena opitut ruokailutottumukset säilyvät usein aikuisikään asti. Siksikin tällä on väliä.

Teesi 7: Syntyy ruoan internet (IoF, Internet of Food)

Informaation määrä kasvaa rajusti. Syntyy tilanteita, joissa valinnoista tulee lähes mahdottomia – vaihtoehtoja tuntuu olevan liikaa. Apuun tulee muun muassa keinoäly, joka pystyy yksinkertaistamaan arkea ja helpottamaan valintoja.

Datapohjaiset palvelut, joiden suositukset perustuvat ihmisten todellisiin yksilöllisiin tarpeisiin, auttavat valitsemaan fiksummin. Kodeissa älykkäiden laitteiden määrä kasvaa: robotisoitu keittiö eri laitteineen ei ole enää kovin kaukana. Älykkäät palvelut auttavat myös tunnistamaan entistä nopeammin uusia, nousevia trendejä ja kehittämään niitä vastaavia tuotteita ja palveluita.

Tulevaisuudessa ruokaa kasvatetaan, jalostetaan, kuljetetaan ja myydään eri tavalla kuin ennen. Ruokaketju, sen osat ja roolit muuttuvat. Globaali ja lokaali yhdistyvät ennen näkemättömällä tavalla.

Teesi 8: Tulee kalavallankumous

Kaksi miljoonaa suomalaista sanoo haluavansa syödä nykyistä enemmän kalaa. Mieluusti kotimaista. Ja ostaa sitä, jos se vain olisi helpompaa.

Valtavaan potentiaaliinsa nähden suomalainen kala on jäänyt starttiviivalle. Siitä huolimatta, että lähtökohdat ovat loistavat: on kalaa, on kysyntää, on puhtaita järviä. Puuttuu vain saatavuus.

Jo nyt näemme, että kotimaisesta kalasta, tuoreesta ja jalostetusta, voi kasvaa todella suuri trendi. Kotimaisesta kalasta kannattaa jalostaa helppokäyttöisiä tuotteita. On sekä fiksua että vastuullista syödä esimerkiksi suomalaista särkeä ja lahnaa eri muodoissaan.

Tähän tarvitaan runsaasti uusia innovaatioita. Haluamme olla aallonharjalla kasvattamassa tätä trendiä, mutta emme pysty siihen yksin. Se on koko ruokaketjun yhteinen asia.

Teesi 9: Kasvisbuumi – trendistä valtavirtaa

Ihmisten terveystietoisuus on kaartanut aivan uudelle tasolle. Olemme todistaneet jo pidempään kasvisbuumia, joka ei hiivukaan. Se on tullut jäädäkseen, kasvanut pelkästä trendistä paljon laajemmaksi ajattelutavan muutokseksi.

Kasvikset ovat tutkitusti terveellistä ja maukasta ravintoa. Ne tekevät meille hyvää. Satokausien suosiminen on järkevää, tuotteethan ovat silloin parhaimmillaan ja edullisimmillaan.

Ymmärrämme yhä selvemmin myös ruoantuotannon ja ilmastonmuutoksen välisen yhteyden. Suosimalla kasviksia voimme keventää merkittävästi ympäristökuormitusta. Ymmärryksen lisääntyminen muuttaa käyttäytymistä. Siksi uskomme, että kasvisten ja kasvipohjaisten tuotteiden käytöstä tulee suorastaan valtavirtaa.