23.7.2019

Osa 30: PKO teki Toriparkin mahdolliseksi

Joensuussa haaveiltiin vuosikymmeniä torin alle rakennettavasta pysäköintilaitoksesta. Sitä ei kuitenkaan saatu rakennettua kaupungin, yritysten ja kiinteistönomistajien yhteistyönä.

Torin ympäristön kiinteistönomistajat ja yrittäjät ehdottivat, että kaupunki vastaisi merkittävästä osasta rakennuskustannuksia. Kaupunki kuitenkin arvioi, että maanalainen rakentaminen tulisi erittäin kalliiksi ja pelkäsi, että muita rahoittajia ei löytyisi riittävästi, jolloin suuri osa kustannuksista kaatuisi sen syliin.

Kun Joensuun kävelykeskusta vuonna 2004 avattiin, Toriparkista ei näkynyt jälkeäkään. Siitä oli vääntäytynyt poliittinen periaatekysymys. Vuonna 2000 kaupunginvaltuusto oli hylännyt Toriparkin mahdollistavan asemakaavan äänin 26–25, mutta vuonna 2008 se sitten hyväksyi kaavan. KHO hylkäsi kaikki valitukset asiasta vuonna 2010. Tästä huolimatta varsinainen kysymys siitä, rakennetaanko Toriparkki, millä rahalla ja organisaatiolla, ei ratkennut vielä vuosiin.

PKO lähti mukaan ajatuksella, että se voisi olla jollakin osuudella – tuntuvallakin – mukana hankkeessa. Pian se kuitenkin huomasi, että kaikki mukanaolijat olivat hävinneet kuvioista yksi toisensa jälkeen. "Olemme siis mukana projektissa, koska maakunnasta tai koko Suomesta ei löydy toista tahoa, joka toteuttaisi sen", todettiin.

PKO päätti rakentaa koko Toriparkin itse ja näin osuuskaupan sataprosenttisesti omistama maanalainen pysäköintilaitos alkoi valmistua. Toriparkin avajaisia vietettiin syksyllä 2018.

Joensuun kaupunginjohtaja Kari Karjalainen toteaa syksyllä ilmestyvässä PKO:n 100-vuotishistoriikissa, että Toriparkki on ensimmäinen yksityisen sektorin toteuttama suuren kokoluokan torin ympäristöä palveleva pysäköintilaitos koko maassa.

"Vaikka neuvotteluja käytiin lukuisten yritysten kanssa, PKO oli lopulta ainoa, joka uskalsi tarttua haasteeseen. Muuten hanke olisi jäänyt toteutumatta, koska kaupunki oli linjannut, ettei kohdetta toteuteta verovaroin."