23.7.2019

Osa 28: Kehdosta hautaan

PKO:n palvelut saivat 2000-luvulla uudenlaisia sävyjä, kun sen palvelukirjoon tulivat mukaan omat parturi–kampaamot, kukkakauppa, hautaustoimisto sekä terveyspalvelut.

Toimitusjohtaja Juha Kivelä kuvailee, että mikäli jollakin toimialalla havaitaan toimimatonta tai rajallista kilpailua, käsittämättömiä hintoja tai muita puutteita, asiaa selvitetään PKO:ssa. Jos volyymiä tuntuu löytyvän, jos on synergiaa entisiin toimintoihin, jos omistajat haluavat palvelua ostaa ja jos sillä voidaan tuottaa jotain uutta, asiaa aletaan valmistella.

Tehtyjen selvitysten ja kannattavuuslaskelmien jälkeen PKO perusti PKO Hautauspalvelun ja S-kukkakaupan 2013 sekä parturi–kampaamot, edelliset vanhaan matalaan Siihtalan konttoriin ja jälkimmäiset Joensuuhun Prismaan 2009, Lieksaan 2013 sekä Sokokseen 2015. Terveyspalvelujen tuottajaksi PKO lähti vuonna 2013, kun Pohjois-Karjalan Terveyspalvelut Oy (PK Terveys) syntyi.

Nyt osuuskaupan saattoi sanoa hoitavan omistajansa vihreällä kortilla kehdosta hautaan. PKO:n hautaustoimisto, kukkakauppa ja parturit perustettiin kartoitetusta tarpeesta, mutta odotetusti ne kohtasivat myös kritiikkiä.

Pienet hiusalan yrittäjät ja kukkakauppiaat olivat hämmentyneitä, kun he huomasivat PKO:n tulleen kilpailijoikseen. Osuuskauppa oli astunut pienten reviirille. "Ei pitäisi osuuskaupan tuommoiseen lähteä", sanottiin.

Mutta toimitusjohtaja Kivelä ei hyväksy kritiikkiä: "Miksi ei voi? Eikö ole väärin vapaassa taloudessa sanoa, että nuo ja nuo eivät saa kilpailla. Eikö se ole sama, jos kieltäisimme vaikkapa kenialaisilta kestävyysjuoksun sillä perusteella, että he ovat niin kovakuntoisia?

Terveyspalvelut saattavat äkkiseltään kuulostaa vieraalta toiminnalta osuuskaupalle. Näin ei kuitenkaan tarvitse olla. Maailmalla on paljon osuustoimintaperiaatteella toimivaa terveyden- ja sairaudenhoitoa.

Esimeriksi Japanin valtavista terveydenhuoltomarkkinoista kolmasosa on osuustoiminnallisten yritysten hallussa, ja monissa muissakin maissa osuustoiminnalliset yritykset toimivat tällä sektorilla aktiivisesti.

Terveysaseman perustaminen on suoraa jatkumoa PKO:n osuustoiminnalliselle ajattelulle. Iso osa Suomen bruttokansantuotteesta kuluu terveyspalveluihin, ja yhä paksumpi siivu niiden tuotoista on valumassa ulkomaille. Osuustoiminnassa näin ei voi käydä.

Teksti on esimakua syksyllä ilmestyvästä PKO:n 100-vuotishistoriikista.