23.7.2019

Osa 25: Tunteet kävivät kuumana Liperissä

Ulkona paukkuivat hirmuiset pakkaset, mutta Liperin kylien jäsentilaisuuksissa tunnelma oli kuuma. PKO:n toimitusjohtajaksi vuonna 1984 valittu Eino Tenhunen, joka oli jo "Tappaja-Tenhuseksi" ehditty ristiä, saapui Liperin Roukalahden myymälän lopettajaisiin.

"Kun astuin sisälle, viereeni työntyi isäntämies kaiketi pienessä maistissa ja aika isosti uhoten. Minut nähdessään hän kiljaisi: Tuossa se perrrrkele tulee, jumalauta! Hetken mietin, kannattaakohan tässä turkkia riisua ja selviääkö täältä hengissä."

PKO oli 80-luvun puolivälissä tilanteessa, jossa vain kovat toimenpiteet saattoivat sen pelastaa. Konkurssi väijyi nurkan takana, ja sen tunsi koko henkilökunta luissaan ja ytimissään.

"Tuohon aikaan tilanne oli kaikissa alueosuuskaupoissa taloudellisesti surkea, mutta tässäkin rupusakissa PKO oli huonoimmasta päästä. Se oli päässyt heikompaan kuntoon kuin monet muut ja sen tulos sukelsi suorastaan syklisellä kierteellä alaspäin", kauppaneuvos muistelee.

Uuden ajan hypermarket Prisma antoi niin PKO:lle kuin monille muillekin alueosuuskaupoille siivet nopeaan nousuun. Tenhunen kuitenkin muistuttaa, että PKO saatiin kannattavaksi jo ennen Prisman tuloa vuonna 1989, joten hyvää työtä tehtiin muuallakin osuuskaupassa.

Hän tuntee edelleen kiitollisuutta siitä, kuinka pilkuntarkasti pelastusohjelma eli PKO-strategia -85 saatiin toteutettua. Se ei olisi ollut mahdollista ilman koko henkilökunnan sitoutumista ja venymistä. Kun sitten Prisman menestys oli huikaiseva, nousi PKO kannattavimpien osuuskauppojen joukkoon.