10.1.2019

Osa 2: Naiset Osuusliike Oma-Avun takana

Ensimmäiset osuuskaupat Pohjois-Karjalassa syntyivät maaseudulle. Toisista tuli tähdenlentoja, jotka pysyivät hengissä vain hetken aikaa. Toisista taas maamerkkejä, joiden toiminta jatkui pitkään ja joilla oli merkittävä rooli koko seutukunnan kehityksessä.

Ensimmäinen pitempi-ikäinen osuuskauppa Joensuun kaupunkiin syntyi vuonna 1913. Se oli nimeltään Osuusliike Oma-Apu ja sen perustamisen takana olivat Työväenyhdistyksen naiset. "Eivät siihen aikaan miehet kovinkaan paljon innostuneet asiaan", on perustajajäsen Mimmi Haapasalo muistellut.

Alkutaival oli niin köyhää, että uusi toimitusjohtaja oli käännähtää kannoillaan. Tavaraa ei ollut, rahaa ei ollut, mutta tappiota kyllä satoja markkoja. Vähitellen pää saatiin kuitenkin pinnalle, kun innostus oli valtava ja sosiaalinen tilaus uudenlaiselle liiketoiminnalle oli ilmeinen.

Pian Oma-Apu levitti toimintaansa maaseudulle, ensin Polvijärvelle ja sitten Kontiolahdelle. Jäsenmäärä moninkertaistui.

Osuuskaupan perustamiseen vaikutti ratkaisevasti poliittisesti heränneen työväestön oman voiman tunto. Kun osuustoiminta maassamme 1916 jakautui kahteen poliittiseen leiriin, Oma-Apu päätti liittyä työväen osuuskauppojen, OTK, joukkoon. Tällöin osa sen jäsenistöstä erosi ja Joensuuhun alettiin puuhata porvarillis-pellervolaista osuuskauppaa, joka kuuluisi SOK:n leiriin.

Teksti on esimakua keväällä ilmestyvästä PKO:n 100-vuotishistoriikista. Julkaisemme uusia osia Muistoja vuosien varrelta -sarjaan säännöllisesti, joten pysy kuulolla.