1.7.2019

Osa 18: PKO nousee Kolille

Kolin kansallispuisto perustettiin vuonna 1991, ja sen nimi on kirjoitettu Suomen kansallismaisemien listaan. Vaaralla on tehty maisemakartoitusta, suojeltu lehtoja, rantoja ja soita sekä verestetty kaskenpolttoa. Kolilla on suunniteltu kalliohotellia, perustettu taidekeskusta ja järjestetty arkkitehtuurikilpailuja.

1990-luvun alussa PKO lähti voimakkaasti mukaan Kolin alueen kehittämiseen. Se halusi kytkeä itsensä entistä voimakkaammin osaksi koko maakunnan elinvoimaisuuden edistämistä.  Osuuskaupasta tuli alueen yrittäjä ja kansalaistoimija.

Kolia lähdettiin uudistamaan sillä ajatuksella, että tasapaino kansallispuiston, luontomatkailun, maakunnallisen kehittämisen ja työllistämisen välillä̈ oli löydettävissä̈. Suomen Matkailuliiton 100 vuotta kestänyt läsnäolo Kolilla päättyi, kun Pohjois-Karjalan Osuuskauppa otti Koli-projektissa johtavan roolin.

Järjestetyn arkkitehtikilpailun jälkeen kaikki näytti tulevan kovin kalliiksi, ja valtion rahatilanne tiedettiin poikkeuksellisen tukalaksi. Silloin lieksalainen kansanedustaja Kerttu Törnqvist järjesti PKO:lle tapaamisen pääministeri Paavo Lipposen kanssa, jotta valtiolta saataisiin rahoituksellinen alkusysäys.

Lipponen ihmetteli, mihin tällaisessa yksityisten yritysten asiassa köyhää̈ valtiota tarvittaisiin. Toimitusjohtaja Eino Tenhunen, joka oli ottanut Kolin kehittämisen sydämensä asiaksi, vetosi tunteikkaasti pääministeriin koko Pohjois-Karjalan tulevaisuuden nimissä. Nähtävästi kauniit sanat, Kolin maisemat ja karjalainen lounas pehmittivät jäyhän pääministerin, joka ruokailun päätteeksi totesi: "Kyllä̈ tämä Koli-asia on hoidettava."

Heltynyt valtiovalta myönsi budjettivaroja hotellirakennuksen saneeraukseen sekä opastuskeskuksen ja ympäristön rakentamiseen kahtena vuonna peräkkäin kumpanakin noin 20–30 miljoonaa markkaa.

Teksti on esimakua PKO:n 100-vuotishistoriikista.