5.6.2019

Osa 14: Vihreän kortin vallankumous

PKO lähti mukaan bonusjärjestelmään vuoden 1991 alusta. Bonusta kertyi aluksi kaikista muista ostoista paitsi polttoaineesta. Asiakasomistajat alkoivat myös saada postia osuuskaupaltaan. Asiakasomistajamarkkinointia valtakunnallisine asiakasomistajaposteineen pitivät jotkut aluksi kalliina. Kuitenkin se oli tavanomaista televisiossa ja sanomalehdissä tehtyä massamarkkinointia edullisempaa ja ennen kaikkea paremmin kohdennettuna tehokkaampaa.

1990-luvun puolivälissä kaikki alueosuuskaupat olivat lähteneet mukaan vihreän kortin vallankumoukseen ja verkostollaan laajentaneet bonusedun kaikkialle maahan. Etu kattoi kaupat, tavaratalot, hotellit, ravintolat, liikennemyymälät ja Agrimarketit. Asiakasomistaja, joka malttoi keskittää ostoksensa osuuskauppaan, hyötyi itse ja oli samalla osuuskaupalle kannattava asiakas.

Tämä "kun kulutat, niin säästät" -ajattelu oli uutta, suorastaan radikaalia. Asiakasomistajuus alettiin nähdä eräänlaisena sijoituksena. Asiakasomistajuuden vetovoima kasvoi, ja asiakasomistajien määrä pelmahti nopeaan kasvuun myös PKO:ssa.

PKO otti asiakasomistajuuteen kytketyn S-Etukortin kaikkine omistajaetuineen käyttöön toukokuussa 1993. Asiakasomistajille tarjottiin yhdellä kortilla kaikki omistajaedut: Bonus, säästökassatili, koroton maksuaika ja korollinen luotto sekä myöhemmin myös kansainvälinen maksukortti. Ensimmäisenä vuonna PKO jakoi Bonusta vajaat kaksi miljoonaa markkaa (n. 480 000 euroa) ja vuonna 1995 jo lähes kahdeksan miljoonaa markkaa (n. 1,9 milj.euroa).

Vuonna 2018 omistajille palautettiin yhteensä 17,6 miljoonaa euroa, josta Bonusta 11,2 M€, maksutapaetua 0,26 M€, osuusmaksun korkoa 1,0 M€ ja ylijäämänpalautusta 5,2 M€. 

Teksti on esimakua PKO:n 100-vuotishistoriikista.