10.1.2019

Osa 1: Koverosta se kaikki alkoi

  • Ilajan myymälä

Osuustoiminta sai alkunsa 1800-luvun puolivälissä Englannissa. Hyvin nopeasti uusi edistyksellinen aate sai tuulta purjeidensa alle.

Suomeen se rantautui 1900-luvun alussa, ja niin maahamme alkoi syntyä nopeassa tahdissa osuuskauppoja ja muita osuustoiminnallisia yrityksiä. Ensimmäinen, edelleen toimiva osuuskauppa on 1901 perustettu Vähäväkisten Osuusliike, josta nykyinen Turun Osuuskauppa on saanut alkunsa.

Jopa tätä ennen osuustoiminnan ilosanoma oli tavoittanut Pohjois-Karjalan. Pienellä Koveron kylällä oli kyllästytty paikallisten kauppiaiden kiskurihintoihin. Niinpä paikalliset maanviljelijät päättivät panna pystyyn osuuskaupan ja alkaa itse määrätä valikoimista ja hinnoista. Tämä tapahtui vuonna 1900.

Liikkeenhoitajaksi uskaltautui Idor Heinonen, myöhemmin Amerikan siirtolaiseksi lähtenyt paikkakuntalainen. Osuuskaupan ainoa myymälä sijaitsi Koveron Kolmikannassa vuokralla Kempaksen talossa.

Tavaraa hankittiin joensuulaisista tukkukaupoista. Ostoihin käytettiin pääasiassa rahaa, mutta asiakkaille myytäessä tehtiin myös vaihdantakauppaa. Suosittua oli myös ns. rekikauppa: talosta taloon kierreltäessä tavaraa myytiin suoraan hevosajoneuvosta. Eniten myytiin kahvia, sokeria, suolaa, astioita ja kankaita. Voikauppakin kukoisti.

Tämän Pohjois-Karjalan ensimmäisen osuuskaupan toiminta jäi kuitenkin lyhyeksi, kun sen toiminta päättyi jo vuonna 1903. Innostus oli ollut suurempaa kuin osaaminen. Valvonnan puute ja ymmärtämättömyys liiketoiminnasta ilmenivät muun muassa siten, että osakkaat ottivat itselleen liikkeestä tavaraa kuin omasta varastostaan, milloin milläkin hinnalla.

Teksti on esimakua keväällä ilmestyvästä PKO:n 100-vuotishistoriikista.

Tarinaan seuraa jatkoa.