1900 - 1930

Vuonna 1901 Suomessa säädettiin osuustoimintalaki, joka loi edellytyksen osuuskauppojen synnylle ja toiminnalle. Vuonna 1904 perustettiin Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta (SOK) ja seuraavana vuonna alkoi ilmestyä Yhteishyvä-lehti.

Pohjois-Karjalassa osuuskauppoja perustivat ensisijaisesti työväestö ja maanviljelijät. Osuuskauppojen toiminta alkoi pienistä ja vaatimattomista myymälöistä. Vuosisadan alussa Pohjois-Karjalan alueella toimi useita osuuskauppoja, joista osa säilyi hengissä vain lyhyen aikaa. Kannattamattomuuden suurimpana syynä oli velaksi myynti ja siitä aiheutuneet luottotappiot.

1920 – luku

Vuosina 1920 ja 1921 PKO:n myynti kehittyi hyvin, mutta aleni jo vuonna 1922 ja edelleen 1923. Hyvä myynninkehitys oli ollut paljolti hintojen nousun aiheuttamaa. Kun myynti inflaation edelleen jatkuessa aleni, liiketoiminta joutui vaikeuksiin. Vuoden 1923 maaliskuun kokouksessa hallintoneuvosto joutui lopettamaan useita myymälöitä.

PKO:n ensimmäisten toimintavuosien vaikeuksiin voidaan nähdä monia syitä. Toiminta oli laajentunut liian nopeasti, varastot olivat epäkurantteja ja velaksi myynnin valvonta puutteellista. Lisäksi sisällissodan jälkeen olot maassamme olivat epävakaat. Rahan arvo aleni ja hinnat heilahtelivat voimakkaasti. Vasta kun näistä talousvaikeuksista 20-luvun puolivälissä alettiin päästä eroon, vakiintui rahan arvo ja sen myötä koko maan talouselämä.

Vuonna 1927 parantuneen taloudellisen aseman johdosta uusien myymälöiden perustaminen ja toiminnan kehittäminen pääsivät jälleen vauhtiin. PKO:n täyttäessä 10 vuotta sillä oli toiminnassa 14 myymälää, myynnit olivat kasvussa ja ylijäämäkin oli saatu nostettua prosentin tasolle kokonaismyynnistä. Osuuskaupan jäsenmäärä oli 583.

1930-1960

1930-luku ja etenkin sen alkupuoli oli yleismaailmallisen laman aikaa. Myyntien ja tuottojen laskun seurauksena lama iski myös PKO:hon. Vuosina 1930–1931 lopetettiin neljä eri myymälää.

Lama vaikutti kuitenkin myös tervehdyttävästi toimintaan velaksi myynnin vähetessä. Tämän toimenpiteen johdosta osuuskaupan saatavat pienenivät ja rahoitusjärjestelyt saatiin terveemmälle pohjalle. Säästökassa perustettiin vuonna 1937.

Pohjois-Karjalan Osuuskaupassa vuodet 1938-39 merkitsivät taitekohtaa. Silloin vaikeista ajoista siirryttiin paranevien tulosten ja menestyksen vuosiin. Vuosina 1933–1938 PKO:n myynti kaksinkertaistui nousten lähes 17 miljoonaan markkaan.

Sota-aika

Talvisodan syttyessä 1939 PKO:n johtokunta päätti vapaaehtoisesti säännöstellä rajoitetusti saatavien tavaroiden, kuten kahvin, sokerin, suolan ja petroolin myyntiä.

Sotarintaman läheisyys vaikutti monin tavoin PKO:n toimintaan. Lähellä rintamaa olevat myymälät oli pidettävä evakuointiin valmiina ja Joensuussa toimintaa häiritsivät alituiset ilmahälytykset.

Sotavuosina liikkeiden miespuolisesta henkilöstöstä pääosa puolusti ase kädessä maatamme. Myymälöiden hoito ja yleisön palvelu jätettiin naisten ja nuorten tehtäväksi.

Vaikeista ajoista ja raskaasta työstä huolimatta henkilöstö osallistui vapaa-aikanaan moniin yhteisiin ponnisteluihin. PKO:n myymälät olivat 1.7.1944 jälkeen suljettuina joksikin aikaa yhden päivän viikossa ja ravintola oli suljettuna yhtäjaksoisesti 14 päivää – tällöin henkilökunta oli maataloustöissä talkoissa.

Sota-ajasta huolimatta vuonna 1942 PKO:lle valmistui uusi viisikerroksinen liiketalo Siltakatu 8:aan. Taloon sijoitettiin viisi osastomyymälää, konttori, keskusvarasto, I luokan ravintola ja 36 huonetta käsittävä hotelli. Hotelli avattiin kesäkuussa 1943, kun tilat vapautuivat sotilaskäytöstä.

Paluu rauhaan ja suurosuuskaupan muodostuminen

Kun aseet vaikenivat välirauhan myötä, inflaatio pääsi nopeasti valloilleen alentaen markan arvoa. Hintojen nousu oli niin rajua, etteivät ihmisten ennen runsailta tuntuneet omat varat riittäneet kallistuneiden tavaroiden ostamiseen. Samanaikaisesti säännöstely jatkui edelleen ankarana. 1940-luvun lopulla PKO kuitenkin onnistui kasvattamaan myyntiään mm. kahdeksan uuden myymälän avaamisen johdosta.

1950-luvulle tultaessa Suomen sisä- ja yhteiskuntapolitiikka alkoivat normalisoitua. Sotakorvaukset oli suoritettu loppuun ja sodan varjot väistyivät vähitellen. Talouselämässä nousut ja laskut seurasivat toisiaan.

Merkittävä paalu PKO:n kehityksessä saavutettiin vuonna 1956, kun myynti ylitti miljardin markan rajan. Tällöin PKO siirtyi SOK:n luokituksessa suurosuuskauppojen ryhmään. Vuonna 1958 sen myynti oli 9. suurin kaikista SOK:n jäsenosuuskaupoista. Verkoston kehittäminen jatkui ja toimialue laajeni.

Panokset liiketoiminnan kehittämiseen kantoivat hedelmää. PKO:n tulostaso nousi 1950-luvulla SOK:n jäsenosuuskauppojen keskimääräistä tulostasoa paremmaksi, ajoittain jopa huomattavasti paremmaksi.

1960–1990

1960-luvun puolivälissä Suomi joutui rahoituskriisiin. Talouselämän vaikeudet tuntuivat myös PKO:n toiminnassa. Suuri muuttoliike maaseudulta kaupunkiin alkoi. Pohjois-Karjalan väestö väheni ja osuuskauppojen jäsenmäärät laskivat.

 Vaikka myynti kangerteli, osuuskaupan tulokset olivat vielä 60-luvun alkupuolella suhteellisen hyviä. Vuosikymmenen loppua kohden ne kuitenkin heikkenivät.

1970-luku

1970-luku oli koko S-ryhmän toiminnassa kriittisintä aikaa, jopa vaaran vuosista on puhuttu. Tulokset heikkenivät heikkenemistään kaikissa osuuskaupoissa, joten toimenpiteisiin oli pakko ryhtyä.

70-luvun alussa laadittiin ensimmäinen pitkän tähtäimen suunnitelma, joka osuuskauppojen fuusioiden ja talouden rakennemuutosten kautta tähtäsi toiminnan kannattavuuden parantamiseen.

1980-luku

Koko S-ryhmälle laadittiin pelastussuunnitelma S-83. Arvot ja toiminta-ajatus nostettiin suunnittelun lähtökohdiksi ja tehokas asiakassuuntautuneisuus toimintafilosofiaksi. Liiketoimintayksiköille määritettiin tarkat liikeideat ja konseptit ja kaikki liiketoiminta päätettiin ketjuttaa.

Tärkeä osa suunnitelmaa oli myös se, että osuuskaupat tuli yhdistää suuremmiksi, omilla maakunnallisilla alueilla toimiviksi alueellisiksi kokonaisuuksiksi. Alkuvaiheessa osuuskauppojen määrä pieneni 36:een. Niitä alettiin kutsua alueosuuskaupoiksi.

PKO kriittisessä tilassa

Vuonna 1984 osuuskauppojen kokonaistappio oli suurimmillaan. Näin oli myös PKO:ssa, jossa kyseisen vuoden tilintarkastajien lausunto antoi osuuskaupan tulevaisuudelle enää hyvin vähän armonaikaa. PKO:n toimitusjohtajana vuonna 1984 aloittanut Eino Tenhunen tuumaili osuuskaupan tilanteesta tuolloin, että sillä on vain neljä ongelmaa: kevät, kesä, syksy ja talvi. Jotta PKO voisi jatkaa toimintaansa, SOK asetti tukirahoituksensa ehdoksi erittäin tiukan aikataulun tervehdyttämissuunnitelmalle. PKO:n hallituksen olisi hyväksyttävä se vuoden -84 loppuun mennessä ja toimenpiteet oli aloitettava heti.

Samalla SOK määräsi kenttäosaston aluejohtaja Jorma Koistisen Eino Tenhusen pariksi suunnitelmaa laatimaan. Tämän seurauksena syntyi PKO-strategia-85. Asiakirja sisälsi tilannearvion, analyysin, tarpeelliset toimenpiteet, toimeenpanoaikataulun ja varatoimenpiteet. Käytännössä tämä tarkoitti PKO:n tappiollisen myymäläverkoston rajua rakennemuutosta ja toimipaikkaverkoston kehittämistä. Lisäksi PKO:n olisi laajennettava voimakkaasti toimipaikkaverkostoaan päämarkkina-alueella Joensuussa.

PKO:n liiketoiminta uuteen nousuun

Rankan saneerausvaiheen jälkeen ensimmäinen suuri työ PKO:n palveluiden virittämiseksi uuteen uskoon oli marketkaupan verkoston luominen. Lähtölaukauksen tähän antoi Joensuun Prisma, joka avattiin syksyllä 1989. Prisma osoittautui heti suurmenestykseksi, mikä mahdollisti myymäläverkoston uusimisen.

Jo vuonna 1990 PKO:n tulos kääntyi selvään nousuun ja on siitä lähtien ollut jatkuvasti voitollinen.

1990-

Uutta yrityskulttuuria alettiin rakentaa haasteellisten vuosien jälkeen. Modernimuotoisen osuustoiminnan päätehtävä eli toiminta-ajatus määriteltiin siten, että S-ryhmän olemassaolon tarkoitus on tuottaa palveluja ja etuja asiakasomistajilleen. Tulokselliseksi kääntynyt liiketoiminta antoi nyt mahdollisuuden asiakasomistajien kunnolliseen palkitsemiseen.

Kaikilla tunnuslukumittareilla mitattuna PKO on tänä päivänä erittäin menestyvä yritys.  Nyt PKO:n myynti on noin 300 miljoonaa euroa ja henkilökuntaa on lähes 1 000 henkilöä.

Merkkipaaluja Pohjois-Karjalan Osuuskaupan taipaleelta

2.5.1919 Pohjois-Karjalan Osuusliike r.l. perustettiin

  •  1966 Martonvaaran Osuuskauppa fuusioitui PKO:hon

  •  1969 Kauppa-Sampo, Polvijärven Osuuskauppa ja Kuusjärven Osuuskauppa fuusioituivat PKO:hon

  •  1984 Lieksan Osuuskauppa ja Liperin Osuuskauppa fuusioituivat PKO:hon

  •  1991 Keski-Karjalan Osuuskauppa fuusioitui PKO:hon

Toimitusjohtajat

  • Heikki Turunen 1919-1923

  • Akseli Salmela 1923-1927

  • Antti Voutilainen 1927-1932

  • Kaarlo Majanen 1932-1942

  • Benjam Lehtonen 1942-1953

  • Sulo Ripatti 1954-1971

  • Tenho Kurppa 1971-1977

  • Osmo Tuokko 1977-1981

  • Tapio Peltola 1981-1984

  • Eino Tenhunen 1984-2001

  • Matti Pulkki 2001-2002

  • Heikki Hämäläinen 2002-2007

  • Juha Kivelä 2007-

 

 

1933 ensimmäinen liikemerkki, suunnittelijana taiteilija O. Hirvikallio

1937 säästökassatoiminta aloitetaan

1939–1944 sotavuodet: osa toimialueesta menetettiin alueluovutuksena

1942 uusi 5-kerroksinen liiketalo valmistui Siltakadulle, talossa aloittivat toimintansa PK-hotelli ja ravintola "Pekka Kettunen"

1956 myynti ylittää miljardi markkaa, PKO siirtyy suurosuuskauppojen ryhmään

1967 Lieksan Sokos-tavaratalo avataan

1968 Joensuun Sokos-tavaratalo avataan

1975 PKO ostaa Autoliike E. Salomaan ja Pohjois-Karjalan Auto Oy perustetaan

1977 Sokos Hotel Kimmel avataan Joensuussa

1985 PKO:n tervehdyttämisstrategian toimeenpano alkaa

1985 PKO:n ensimmäinen ketjuravintola Rosso avataan Joensuussa

1988 PKO:n ensimmäinen voitollinen tilinpäätös pitkän tappiollisen jakson jälkeen

1989 automarket Prisma avataan Joensuussa

1991 ensimmäinen uuden ajan S-market avataan Polvijärvellä

1996 PKO aloittaa liiketoiminnan Kolilla, Hotelli Koli Oy perustetaan

1998 Hotelli Koli Oy vuokraa Loma-Kolin laskettelutoiminnan

1999 PKO valitaan vuoden vajaakuntoisten työllistäjäksi Suomessa

1999 uudistettu Sokos Hotel Koli avataan joulukuussa

2000 Sokos Hotel Kimmelin liiketoiminnot siirtyvät kokonaisuudessaan PKO:lle

2001 PKO:n uusi konttori- ja liikerakennus valmistuu Joensuuhun

2001 PKO:n ensimmäinen ABC-liikennemyymälä avataan Joensuun Siihtalassa

2001 Joensuun Sokos-tavaratalo siirtyy PKO:lle

2001 PKO ostaa SOK:lta Vaakuna-kiinteistön ja sen koko liiketoiminnan

2008 Joensuun Prisman laajennus valmistuu