23.12.2019

Acutassa pörröinen tassu löytää pienen käden

Acutan sairaanhoitaja Maria Tenhunen työntää ripeästi oranssia pyörätuolia kohti ensiavun toimenpidehuonetta. Tällä kertaa pyörätuolissa ei kuitenkaan istu potilas, vaan siihen on lastattu ison miehen korkuinen pino pahvilaatikoita. Laatikoiden sisällön ovat lahjoittaneet yhteistyössä Pirkanmaan Osuuskaupan asiakkaat ja Kalevan Prisma, ja lahjoitus tuo iloa ja helpotusta useaksi kuukaudeksi ensiavun pikku potilaille.

  • Sairaanhoitaja Maria Tenhunen sai uusia pehmoisia työkavereita.

Viime kesänä Osuuskaupalle saapui sähköpostitse pyyntö reippauspalkintojen lahjoittamisesta. Viestin oli naputellut sairaanhoitaja Maria vuoronsa päätteeksi hieman ennen aamukuutta. Acutan reippauspalkinnot, eli lapsille lahjoitettavat pehmolelut olivat päässeet loppumaan – jälleen kerran.

Osuuskaupalla viesti herätteli tutkimaan käyttötavarahävikin ja poistotuotteiden rullakoita, mutta niiden joukossa pehmoleluja ei ollut. Kaupan käyttötavarahävikiksi lasketaan esimerkiksi lommoutuneet kattilat, paidat joista puuttuu nappi tai tuotteet, joiden pakkaus on avattu näpistysyrityksen yhteydessä. Tällaisia tuotteita on kaiken kaikkiaan hyvin vähän, ja niitä lahjoitetaan sopimuskumppaneille, kuten Tampereen ensi- ja turvakodille. Marian toive laitettiin kuitenkin korvan taakse.

Pehmo helpottaa kipua ja mielipahaa

Acutan toimenpidehuoneen hoitajien pöydällä on perinteinen punainen joulukynttelikkö, jonka takaa pyörätuolisaattuetta moikkaa kaksi iloista kasvoa. Suuri tila on jaettu verhoilla useampaan osaan niin, että jokainen potilas saa tarvitsemaansa yksityisyyttä. Maria työntää laatikot viereiseen kipsaushuoneeseen, jossa saamme tilaisuuden päästä juttelemaan ja kurkkaamaan boksien sisään.

– Reippauspalkintoja on annettu meillä jo vuosia, Maria hymyilee.

– Meillä Acutassa hoidetaan tapaturman ja osittain myös vatsakivun tai psyykkisen syyn vuoksi tulevat lapset. Tapaturmien seurauksena lapset ovat voineet saada erilaisia vammoja, ja niiden hoitamisen jälkeen olemme antaneet lapselle pehmolelun palkintona reippaudesta. Olen kuullut, että näistä pehmoista on myös saattanut tulla tärkeitä pidemmäksikin aikaa.

Suuri osa Taysin saamista lelu- ja muista lapsille suunnatuista lahjoituksista menee lastensairaalaan, mutta myös ensiavussa niille on kova kysyntä: pehmoja menee viikosta riippuen kymmenestä muutamaan kymmeneen. Palkitsemista edeltää erilaisia pelottavia tapahtumia.

– Kerran eräs parivuotias oli kaatunut portaissa rappukäytävässä ja saanut kulmakarvan yläpuolelle haavan. Tarvittiin kaksi hoitajaa ja äiti, jotta poitsu saatiin pidettyä aloillaan haavan liimaamisen ajan. Paha mieli unohtui kuitenkin nopeasti, kun pikkumies sai pehmon kainaloon, Maria muistelee.

– Joskus lapsia joutuu vaikkapa pahan murtuman hoitoon tai vatsaoperaation takia osastolle. Kanyylin laitto, pistokset, tikkaukset ja muut toimenpiteet pelottavat montaa aikuistakin saati sitten lasta, sanoo osastonhoitaja Karita Jäppinen ja kertoo eräästä erityisen hyvin mieleen painuneesta tapauksesta:

– Koululainen oli laskenut Lapin-lomalla pulkalla päin verkkoaitaa ja siinähän oli käynyt niin huonosti, että sekä sääri- että pohjeluu olivat murtuneet. Hätäensiapua oli annettu Ivalon terkkarissa, josta poika lähetettiin leikkaushoitoon Taysiin. Vanhemmat ajoivat poikaa 12 tuntia Tampereelle. Kaverilla oli kovat kivut ja voimat vähissä. Oli kiva pystyä antamaan pojalle pehmolelu, joka lohdutti ja auttoi jaksamaan vielä leikkausvalmistelut ja jalan uusintatukemiset.

Pirkanmaan Osuuskaupan vt. viestinnän asiantuntija Anna Harju vei reippauspalkinnot osastonhoitaja Karita Jäppisen ja sairaanhoitaja Maria Tenhusen jaettavaksi.

 

Lelun lahjoittaminen herkistää hoitajankin

Vaikka eletään jo joulunalusviikkoa, lumi on käynyt Tampereella vasta piipahtamassa. Acutan ikkunoista kaupungin yllä näkyy leijuvan sakea sumu, eikä valoa ole kuin nimeksi. Suunnilleen samalta näytti lokakuussa, kun Kalevan Prisma vietti nelikymppisiään ja halusi osana synttärijuhlintaa auttaa Acutan lapsia. Myyntiin otettiin suloisia syliin sopivia nalleja, joiden hinnasta päätettiin käyttää viisi euroa siihen, että Acutaan saatiin hankittua reippauspalkintoja. Isoja nalleja meni kaupaksi niin paljon, että Acutaan kärrätyistä pahvilaatikoista paljastui lähes 250 pientä nallukkaa.

– Kiitos kaikille nalleja ostaneille, Maria vie käden sydämelle.

– Nämä tuovat myös meille hoitajille hyvää mieltä oman työn tekemiseen. On aina kiva tilanne antaa pehmolelu pikkuiselle, ja kun itselläkin on oma lapsi niin siinä tilanteessa aina herkistyy. Aina kun ei tiedä miten lohduttaisi. Hoitotilanteessa lapsi voi olla äkäinenkin. Silloin yleensä vanhempi ottaa lelun ja antaa sen myöhemmin sopivampana hetkenä.

Nalleista on huomattu olevan lohtua lapsen lisäksi myös vanhemmalle: omakin olo ja hämmennys sairaalassa olosta helpottuu, kun näkee, että lapsesta pidetään huolta ja tämän mieli muuttuu paremmaksi. Taysin arki on tapaturmia ja traumoja, mutta potilaalle ja hänen läheisilleen sairaalareissu on aina ainutkertainen ja pysäyttävä.

 

Hoitajat haastavat yrityksiä lahjoittamaan

Maria ja Karita purkavat vihreäpaitaisia pikku nalleja kipsaushuoneen pedille ihailtavaksi. Nallet ovat pörröisiä ja superpehmoisia, ja niillä on huppu, jonka voi vetää nallen pään suojaksi. Karhujen paidassa lukee "Parane pian". Ennen kotiin pääsyä nallet odottelevat uutta omistajaansa hoitotilan lelusäkissä. Ihan pienissä haavereissa nallella ei palkita, vaan silloin potilasta ilahdutetaan esimerkiksi tarralla.

– Kaikista reippauspalkinnoista on pulaa, ihan pienistä ja isommistakin, Maria kertoo ja sanoo lähettävänsä lahjoituspyyntöjä lähialueen yrityksiin aina, kun varastot alkavat huveta.

– Haluaisin haastaa yrityksiä lahjoittamaan, sillä tällä pienellä asialla on suuri merkitys niin monelle: potilaalle, hänen vanhemmilleen ja hoitajille. Pehmolelu voi auttaa muuttamaan sairaalassa käymisen lapselle turvallisemmaksi kokemukseksi, mistä on hyötyä myös myöhemmin elämässä.

Osuuskaupan toiminta-ajatuksena on mahdollistaa paikallistoiveita sekä paikallisten mahdollisuuksia vaikuttaa. Tuntuu erityisen hyvältä päästä täydentämään Acutan leluvarastot juuri joulun alla, vaikka joulun jos minkä soisi olevan aikaa, jolloin yksikään lapsi ei tarvitse ensiapua.

– Jos tänne aattona tullaan niin kyllä silloin ollaan oikeassa hädässä, toteaa Karita ja kertoo, että aattona sairaalakäynnistä aiheutuvan jännityksen lisäksi lapsilla on usein ylimääräinen huoli siitä, löytääkö joulupukki, kun lapsi ei olekaan kotona vaan sairaalassa.

– Siitä ei tarvitse olla huolissaan, vakuuttavat Karita ja Maria yhteen ääneen.

– Joulupukki kiertää sairaalassa kyllä joka joulu.

Tarkemmin asiaa pohtiessaan kumpikaan naisista ei kuitenkaan osaa sanoa, kuka sairaalan pukki on oikeastaan ollut. Vaihtoehtoja taitaa jäädä vain yksi.