19.2.2020

Jyväskylän keskustan kehittämisen tarpeet: Tiiviimpää vuoropuhelua, alhaisempia rakentamisen kustannuksia ja kohtuuhintaista pysäköintiä

Osuuskauppa Keskimaan toimitusjohtaja Antti Määttä, Keski-Suomen Osuuspankin toimitusjohtaja Pasi Sorri sekä Jyväskylän keskustassa merkittävän kaupallisen kiinteistömassan omistavan Kauppalaisseuran säätiön hallituksen puheenjohtaja Ari Routti toivovat Jyväskylän kaupungilta vuorovaikutteisempaa ja yritysten tarpeet paremmin huomioivaa otetta Jyväskylän keskustan kehittämiseen.

– Olemme huolissamme Jyväskylän keskustan kehittämisestä. Keskustan elinvoimaisuuden vahvistaminen edellyttää monipuolisempaa vuoropuhelua kaupungin ja keskustassa toimivien yritysten kesken. Meillä on poikkeuksellisen hyvä ja elävä kaupunkikeskusta, mutta sen tulevaisuuden kannalta on oleellista, että kehittämistoimia pystytään viemään eteenpäin nykyistä joustavammin, yritysten tarpeita kuunnellen ja huomioiden, Osuuskauppa Keskimaan toimitusjohtaja Antti Määttä korostaa.

Keskimaa on investoinut viimeisten viiden vuoden aikana Jyväskylän keskustassa sijaitsevien ravintola-, hotelli- ja kauppapalvelujensa kehittämiseen yhteensä 24 miljoonaa euroa. Panostukset ovat nostaneet esimerkiksi kauppakeskus Sokkarin kauppakeskus Sepän veroiseksi kaupan toimijaksi: vuonna 2019 Kauppakeskus Sokkarin kokonaismyynti oli lähes 67 miljoonaa euroa, mikä oli samaa luokkaa kuin Sepän myynti (mukaan ei ole laskettu Seppälän Prismaa, koska se ei varsinaisesti kuulu Seppään).

– Haluamme jatkossakin olla aktiivisesti mukana keskustan palvelujen kehittämisessä, Määttä lupaa.                                                                                                                                               
Keskustassa toimivien yritysten kehittämishankkeille omat haasteensa tuo kaupungin päätöksenteon hitaus kaava- ja lupaprosesseissa. 

– Muun muassa ravintola VENNin talviterassin kaavamuutoksesta on neuvoteltu jo pari vuotta ja asia on edelleen kesken. Marraskuusta asti on odotettu pelkästään ratkaisua katuvuokran suuruudesta. Kuinka monta kehittämishanketta jää keskustassa toteutumatta pelkästään näin pitkien viranomaisprosessien takia, Määttä kysyy.

Kaupungilla on itselläänkin suunnitteilla monia hyviä hankkeita, jotka toteutuessaan vahvistaisivat keskustan houkuttelevuutta. Esimerkiksi torin siirtäminen on kuitenkin viivästynyt valitusten vuoksi useita vuosia. Yritykset kaipaisivat tietoa siitä, millä aikataululla hanke tällä hetkellä näyttäisi toteutuvan. Uudistusten kesto ja aikataulu on keskustan monille yrityksille ensiarvoisen tärkeä tieto.

– Parempaan suuntaan ollaan menossa, mutta varmasti olisi aiheellista virittää vielä läpinäkyvämpää keskustelua toimijoiden kesken. On paljon hyviä aikeita, mutta toteutus on hankalaa, Jyväskylän Kauppalaisseuran säätiön hallituksen puheenjohtaja Ari Routti luonnehtii.
 

Rakentamisen kustannuksia järkeistettävä

Keski-Suomen Osuuspankin toimitusjohtaja Pasi Sorri painottaa, että Jyväskylän keskustan elinvoimaisuus edellyttää investointeja sekä nykyrakenteeseen että uudisrakentamiseen.

– Kauppakeskukset tarvitsevat elämyksellisyyttä ja viihtyisyyttä korostavia uudistuksia, ja myös asumisen ohjaaminen keskustaan on hyvä tavoite. Rakentamisen toteutuminen edellyttää kuitenkin myös taloudellisen yhtälön toteutumista. Kulu- ja tuottorakenteen avoin arviointi yhteisellä foorumilla olisi varmasti paikallaan.

Rakentamisen kustannukset keskustassa ovat jo lähtökohtaisesti merkittävästi korkeammat kuin muutaman kilometrin päässä muissa Jyväskylän kaupan keskittymissä.

– Olisi kaikkien osapuolien kannalta tärkeää, että kustannuksia saataisiin tuntuvasti alaspäin. Hyvätkin hankkeet jäävät toteutumatta neliöhintojen noustessa sellaisiksi, ettei yrityksillä ja asukkailla ole varaa niitä maksaa. Kun hinnat nousevat pilviin, kohteet jäävät suunnittelupöydälle, Sorri muistuttaa.
 

Pysäköinti on hankalaa ja hintavaa

Jyväskylän keskustan houkuttelevuutta heikentää myös saavutettavuus. On hyvä, että joukkoliikennettä kehitetään, mutta samalla pitää muistaa, että keskustan pitää palvella myös autoilevia ihmisiä. Nykyinen keskustan palvelutaso ei tule säilymään, mikäli palvelujen käyttäjiä ovat vain keskustassa asuvat ja joukkoliikenteellä liikkuvat asiakkaat.

– Ihmetystä herättää se, että alle puolen tunnin pysäköintiä lukuun ottamatta JyväsParkki nostaa pysäköinnin hintoja samaan aikaan, kun puhutaan keskustan vetovoimaisuuden lisäämisestä. Onko tämä todella JyväsParkin omistajan eli Jyväskylän kaupungin tahto, Antti Määttä kysyy viitaten helmikuun alkupuolella voimaan tulleisiin JyväsParkin hinnankorotuksiin.

Aiemmin toteutettu hintojen väliaikainen laskeminen lisäsi heti pysäköintimääriä keskustan pysäköintitaloissa.
– Yhtä lailla on nyt odotettavissa, että korotetut hinnat vievät asiakasvirtoja ilmaisen pysäköinnin kauppapaikkoihin.

Ari Routti muistuttaa, että keskustassa tarvitaan myös kadunvarsipysäköintiä.
– Katuja on kavennettu ja pysäköintiä ohjattu entistä enemmän pysäköintihalleihin, mutta monet autoilijat eivät niihin osaa tai halua ajaa. Niinpä suunnataan suosiolla Seppälään, Palokkaan tai Keljoon.

Routti sanoo ymmärtävänsä, että pysäköinnistä halutaan kaupungille tuloja.
– Mutta onko sekään oikein, että asiakasvirran varmistamiseksi kaupat joutuvat hyvittämään pysäköinnin hinnan kassalla, hän kysyy.


Yhteisellä asialla

Antti Määttä, Pasi Sorri ja Ari Routti korostavat, että sujuva, avointa keskustelukulttuuria vahvistava yhteistyö kaupungin kanssa on ensiarvoisen tärkeää ja yhteisen edun mukaista.

– Olemme kaikki samalla puolella kehittämässä keskustaa ja sen vetovoimaisuutta. Lisää vuoropuhelua ja nopeampaa ja sujuvampaa päätöksentekoa kuitenkin tarvitaan, kolmikko painottaa.