Säännöt

HOK-ELANNON SAIRAUSKASSAN SÄÄNNÖT 1.1.2016 ALKAEN

YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 §

Vakuutuskassan nimi on HOK-Elannon sairauskassa.

Kassan kotipaikka on Helsinki

2 §

Kassan tarkoituksena on myöntää sairausvakuutuslain mukaisia etuuksia ja näiden sääntöjen mukaisia lisäetuuksia. Kassa toimii sairausvakuutuslaissa (1224/2004) tarkoitettuna työpaikkakassana.

Kassan toimintaan sovelletaan näiden sääntöjen ohella vakuutuskassalakia (1164/1992).

Kassan toiminnan yleisvalvonta kuuluu Finanssivalvonnalle. Kassan sairausvakuutuslain mukaista toimintaa valvoo Kansaneläkelaitos.

3 §

Kassassa tulee olla vähintään 300 jäsentä.

TOIMINTAPIIRI JA JÄSENYYS

4 §

Kassan toimintapiirin muodostavat Helsingin Osuuskauppa Elantoon ja sen tytäryhtiöihin HOK-Elanto Liiketoiminta Oy ja HOK-Elanto Palvelu Oy, joita kaikkia näissä säännöissä kutsutaan osakkaaksi, työsuhteessa olevat henkilöt. Kassan toimintapiiriin eivät kuitenkaan kuulu henkilöt, joiden työsuhde on tarkoitettu tilapäiseksi ja lyhytaikaiseksi.

Kassan jäseniä ovat kaikki toimintapiiriin kuuluvat henkilöt ja jäsenyys on pakollinen. Kassan hallituksen tehtävänä on todeta jäsenyyden edellytysten olemassaolo.

KASSASTA EROAMINEN JA EROTTAMINEN

5 §

Jäsen eroaa kassasta lakatessaan kuulumasta sen toimintapiiriin.

Jäsentä ei voida erottaa kassasta.

6 §

Osakas eroaa kassasta tekemällä kassalle kirjallisen eroamisilmoituksen vähintään kuusi kuukautta ennen eroamispäivää.

Osakasta ei voida erottaa kassasta.

7 §

Jäsenellä tai osakkaalla, joka eroaa kassasta, ei ole osuutta kassan varoihin.

VAKUUTUSMAKSUT

8 §

Kassan jäsenmaksu on 20,00 euroa kalenterikuukaudessa, ellei tämän pykälän 2. momentista muuta johdu.

Jäsenmaksun perintä alkaa seuraavan kalenterikuukauden alusta lukien, kun työsuhde on jatkunut 4 kuukautta. Jäsenmaksu peritään täysimääräisesti niiltä kuukausilta, joilta työnantaja maksaa yhdeltä tai useammalta päivältä työ-, sairaus- tai loma-ajalta tahi lain tai työehtosopimuksen mukaan niihin verrattavalta ajalta palkkaa.

Osakkaan kannatusmaksu on 40 prosenttia palveluksessaan olevien kassan jäsenten jäsenmaksujen määrästä.

Osakkaan lisäkannatusmaksu on vähintään kassan suorittamia 14 §:n 6 kohdan mukaisia, näyttöpäätelasien hankkimisesta maksettuja korvauksia vastaava määrä.

9 §

Osakas pidättää jäsenmaksun jäsenen palkasta palkanmaksun yhteydessä. Jäsenmaksun tilitys kassalle tapahtuu ainakin kerran kuukaudessa.

Kannatusmaksu tilitetään kassalle vähintään kerran kuukaudessa.

10 §

Kassan taloudellisen tilan niin vaatiessa kassan hallitus voi alentaa tai korottaa 8 §:n 1. ja 3. momentissa mainittuja maksuja määräajaksi, korotuksen osalta kuitenkin enintään 25 prosentilla. Maksujen muutokselle on saatava ennen niiden toteuttamista osakkaan suostumus. Maksujen muutos, jonka kestoaika on yli 12 kuukautta, on kuitenkin toteutettava sääntömuutoksena.

SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAINEN TOIMINTA

11 §

Jäsenellä on oikeus saada sen mukaisesti kuin sairausvakuutuslaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä määrätään:

1) sairauden perusteella korvausta tarpeellisen sairaanhoidon kustannuksista;
2) sairaudesta johtuvasta työkyvyttömyydestä päivärahaa;
3) raskauden ja synnytyksen perusteella korvausta niistä johtuvista tarpeellisista kustannuksista;
4) äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaa sekä erityisäitiysrahaa;
5) erityishoitorahaa;
6) tartuntatautilain (583/1986) 27 §:ssä tarkoitettua päivärahaa ja korvausta ansion menetyksestä; sekä
7) ihmisen elimien ja kudoksien lääketieteellisestä käytöstä annetun lain (101/2001) 18 §:ssä tarkoitettua päivärahaa.

12 §

Sairausvakuutuslain mukaiset etuudet, niiden suuruus ja rajoitukset, vakuutuksen alkaminen ja päättyminen, etuuksien hakeminen ja suorittaminen, muutoksenhaku sekä sairausvakuutuslain mukaiseen toimintaan liittyvät tehtävät määräytyvät sairausvakuutuslain sekä sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten mukaisesti.

13 §

Kassa on oikeutettu saamaan Kansaneläkelaitoksen sairausvakuutusrahastosta sairausvakuutuslain mukaisten etuuksien suorittamiseen tarvittavat varat sekä korvausta kassan hallintokuluihin sen mukaan kuin sairausvakuutuslaissa ja sairausvakuutuslain täytäntöönpanosta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1335/2004) säädetään. 

 LISÄETUUDET

 14 §

Kassa korvaa tarpeellisesta hoidosta johtuvia kustannuksia jäsenelle, jonka sairauden, raskauden tai synnytyksen johdosta on turvauduttava lääkärin tai muun asianmukaisen ammattikoulutuksen saaneen henkilön hoitoon. Korvausta maksetaan siltä osin, minkä hoito tarpeettomia kustannuksia välttäen, jäsenen terveydentilaa kuitenkaan vaarantamatta, olisi tullut maksamaan. Näissä säännöissä tarkoitettuna lääkärinä pidetään myös hammaslääkäriä. Suoritettavasta korvauksesta tehdään ennen sen maksamista 16 §:ssä tarkoitettu vähennys.

Kustannuksina korvataan:

  1. a) 70 prosenttia hallituksen hyväksymän lääkärin ja hammaslääkärin palkkiosta, mikäli kyseessä on muun sairauden kuin hammassairauden parantamiseksi välttämätön hoito. Hammassairauden parantamiseksi välttämätön hoito korvataan 7-kohdan perusteella.
    b) 70 prosenttia seuraavista maksuista: avosairaanhoidon lääkäripalveluista terveyskeskuksessa peritty muusta kuin hammashoidosta johtuva maksu, sairaalan poliklinikkamaksu sekä päiväkirurgiasta peritty maksu enintään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen (912/1992) mukaisiin enimmäismääriin saakka;
  1. 70 prosenttia seuraavista maksuista: sairaalan ja terveyskeskuksen hoitopäivämaksu enintään keskussairaalan muussa kuin psykiatrisessa toimintayksikössä annetusta lyhytaikaisesta hoidosta perittävän hoitopäivämaksun enimmäismäärään saakka. Korvausta suoritetaan enintään 60 vuorokaudelta saman sairauden johdosta;
  1. 70 prosenttia lääkärin määräämien lääkkeiden, kliinisten ravintovalmisteiden, niitä vastaavien tuotteiden ja perusvoiteiden kustannuksista silloin, kun korvausta on saatu myös sairausvakuutuslain nojalla. Korvaus lasketaan siitä hinnasta (viitehinta), josta sairausvakuutuslain mukainen korvaus on laskettu. Lääkkeistä saa korvauksen sen jälkeen, kun lääkekustannukset ylittävät sairausvakuutuslain mukaisen alkuomavastuun.
  1. 70 prosenttia lääkärin määräämistä laboratoriotutkimuksista, patologian alaan kuuluvista tutkimuksista näytteenottoineen sekä radiologisista tutkimuksista ja toimenpiteistä sekä fysioterapiasta, fysioterapeuttisista tutkimuksista ja valohoidosta silloin, kun tutkimus tai hoito on myös sairausvakuutuslain nojalla korvattavaa;
  1. 70 prosenttia, enintään kuitenkin 280 euroa, lääkärin tai optikon määräämien silmälasien hinnasta edellyttäen, että jäsen on kuulunut sairauskassaan ennen ostopäivää vähintään vuoden ja että sairauskassan mahdollisesti aiemmin korvaamien silmälasien ostopäivästä on kulunut aikaa vähintään kaksi vuotta korvattavaksi anottujen silmälasien ostopäivään;
  1. 100 prosenttia hallituksen hyväksymän lääkärin määräämien, näyttöpäätetyöstä annetun valtioneuvoston päätöksen (1405/1993) 7 §:ssä tarkoitettujen erityistyölasien hankintahinnasta mukaan lukien mahdolliset lääkärin ja optikon perimät palkkiot;
  1. 70 prosenttia hallituksen hyväksymän hammaslääkärin, erikoishammasteknikon ja suuhygienistin suorittamasta hoitotyöstä peritystä muusta kuin 1 kohdassa mainitusta palkkiosta tai maksusta. Hoitotyönä pidetään myös hampaiden tutkimusta, proteettisia toimenpiteitä ja hammasteknistä työtä. Kassan hallituksella on oikeus antamissaan yleisohjeissa tarkemmin määritellä, minkä laatuinen hammashoito kuuluu korvauksen piiriin. Lisäetuutena suoritettavan korvauksen määrä on enintään 900 euroa jäsentä kohti kalenterivuodessa; sekä
  1. 70 prosenttia, enintään kuitenkin 120 euroa, lääkärin määräämien tukipohjallisten hinnasta edellyttäen, että sairauskassan mahdollisesti aiemmin korvaamien tukipohjallisten ostopäivästä on kulunut aikaa vähintään kaksi vuotta korvattavaksi anottujen tukipohjallisten ostopäivään.

15 §

Näiden sääntöjen mukaisen korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että

1) tutkimuksen on suorittanut tai hoidon on antanut lääkäri taikka muu asianmukaisen ammattikoulutuksen saanut henkilö, joka on merkitty Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) ylläpitämään

ammattihenkilöiden keskusrekisteriin; tai

2) yksityisessä terveydenhuollossa suoritettu tutkimus tai annettu hoito on tapahtunut sairausvakuutuslain

3 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitetussa terveydenhuollon toimintayksikössä.

Tarpeellisena hoitona ja tutkimuksena pidetään lääketieteellisesti yleisesti hyväksytyn, hyvän hoitokäytännön mukaista sairaudenhoitoa. Lääkärin määräys on hankittava ennen korvaukseen oikeuttavaa tapahtumaa. Määräyksen perusteella on oikeus korvaukseen yhden vuoden ajan määräyksen antamisesta. Yhdellä määräyksellä korvataan enintään 15 tutkimus- tai hoitokertaa, jos tutkimus on suoritettu tai hoito annettu vuoden kuluessa määräyksen antamisesta. Lääkkeitä, kliinisiä ravintovalmisteita ja perusvoiteita korvataan kerralla kolmen kuukauden hoitoaikaa vastaava määrä.

Ulkomailla annettu hoito korvataan enintään siihen määrään asti, mikä olisi jouduttu maksamaan, jos hoito olisi annettu Suomessa. Matkakuluja ulkomailla ei korvata.

Edellä 14 §:n 2 momentin 5, 7 ja 8 kohdassa mainittuja enimmäismääriä voidaan viimeistään joulukuussa pidettävän edustajiston kokouksen päätöksellä tarkistaa seuraavan vuoden alusta lukien edustajiston kokousvuoden kustannusten nousua vastaaviksi.

16 §

Edellä 14 - 15 §:ssä määriteltyjä etuuksia kassa suorittaa vain siltä osin kuin ne ylittävät sairausvakuutuslain nojalla saatavat vastaavanlaiset korvaukset. Jos kassan jäsenellä on oikeus saada korvausta muunkin lain kuin sairausvakuutuslain nojalla, on hänelle suoritettava korvausta vain siltä osin, kuin se ylittää muun lain nojalla suoritettavan korvauksen.

17 §

Kassan vastuu lisäetuuksien osalta alkaa seuraavan kalenterikuukauden alusta lukien sen jälkeen, kun työsuhde on jatkunut 4 kuukautta ja päättyy jäsenyyden päättyessä. Kassa korvaa ainoastaan jäsenyysaikana syntyneitä kustannuksia. Sairaalahoidon korvaaminen lakkaa kuitenkin vasta 14 §:n 2 momentin 2 kohdassa mainitun enimmäisajan päättyessä taikka, jos jäsen siirtyy sitä ennen vanhuuseläkkeelle, vanhuuseläkkeen alkaessa, mikäli sairaalahoito on alkanut ennen jäsenyyden päättymistä.

LISÄETUUKSIA KOSKEVAT RAJOITUKSET

18 §

Jos jäsen on poissa työstään jonkin muun syyn kuin sairauden vuoksi eikä saa tältä ajalta palkkaa, hänelle ei makseta näiden sääntöjen 14 §:n mukaista lisäetuutta. Äitiys- ja vanhempainlomalle sekä lakisääteiselle erityisäitiysvapaalle ja adoptiovapaalle lähtevälle maksetaan lisäetuudet kolmelta (3) kuukaudelta, mikäli työnantajalle on syntynyt velvollisuus maksaa palkan ja sairausvakuutuslain mukaisen äitiysrahan erotus. Lisäetuutta ei makseta äitiys- ja vanhempainloman ja hoitovapaan välissä pidettävän vuosiloman aikana, eikä hoitovapaan ja uuden äitiysloman välissä pidettävän vuosiloman aikana, eikä jos vakituisesta työsuhteesta hoitovapaalla oleva tilapäisesti työskentelee hoitovapaan aikana.  

Edellä 1 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa 14 §:n mukaista korvausta voidaan kuitenkin suorittaa hallituksen harkinnan mukaan käyttörahastosta.

19 §

Jos jäsen on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen vilpillisesti antanut vääriä tietoja, joilla on merkitystä lisäetuuden saamiseen tai suuruuteen, voidaan hänet erottaa kassasta taikka hänelle kuuluva etuus evätä tai sitä alentaa sen mukaan, kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.

Sairauskassan hallitus voi evätä jäseneltä määräajaksi oikeuden lisäetuuksiin, mikäli jäsen ei ole viipymättä maksukehotuksen saatuaan maksanut takaisin hänelle aiheettomasti maksettua lisäetuutta perimiskuluineen. Oikeus lisäetuuksiin voidaan evätä enintään (2) vuoden määräajaksi kerrallaan.

20 §

Kassa on lisäetuuksien osalta vastuusta vapaa sellaista jäsentä tai muuta edunsaajaa kohtaan, joka on tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman.

Jos jäsen tai muu edunsaaja on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta, voidaan hänelle kuuluva lisäetuus evätä tai sitä alentaa tai jo myönnetyn etuuden suorittaminen keskeyttää sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.

Mitä 2 momentissa on määrätty sovelletaan myös, jos jäsen on tahallisesti estänyt parantumistaan tai ilman hyväksyttävää syytä ei ole suostunut kassan osoittaman lääkärin määräämään tutkimukseen tai hoitoon, vakavaa terveydellistä vahingonvaaraa aiheuttavaa toimenpidettä lukuun ottamatta.

21 §

Hallituksella on oikeus antamissaan yleisohjeissa määrätä, ketä lääkäriä, hammaslääkäriä tai 15 §:n 1 momentissa tarkoitettua asianmukaisen ammattikoulutuksen saanutta henkilöä taikka mitä sairaanhoito- tai tutkimuslaitosta, apteekkia tai optikkoa on käytettävä, kun kysymys on näiden sääntöjen perusteella lisäetuutena korvattavasta hoidosta.

Kassan jäsen on velvollinen käymään kassan hallituksen määräyksestä ja kassan kustannuksella korvausasian selvittämistä varten tutkittavana hallituksen määräämän lääkärin luona tai hallituksen määräämässä sairaanhoito- tai tutkimuslaitoksessa.

Jos jäsen ei noudata kassan hallituksen 1 tai 2 momentin nojalla antamaa määräystä, voidaan korvaus evätä joko kokonaan tai osaksi.

LISÄETUUKSIEN HAKEMINEN JA SUORITTAMINEN

22 §

Näiden sääntöjen mukaista lisäetuutta on haettava kirjallisesti. Hakemukseen on liitettävä tarpeelliseksi katsottava selvitys.

Korvausta sairauden tai raskauden ja synnytyksen aiheuttamista kustannuksista on haettava kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun maksu, josta korvausta haetaan, on suoritettu. Myöhästymisestä huolimatta etuus voidaan kuitenkin myöntää joko kokonaan tai osaksi, jos sen epäämistä on pidettävä kohtuuttomana.

Etuushakemukset on käsiteltävä kiireellisinä. Etuuden viivästymiseen sovelletaan vakuutuskassalain 91 §:n säännöksiä.

23 §

Näiden sääntöjen 14-15 §:n mukainen korvaus voidaan 16 §:n estämättä suorittaa täysimääräisenä, jos viimeksi mainitussa pykälässä tarkoitetun muun korvauksen saaminen viivästyy kassan jäsenestä riippumattomasta syystä ja mikäli jäsen sitoutuu suorittamaan muun lain kuin sairausvakuutuslain nojalla saamastaan korvausmäärästä takaisin kassalle sen suorittamaa korvausta vastaavan osan.

24 §

Jos kassan jäsen tai muu edunsaaja on saanut näiden sääntöjen mukaista lisäetuutta enemmän kuin mihin hänellä on ollut oikeus, on aiheettomasti maksettu etuus perittävä takaisin.

Aiheettomasti maksettu lisäetuus voidaan jättää osittain tai kokonaan takaisin perimättä, jos tämä katsotaan kohtuulliseksi ja etuuden maksamisen ei ole katsottava johtuneen jäsenen tai edunsaajan tai hänen edustajansa vilpillisestä menettelystä tai jos takaisin perittävä määrä on vähäinen.

Aiheettomasti maksettu lisäetuus saadaan periä takaisin myös kuittaamalla se vastaisuudessa suoritettavista lisäetuuksista.

MUUTOKSENHAKU LISÄETUUSPÄÄTÖKSEEN

25 §

Kassan lisäetuuspäätökseen tyytymätön voi pyytää asiassa ratkaisusuositusta Vakuutus- ja rahoitusneuvonnasta.

OMAN PÄÄOMAN RAHASTOT

26 §

Kassalla on vararahasto ja käyttörahasto.

Vararahastoa tulee vuosittain kartuttaa vähintään 20 prosentilla tilinpäätöksen osoittamasta ylijäämästä sen jälkeen kun siitä on vähennetty taseen osoittama alijäämä edellisiltä tilikausilta. Kun vararahasto on vähintään yhtä suuri kuin tilikauden ja kahden edellisen tilikauden vakuutusmaksutulon keskimäärä, ei siirto vararahastoon enää ole pakollinen.

Vararahastoa saadaan alentaa edustajiston kokouksen päätöksen mukaisesti ainoastaan vahvistetun taseen osoittaman alijäämän peittämiseksi.

Sen estämättä mitä 3 momentissa on sanottu, Finanssivalvonta voi hakemuksesta antaa kassalle luvan erityisistä syistä alentaa vararahaston määrää, ei yleensä kuitenkaan täyden vararahaston määrää pienemmäksi.

27 §

Käyttörahastoon on siirrettävä se osa ylijäämästä, jota ei ole siirretty vararahastoon.

Käyttörahastoa saadaan käyttää:

1) tilinpäätöksen osoittaman alijäämän ensisijaiseen peittämiseen;
2) hallituksen harkinnan mukaan 14-15 §:ssä määrättyjen etuuksien lisäämiseen hallituksen enintään vuodeksi kerrallaan vahvistaman suunnitelman mukaisesti; sekä
3) 18 §:n 2 momentissa mainittuun tarkoitukseen.

Jos käyttörahasto on muodostunut niin suureksi, että se on yli 20 prosenttia täyden vararahaston määrästä, kassan on ryhdyttävä toimenpiteisiin joko näiden sääntöjen mukaisten lisäetuuksien lisäämiseksi tai maksujen alentamiseksi.

VASTUUVELKA

28 §

Kassan vastuuvelan muodostaa korvausvastuu, joka vastaa sattuneiden vakuutustapahtumien johdosta suoritettavia, tilikauden päättyessä maksamatta olevien lisäetuuksien korvausmääriä. Korvausvastuu lasketaan tilinpäätökseen Finanssivalvonnan määräysten mukaista laskuperustetta noudattaen.

TILINPÄÄTÖS

29 §

Kassan tilikausi on kalenterivuosi.

Kultakin tilikaudelta on laadittava sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (1336/2002) ja Finanssivalvonnan antamien määräysten mukainen tilinpäätös, joka käsittää tuloslaskelman ja taseen liitetietoineen. Tilinpäätökseen on liitettävä toimintakertomus. Tilinpäätös ja toimintakertomus on annettava tilintarkastajille tarkastettavaksi vähintään kuukautta ennen varsinaista edustajiston kokousta.

30 §

Jos käyttörahasto ei riitä kassan alijäämän peittämiseen, käytetään siihen vararahastoa.

Kassassa ei ole vakuutuskassalain 76 §:ssä tarkoitettua lisämaksuvelvollisuutta.

TILINTARKASTUS

31 §

Kassalla on oltava kaksi kalenterivuodeksi kerrallaan valittua tilintarkastajaa. Tilintarkastajaksi voidaan valita luonnollinen henkilö tai hyväksytty tilintarkastusyhteisö.

Tilintarkastajaksi valitulle luonnolliselle henkilölle on valittava varatilintarkastaja. Tilintarkastajaksi valitulle tilintarkastusyhteisölle ei valita varatilintarkastajaa.

Tilintarkastajan ja varatilintarkastajan on oltava Keskuskauppakamarin tai kauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja (KHT tai HTM-tilintarkastaja) tai tilintarkastusyhteisö (KHT- tai HTM-yhteisö). Kassan molempien tilintarkastajien tulee olla KHT- tai HTM-tilintarkastajia tai –yhteisöjä.

Jäsenet ja osakkaat valitsevat edustajiston kokouksessa kumpikin erikseen yhden tilintarkastajan ja tarvittaessa yhden henkilökohtaisen varatilintarkastajan. Tilintarkastajaksi ei saa valita henkilöä, joka on täyttänyt tai ennen toimikautensa alkamista täyttää 70 vuotta.

32 §

Tilintarkastajien tulee hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessa tarkastaa kassan tilinpäätös ja kirjanpito sekä hallinto ja antaa niistä kultakin tilikaudelta hallitukselle tilintarkastuskertomus viimeistään kaksi viikkoa ennen varsinaista edustajiston kokousta.

EDUSTAJISTON KOKOUS

33 §

Ylin päättämisvalta kassan asioissa on kassankokouksena toimivalla edustajiston kokouksella.

Edustajiston toimintakausi on kaksi kalenterivuotta.

Edustajiston kokous on pidettävä kassan kotipaikassa.

34 §

Kassan jäsenet valitsevat edustajistoon ammattiryhmittäin vähintään 10 edustajaa näiden sääntöjen liitteenä olevan vaalijärjestyksen mukaisesti. Edustajille valitaan henkilökohtaiset varaedustajat. Ehdokkaana vaalissa voi olla ainoastaan kassan jäsen.

Kukin ammattiryhmä saa edustajistoon yhden edustajan alkavaa 500 jäsentä kohden. Tarkasteluajankohtana pidetään kyseisen vaalivuoden syyskuun 30. päivän rekisteritietoja. Ammattiryhmillä tarkoitetaan erikseen vaalijärjestyksessä mainittuja ryhmiä.

Jos edustajistoon ei muutoin tule vähintään 10 jäsentä, otetaan tarvittavat edustajat ja varaedustajat vaalin järjestäneistä ammattiryhmistä eniten ääniä saaneista

35 §

Edustajiston kokouksessa on kullakin jäsenten edustajalla yksi ääni. Edustajiston jäsen ei voi olla kokouksessa edustettuna asiamiehen välityksellä. Kokouksessa ei saa käyttää avustajaa.

Osakas edustaa kokouksessa äänimäärää, joka vastaa läsnäolevien jäsenten edustajien yhteistä äänimäärää. Osakkaan äänioikeuden käyttäjän tulee esittää päivätty ja yksilöity valtakirja.

Osakkaiden yhteinen äänimäärä jakaantuu kokouksessa osakkaiden kesken heidän palveluksessaan edellisen vuoden lopussa olleiden kassan jäsenten lukumäärän suhteessa.

36 §

Kassalla on vuosittain kaksi varsinaista edustajiston kokousta, joista toinen pidetään viimeistään huhtikuussa ja toinen viimeistään joulukuussa.

Viimeistään huhtikuussa pidettävässä varsinaisessa edustajiston kokouksessa:

1) esitetään tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus;
2) päätetään tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta;
3) päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja kassanjohtajalle;
4) päätetään ylijäämän käyttämisestä tai alijäämän peittämisestä;
5) päätetään muista toimenpiteistä, joihin edellisen vuoden toiminta ja tilinpäätös saattavat antaa aihetta; sekä
6) käsitellään muut kokouskutsussa mahdollisesti mainitut asiat.

Viimeistään joulukuussa pidettävässä varsinaisessa edustajiston kokouksessa:

1) määrätään hallituksen puheenjohtajan, edustajiston ja hallituksen jäsenten sekä tilintarkastajien palkkiot;
2) valitaan tarvittavat jäsenet ja varajäsenet erovuoroisten hallituksen jäsenten ja varajäsenten tilalle;
3) valitaan tilintarkastajat ja tarvittavat varatilintarkastajat; sekä
4) käsitellään muut kokouskutsussa mahdollisesti mainitut asiat.

37 §

Ylimääräinen edustajiston kokous on pidettävä, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta.

Ylimääräinen edustajiston kokous on niin ikään pidettävä, jos edustajiston kokouksessa äänioikeutetut, joilla on vähintään yksi kymmenesosa äänioikeutettujen yhteenlasketusta äänimäärästä, tai Finanssivalvonta taikka kassan tilintarkastaja sitä kirjallisesti vaatii ilmoittamansa asian käsittelyä varten.

Kokouskutsu on toimitettava 14 päivän kuluessa 2 momentissa tarkoitetun vaatimuksen esittämisestä.

38 §

Kutsu edustajiston kokoukseen on toimitettava aikaisintaan neljä viikkoa ja viimeistään viikkoa ennen kokousta. Jos päätöksen tekeminen edustajiston kokouksessa käsiteltävässä asiassa siirretään jatkokokoukseen, on siihen toimitettava eri kutsu, jos kokous pidetään myöhemmin kuin neljän viikon kuluttua.

Edustajiston kokouksen kokouskutsu on lähetettävä postitse edustajiston jäsenille ja osakkaalle. Kassan jäsenille tarkoitetut tiedotteet saatetaan tiedoksi julkaisemalla ne henkilökunnan tiedotuslehdessä tai erillisessä henkilökunnalle tarkoitetussa tiedotteessa ja ilmoittamalla ne samalla myös osakkaalle.

39 §

Edustajiston kokouksen kokouskutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat.

Milloin edustajiston kokouksessa käsitellään tilinpäätöstä, on tilinpäätöstä koskevat asiakirjat tai niiden jäljennökset pidettävä vähintään viikon ajan ennen kokousta kassan toimistossa edustajiston jäsenten nähtävinä. Vastaavasti on meneteltävä, mikäli edustajiston kokouksessa käsitellään sääntöjen muuttamista koskevaa asiaa. Nähtävillä olosta on ilmoitettava kokouskutsussa.

Jos edustajiston kokouksessa käsitellään kassan sääntöjen muuttamista, on muutoksen pääasiallinen sisältö mainittava kokouskutsussa.

40 §

Edustajiston kokouksessa johtaa puhetta kokouksen tähän tehtävään valitsema henkilö.

Edustajiston kokouksen päätökseksi tulee, jollei laista tai näistä säännöistä muuta johdu, se mielipide, jota on kannattanut enemmän kuin puolet annetuista äänistä tai äänten mennessä tasan, johon puheenjohtaja yhtyy. Vaaleissa katsotaan valituksi se, joka saa eniten ääniä. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaali arvalla.

Päätös, joka koskee kassan sääntöjen muuttamista, on pätevä vain, jos äänioikeutetut, joilla on vähintään kolme neljäsosaa kokouksessa edustetusta äänimäärästä, ovat sitä kannattaneet. Sama vaatimus koskee kassan selvitystilaan asettamista ja sen purkamista muussa kuin lain edellyttämässä tapauksessa sekä kassan sulautumista koskevan sopimuksen hyväksymistä.

41 §

Asiasta, jossa ei ole noudatettu lain tai näiden sääntöjen kokouskutsua tai asiakirjan nähtäväksi asettamista koskevia säännöksiä, ei saa tehdä päätöstä ilman niiden suostumusta, joita laiminlyönti koskee. Jos asia lain tai näiden sääntöjen mukaan on kokouksessa käsiteltävä, saa edustajiston kokous päättää siitä, vaikkei asiaa ole mainittu kokouskutsussa. Edustajiston kokous voi niin ikään aina päättää ylimääräisen edustajiston kokouksen koolle kutsumisesta määrättyä asiaa käsittelemään.

Jäsenellä ja osakkaalla on oikeus saada haluamansa asia edustajiston kokouksen käsiteltäväksi, jos tämä kirjallisesti sitä vaatii hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

42 §

Edustajiston kokouksessa pidetään pöytäkirjaa, johon on merkittävä saapuvilla olleet äänioikeutetut ja heidän äänimääränsä, kokouksessa tehdyt päätökset sekä, milloin päätöksestä on äänestetty, äänestyksen tulos. Pöytäkirja on puheenjohtajan ja vähintään yhden kokouksessa sitä varten valitun äänioikeutetun tarkastettava ja allekirjoitettava. Pöytäkirja on viimeistään kahden viikon kuluttua kokouksesta pidettävä kassan toimistossa jäsenten ja osakkaan nähtävänä.

HALLITUS

43 §

Kassan hallitukseen kuuluu kuusi varsinaista jäsentä, joista kullakin tulee olla henkilökohtainen varajäsen.

Hallituksen valitsee edustajiston kokous. Kassan jäsenten edustajat valitsevat kolme varsinaista hallituksen jäsentä varajäsenineen. Osakas valitsee kolme varsinaista jäsentä varajäsenineen. Hallitukseen ei saa valita henkilöä, joka on täyttänyt 65 vuotta.

Hallituksen jäsenen toimikausi on kolme kalenterivuotta ja hallituksesta eroaa joka vuosi yksi kassan jäsenten edustajien valitsema varsinainen jäsen varajäsenineen sekä yksi osakkaan valitsema varsinainen jäsen varajäsenineen.

44 §

Hallitus edustaa kassaa sekä huolehtii kassan hallinnosta ja kassan toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä.

Hallituksen tehtävänä on erityisesti:

1) ottaa ja erottaa toimitusjohtajana toimiva kassanjohtaja, kassan toimihenkilöt ja asiantuntijalääkäri sekä määrätä heidän toimenhoitonsa ehdoista;
2) antaa kassanjohtajalle kassan juoksevan hallinnon ja muun toiminnan hoitamista varten tarvittavat ohjeet ja määräykset;
3) huolehtia siitä, että kassan kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty;
4) päättää kassan varojen sijoittamisesta ja 50 §:ssä mainittujen lainojen ottamisesta;
5) päättää etuuksien myöntämisestä, ellei hallitus ole antanut ratkaisuoikeuksia kassanjohtajalle tai kassan toimihenkilölle;
6) kutsua koolle edustajiston kokous ja valmistella kokouksessa käsiteltävät asiat sekä tehdä toimintakertomuksessa kokoukselle esitys tilinpäätöksen osoittamaa yli- tai alijäämää koskeviksi toimenpiteiksi; sekä
7) antaa oikeus kassan nimen kirjoittamiseen 49 §:n mukaisesti.

45 §

Hallitus valitsee keskuudestaan vuosittain puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Puheenjohtajan on kutsuttava hallitus koolle, jos hallituksen jäsen sitä vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään kolme muuta jäsentä on saapuvilla.

Hallituksen päätökseksi tulee se mielipide, jota enemmän kuin puolet läsnäolevista on kannattanut tai äänten mennessä tasan, johon puheenjohtaja yhtyy.

Hallituksen jäsen tai kassanjohtaja ei saa ottaa osaa sellaisen asian käsittelyyn, joka koskee hänen ja kassan välistä suhdetta tai muutoin hänen yksityistä etuaan.

46 §

Hallituksen kokouksesta on laadittava pöytäkirja, jonka allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja ja pöytäkirjan laatija.

Pöytäkirjan tarkastaa vähintään yksi hallituksen kutakin kokousta varten siihen erikseen valitsema jäsen. Hallituksen jäsenellä ja kassanjohtajalla on oikeus saada eriävä mielipiteensä merkityksi pöytäkirjaan. Pöytäkirjat on numeroitava juoksevasti ja säilytettävä luotettavalla tavalla.

Pöytäkirjaan on merkittävä:

1) kokouksen päivämäärä, sen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouspaikka;
2) kokouksessa saapuvilla olleet hallituksen jäsenet sekä muut henkilöt;
3) kokouksessa käsitellyt asiat, siinä tehdyt päätökset ja suoritetut äänestykset sekä eriävät mielipiteet; sekä
4) esteellisyydet ja muut tarpeellisiksi katsotut seikat.

KASSANJOHTAJA

47 §

Kassan toimitusjohtajana toimii kassanjohtaja, jonka tehtävänä on hoitaa kassan juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Kassanjohtajan on huolehdittava, että kassan kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Kassanjohtajalla on oikeus edustaa kassaa sellaisessa asiassa, joka vakuutuskassalain 33 §:n mukaan kuuluu hänen tehtäviinsä.

ASIANTUNTIJALÄÄKÄRI

48 §

Kassalla tulee olla vähintään yksi asiantuntijalääkäri, jonka tehtävänä on toimia kassan lääketieteellisenä asiantuntijana.

KASSAN NIMEN KIRJOITUS

49 §

Kassan nimen kirjoittavat hallituksen jäsen, kassanjohtaja tai hallituksen valtuuttama kassan toimihenkilö, kaksi yhdessä.

VAROJEN SIJOITTAMINEN JA LAINANOTTO

50 §

Kassan on sijoitettava varansa turvaavasti ja tuloa tuottavasti sekä kassan maksuvalmiutta silmällä pitäen. Kassan varoja ei saa käyttää kassan toiminnalle ilmeisesti vieraaseen tarkoitukseen.

Kassa saa ottaa lainaa ainoastaan vakuutuskassalain 7 §:n 2 momentissa mainituin edellytyksin. Kassan ottamien lainojen yhteismäärä ei kuitenkaan saa ilman Finanssivalvonnan suostumusta olla suurempi kuin yksi kymmenesosa edellisen tilikauden vakuutusmaksutulosta.

OSAKKAAN VELVOLLISUUKSIEN MUUTTAMINEN

51 §

Jos osakas haluaa muuttaa 8 §:n 2 momentissa mainittuja kannatusmaksuja tai peruuttaa muita näissä säännöissä olevia osakasta koskevia velvoituksia, on siitä kirjallisesti ilmoitettava kassalle vähintään kuusi kuukautta ennen muutoksen voimaantuloa.

Jos osakkaan antama vakuutuskassalain 15 §:ssä tarkoitettu pakollista jäsenyyttä koskeva suostumus peruutetaan, on se voimassa vielä kuusi kuukautta sen jälkeen, kun ilmoitus peruuttamisesta on saapunut kassalle.

Saatuaan 1 tai 2 momentissa tarkoitetun ilmoituksen, kassan on viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin tarvittavien sääntömuutosten toteuttamiseksi. Samoin on meneteltävä, jos osakas on tehnyt 6 §:n 1 momentissa tarkoitetun eroamisilmoituksen.

JAKAUTUMINEN

52 §

Kassa ei voi jakautua vakuutuskassalain 13 luvussa säädetyllä tavalla.

KASSAN PURKAMINEN

53 §

Kassa on asetettava selvitystilaan ja purettava vakuutuskassalain 11 luvussa säädetyllä tavalla:

1) jos kassan jäsenmäärä ei kahden viimeksi kuluneen kalenterivuoden päättyessä ole täyttänyt 3 §:ssä määrättyä vähimmäismäärää, eikä voida pitää todennäköisenä, että jäsenmäärä lähinnä seuraavan neljän kuukauden aikana tulee nousemaan tähän määrään;
2) jos kassan tilinpäätös osoittaa alijäämää eikä alijäämää ole peitetty kahden seuraavan tilikauden aikana; sekä
3) jos edustajiston kokous on tehnyt päätöksen kassan purkamisesta.

54 §

Kassan purkautuessa jäljelle jäävät varat jaetaan niille, jotka selvitystilan alkaessa olivat kassan jäseniä.

Varat jaetaan heidän selvitystilan alkamista välittömästi edeltäviltä 60 kuukaudelta suorittamiensa jäsenmaksujen osoittamassa suhteessa. Jos jaettava määrä on vähäinen, voi edustajiston kokous kahden kolmasosan äänten enemmistöllä tehdä päätöksen, että varat käytetään johonkin muuhun kassan toimintaa vastaavaan tai yleishyödylliseen tarkoitukseen.

HOK-ELANNON SAIRAUSKASSAN EDUSTAJISTON VAALIJÄRJESTYS

1 § VAALIJÄRJESTYS JA VAALIAIKA

Kassan sääntöjen 33 §:ssä mainitun edustajiston jäsenet ja varajäsenet valitaan eri ammattiryhmiin kuuluvien kassan jäsenten kesken toimeenpantavalla salaisella henkilövaalilla.

Ammattiryhmillä tarkoitetaan seuraavia ryhmiä:

- S-market-ketjussa työskentelevät
- Prisma-ketjussa työskentelevät
- Alepa-ketjussa työskentelevät
- Sokos-tavarataloissa ja Emotion-ketjussa työskentelevät
- ABC-toimialalla työskentelevät
- ravintolatoimialalla työskentelevät
- konttorissa ja muissa toimipaikoissa työskentelevät

Jokaisesta edellä mainitusta ammattiryhmästä valitaan yksi edustaja ja yksi henkilökohtainen varaedustaja kutakin alkavaa 500 jäsentä kohden. Ammattiryhmien jäsenmäärät todetaan vaalivuoden syyskuun viimeisenä päivänä voimassa olevan jäsenrekisterin mukaan.

Jos edustajistoon ei muutoin tule vähintään kymmentä jäsentä, otetaan tarvittavat edustajat ja varaedustajat vaalin järjestäneistä ammattiryhmistä eniten ääniä saaneista. Edustaja ja varaedustaja valitaan aina samasta ammattiryhmästä.

Vaalit toimitetaan samanaikaisesti kaikissa ammattiryhmissä. Vaalit toimitetaan joka toinen vuosi loka-marraskuussa hallituksen tarkemmin määräämänä ajankohtana. Edustajiston toimikausi alkaa vaalia seuraavan kalenterivuoden alkaessa ja kestää kaksi kalenterivuotta.

2 § ÄÄNIOIKEUS

Edustajiston vaaleissa ovat äänioikeutettuja kaikki kassan jäsenet.

Jäsen on äänioikeutettu siinä ammattiryhmässä, johon hän kassan jäsenrekisteritietojen mukaan kuuluu. Epäselvissä tapauksissa kassan hallitus ratkaisee sen, mihin ammattiryhmään kukin jäsen kuuluu.

3 § VAALIKELPOISUUS

Vaalikelpoisia ovat kaikki kassan jäsenet.

Vaalikelpoinen ei kuitenkaan ole kassan palkattu toimihenkilö.

4 § VAALIELIMET

Vaalilautakuntana toimii kassan hallitus.

5 § EHDOKASASETTELU

Hallitus antaa ohjeet ajankohdasta, jolloin ehdokkaiden asettaminen on suoritettava.

Ehdokkaiksi voidaan asettaa ammattiryhmän piirissä työskentelevä jäsen, jota vähintään 5 ao. ammattiryhmään kuuluvaa kassan jäsentä on kirjallisesti ilmoittanut kannattavansa ehdokkaaksi. Ehdokasasettelu on saatettava hallitukselle tiedoksi edellisessä kappaleessa mainittuun ajankohtaan mennessä

Jokainen edellä sanotulla tavalla esitetty vaalikelpoinen jäsen on ehdokkaaksi hyväksyttävä.

6 § VAALILAUTAKUNNAN VALMISTAVAT TOIMENPITEET

Vaalilautakunnan tulee tiedottaa kassan jäsenille kuinka monta jäsentä edustajistoon ammattiryhmästä voidaan valita ja milloin ehdokkaat on asetettava ja asiakirjat toimitettava vaalilautakunnalle.

Edellä mainittu on saatettava jäsenten tietoon hallituksen erikseen määräämänä ajankohtana.

Ehdokasasetteluajan päätyttyä laatii vaalilautakunta kutakin ammattiryhmää varten ehdokaslistan jäsenten asettamista ehdokkaista.

Ehdokkaiden järjestys ehdokaslistalla määrätään arvalla. Arvonnassa ensimmäisen sijan saanut ehdokas saa numeron kaksi (2) ja sen jälkeen ehdokkaat numeroidaan juoksevalla numerolla arvontajärjestyksessä.

Ehdokaslistassa on ehdokkaan nimen ja numeron lisäksi mainittava ehdokkaan ammatti ja työpaikka.

Jos jonkin ammattiryhmän vaalia varten hyväksytyissä ehdokaslistoissa mainittujen ehdokkaiden yhteismäärä on enintään sama kuin ammattiryhmistä valittavien edustajien lukumäärä, ei erityistä vaalitoimitusta panna toimeen siinä ammattiryhmässä, vaan vaalilautakunta, sen jälkeen kun se on varannut valitsijayhdistyksen asiamiehelle mahdollisuuden viiden päivän aikana tiedoksiannosta lukien ilmoittaa valitsijayhdistyksen suostumuksella ehdokkaiden varaehdokkaat, julistaa hyväksytyissä ehdokaslistoissa mainitut henkilöt varsinaisiksi edustajiksi ja näiden varaedustajiksi edellä mainitulla tavalla ilmoitetut henkilöt.

7 § ÄÄNESTYS

Äänestys tapahtuu 14 päivän aikana hallituksen määräämänä ajankohtana postin ja sisäisen postin välityksellä vaalisalaisuutta noudattaen.

Ehdokaslista äänestysohjeineen, äänestyslippu, johon on merkitty jäsentunniste, vaalikuorineen ja palautuskuori on lähetettävä suljetussa kirjekuoressa äänioikeutetulle kassan jäsenelle jäsenrekisterin mukaiseen toimipaikan osoitteeseen tai kotiosoitteeseen ennen äänestyksen alkamista.

Jäsenellä, joiden osoite ei ole tiedossa, tai jotka eivät muusta luotettavasti osoittamastaan syystä ole saaneet edellä mainittua äänestyslippua, on oikeus hankkia se postitse vaalilautakunnalta riittävän ajoissa ennen äänestyksen päättymistä.

Ellei posti tavoita vastaanottajaa, palautetut vaalikirjeet säilytetään avaamattomina vaalilautakunnan hallussa vaalituloksen vahvistamiseen saakka.

Vaalissa käytettävän äänestyslipun tulee olla niin tehty, että selvästi näkyy, miten se on taitettava kokoon. Äänestyslipusta on ilmettävä, minkä ammattiryhmän äänestyslipusta on kyse.

Äänestäminen tapahtuu siten, että jäsen merkitsee äänestyslipussa olevaan ympyrään selvästi sen ehdokkaan numeron, jolle hän antaa äänensä. Äänestäjä ei saa tehdä äänestyslippuunsa muuta kuin edellä mainitun merkinnän.

Vaalikuoreen suljettu äänestyslippu on jätettävä palautuskuoressa postin tai sisäisen postin kuljetettavaksi niin hyvissä ajoin, että se ehtii perille vaalilautakunnalle viimeistään ennen hallituksen määräämää vaalin päättymisajankohtaa.

Äänestäminen hylätään, jos palautuskuori saapuu liian myöhään tai jos palautuskuoresta puuttuu jäsentunniste.

Jos jäsen palauttaa useamman kuin yhden vaalikuoren, vain ensimmäinen hyväksytään

8 § ÄÄNTEN LASKEMINEN

Vaalilautakunta nimeää äänten laskemista ja vaalin tuloksen määräämistä varten työryhmän.

Saapuneet vaalikuoret leimataan. Palautuskuoren jäsentunnisteen perusteella tehdään merkintä äänestysluetteloon äänioikeuden käyttämisestä.

Tämän jälkeen vaalikuoret ja palautuskuoret säilytetään erillään toisistaan lukituissa tiloissa.

Välittömästi äänestyksen päätyttyä suoritetaan äänten laskenta vaalilautakunnan määräämänä ajankohtana.

Vaalikuoret lasketaan ja saatua lukua verrataan äänioikeutettujen luettelossa mainittuun lukuun.

Vaalikuoret avataan. Jos vaalikuoresta puuttuu äänestyslippu, se todetaan ja merkitään äänestysluetteloon.

Jos vaalikuoressa on useampia äänestyslippuja, ne kaikki hylätään.

Äänestysliput lajitellaan ammattiryhmittäin.

Sen jälkeen äänestysliput avataan, joukosta erotetaan tarkastettaessa mitättömäksi todetut äänestysliput, jotka pannaan ammattiryhmittäin erilleen.

Äänestyslippu on mitätön, jos

1) äänestyslipussa on merkitsemällä osoitettu useampi kuin yksi ehdokas;
2) ehdokaslistan numero on merkitty siten, että siitä ei täysin selvästi ilmene mitä ehdokasta se tarkoittaa;
3) äänestyslippuun on merkitty ehdokkaan numero, jota ei ole asianomaisessa ehdokaslistassa;
4) ehdokaslistan numero on merkitty muualle kuin sille varatulle paikalle;
5) äänestyslippuun on kirjoitettu äänestäjän nimi tai erityinen tuntomerkki, taikka siihen on tehty muunlainen asiaan kuulumaton merkintä;
6) äänestyslippuna on käytetty muuta kuin vaalilautakunnalta saatua äänestyslippua.

Hyväksytyt äänestysliput järjestetään ammattiryhmittäin ehdokkaiden mukaan. Tämän jälkeen äänet lasketaan.

9 § VAALITULOKSEN MÄÄRITTÄMINEN JA TULOKSEN VAHVISTAMINEN

Vaalitulossa määriteltäessä noudatetaan seuraavia perusteita:

Kustakin ammattiryhmästä ehdokkaat tulevat valituiksi äänimääräjärjestyksessä. Ensin tulee valituksi se, joka on eniten saanut ääniä. Sen jälkeen äänimäärien suuruusjärjestyksessä niin monta ehdokasta, kuin ammattiryhmä saa jäseniä edustajistoon.

Kun edustajiston varsinaiset jäsenet kustakin ammattiryhmästä on valittu, tulevat äänimäärien suuruusjärjestyksessä samasta ammattiryhmästä seuraavat ehdokkaat nimettäviksi varalle.

Varalle nimetään vastaava määrä ehdokkaita, kuin varsinaisia edustajiston jäseniä valittiin.

Jos äänimäärät käyvät tasan, ratkaisee arpa.

Vaalilautakunnan laskemistoimituksesta tehdään pöytäkirja, jossa on mainittu sekä edustajiksi valitut henkilöt, että ne, jotka tulevat varaedustajiksi.

Vaalityöryhmän työstä pidetään erillistä pöytäkirjaa.

Vaalilautakunta ilmoittaa vaalituloksen edustajille ja varaedustajille.

10 § TARKEMMAT VAALIOHJEET

Kassan hallitus vahvistaa tarkemmat ohjeet vaalien toimeenpanoa varten.