27.1.2017

Kun Oulun keskustaan kummitus ilmestyi

Osuustoimintaliikkeellä on ollut merkittävä rooli itsenäisen Suomen arkkitehtonisen perinteen muodostamisessa. Kun osuustoiminta-aate 1900-luvun alussa rantautui Suomeen, sillä oli paitsi taloudellisia ja sosiaalisia, myös poliittisia tavoitteita.

Osuustoiminnan piirissä kannatettiin ja edistettiin maamme itsenäistymistä. Kun tämä toteutui, haluttiin kaikin tavoin eroon entisen vallanpitäjän tyylistä tehdä asioita.

Arkkitehtuuriin haettiin esikuvia lännestä, Ruotsista ja muualta Euroopasta. SOK:laisen ja OTK:laisen osuustoimintaliikkeen keskinäinen kilpailu piti yllä korkeatasoista ja kunnianhimoista myymälä-, konttori- ja teollisuusrakentamista funktionalismin hengessä.

Merkittäviä SOK-funkkista edustavia rakennuksia Oulussa ovat Erkki Huttusen suunnittelemat SOK:n entinen Oulun aluekonttori- ja varastorakennus Kansankadulla sekä Toppilan myllyt.

Tyylipuhdas funkkishelmi oli myös Armas Lehtisen suunnittelema, vuonna 1939 valmistunut Arinan päätoimitalo. Se sijoittui pienelle tontilleen kauniisti ja korosti puiston kulmausta kaupunkitieteellisesti ansiokkaalla tavalla.

Pienimmätkin yksityiskohdat oli suunniteltu huolellisesti loppuun saakka riippumatta siitä, olivatko ne paraatipuolella vai takapihalla.

Syyskuussa 2002 alkoi uuden Sokos Hotel Arinan rakentaminen. Tällöin sanomalehti Kaleva uutisoi Oulun ydinkeskustaan saapuneesta kummituksesta. Sen näkee keskellä päivää, kun seisoo kävelykadulla ja katselee Rotuaarin pallosta itään. Haamu on hotelli Arinan vanha julkisivu.

"Siinä missä hetki sitten hikoiltiin naistentansseissa, on nyt pelkkää raikasta ilmaa. Hotelli Arinasta ja Sokoksesta on jäljellä yksi seinä. Arinan talo seisoo pystyssä kuin särjetty jättiläismunan kuori ja odottaa pääsyä osuloiden taivaaseen."

Lue lisää uuden hotelli Arinan synnystä Arinan Tarinasta. Juhlakirja julkaistaan toukokuussa 2017.

S-kanavan sisällöt asiasanalla: Arina100, Arinan tarina, Juhlakirja