24.1.2017

Kun myyjättäret vapaa-ajallaan kalsareita ompelivat

Yksi ja itse asiassa ensimmäinen Arinaan sulautuneista osuuskaupoista oli piskuinen Kellon Osuuskauppa. Se toimi Haukiputaan Kellon kylässä itsenäisenä osuuskauppana vuosina 1906–63.

Parhaimmillaan sillä oli pienellä toimialueellaan peräti kahdeksan myymälää.

Kellon Osuuskaupan tarina on läheinen Tytti Isohookana-Asunmaalle. Hänen äitinsä työskenteli sotien aikaan osuuskaupan myymälässä ja isänsä oli yli 20 vuotta mukana osuuskaupan hallinnossa. Entinen kansanedustaja ja ministeri Tytti Isohookana-Asunmaa puolestaan on vaikuttanut Arinan hallintoneuvostossa.

Isohookana-Asunmaa on toimittanut kirjan, jossa kerrotaan hänen kauniin kotikylänsä historiasta. Osuuskaupan toiminnastakin kirjasta löytyy mainioita tarinoita.

Jo osuuskaupan alkuvuosina päämyymälässä oli tarjolla tavaraa jos toistakin: lääkepulvereita, silmälaseja, huopahattuja, kalosseja ja niihin kiinnitettäviä monogrammeja, kangaspakkoja, nauloja, öljyjä, ikkunalasia, suolaa sekä muita elintarvikkeita. Koska varsinaisia kylmäkalusteita ei ollut, lihatuotteista oli esillä vain näytteitä. Muutoin pilaantuvat elintarvikkeet, kuten Oulusta linja-autolla pärekorissa tuotu jauheliha, säilytettiin kellarissa ja kellarin rappusilla.

Päämyymälässä työskenteli kaksi myyjätärtä, jotka pyörittivät kauppaa käytännössä vuorokauden ympäri. Jossain vaiheessa he esittivät osuuskaupan hallitukselle kainon toivomuksen, että heidän työaikaansa lyhennettäisiin edes hieman ja palkkaa pikkuisen nostettaisiin. Tähän kaupanpitoon hyvin tyytyväinen hallitus sitten suostuikin, tosin sillä ehdolla, että "nämä neittyet kaikkina vapaa-aikoinaan ompelisivat flanellisia miesten alusvaatteita kaupassa myytäviksi".

Lue lisää Kellon ja muiden maaseutuosuuskauppojen fuusioista toukokuussa 2017 ilmestyvästä Arinan juhlakirjasta.

S-kanavan sisällöt asiasanalla: Arina100, Arinan tarina, Juhlakirja