16.8.2010

Osuuskaupan tiedote 16.08.2010

Pohjois-Suomen yli 1000 kuntapäättäjästä vain 10 jäävejä Arina-päätöksissä

S-ryhmän ja siinä ohella Osuuskauppa Arinan hallinnon jäsenten mahdollista esteellisyyttä kunnallisina päätöksentekijöinä on käsitelty viime aikoina mm. 1.8. ja 8.8. Sunnuntaisuomalaisessa sekä 9.8. Lapin Kansassa ja 9.8. Pohjolan Sanomissa.

Väärinkäsitysten välttämiseksi on syytä avata osuustoimintaa ja hallinnon rooleja, esim. Arinassa ei ole valtuustoa, vaan edustajisto. Oikean tiedon pohjalta jokainen voi itse arvioida, missä määrin päätöksentekotilanteissa voi syntyä ongelmia. Mahdolliset jääviystilanteet koskevat nimittäin vain kymmentä henkilöä.

Osuustoimintaa on ollut Suomessa yli 100 vuotta ja Pohjois-Suomessakin Arinan toimesta yli 90 vuotta. Osuuskaupat ovat kansanvaltaisia. Arina on kuluttajaosuuskunta, jonka toimialue kattaa 37 kuntaa. Alueella asuu noin 200 000 kotitaloutta, joista Arinan tasavertaisia, äänivaltaisia omistajia on yli 130 000 eli yli 60 prosenttia kaikista pohjoissuomalaista kotitalouksista.

Koko Arinan toimialueen 37 kunnassa on yli 1000 kuntapäättäjää, joista Sunnuntaisuomalaisen selvityksen mukaan 41 on Arinan hallintoelimissä; 31 edustajistossa ja 10 hallintoneuvostossa.

Osuuskunnassa osuuskuntakokous vastaa yhtiökokousta. Koska osuuskaupan omistajia on yli 130 000, kaikkia ei voida kutsua koolle osuuskuntakokoukseen. Sen sijaan Arinan omistajat valitsevat keskuudestaan neljän vuoden välein vaaleilla 65-jäsenisen edustajiston, joka tekee päätöksiä omistajien puolesta kahdesti vuodessa. Osuuskauppa yrityksenä ei voi vaikuttaa siihen, keitä ehdolle asettuu ja keitä sen edustajistoon valitaan.

Yhteisistä asioista kiinnostuneista kansalaisista monet valikoituvat sekä osuustoiminta- että kuntapäättäjiksi. Nykyisen virallisen linjauksen mukaan osakeyhtiön yhtiökokoukseen verrattavan osuuskaupan edustajiston jäsenyys ei muodosta esteellisyyttä kuntapäättäjänä. Siitä huolimatta jäsenet usein jääväävät itsensä varmuuden vuoksi.

Arinan edustajiston valitsema 24-jäseninen hallintoneuvosto päättää yrityksen strategiasta. Hallintoneuvostoon kuuluvat kymmenen pohjoissuomalaista kuntapäättäjää jääväävät itsensä aina osuuskauppaa koskevassa kunnallisessa päätöksenteossa. Tiedossani ei ole yhtään tapausta, jossa näin ei olisi menetelty.

Mikäli edustajistoon valittujen kuntapäättäjien osallistuminen kunnallishallintoon koetaan ongelmalliseksi, on silloin kohtuuden nimissä avattava kaikkien kuntapäättäjien omistukset liiketoimintaa harjoittavissa yhtiöissä ja vaikuttaminen esimerkiksi yhdistyksissä, säätiöissä ja liiketoimintayhtiöiden päättävissä elimissä. Vertailun vuoksi voi todeta, että viime kunnallisvaalien jälkeen Suomen Yrittäjät iloitsivat siitä, että sen jäsenistä noin tuhat valittiin kunnanvaltuustoihin.

Mielestäni on erinomainen asia, että Pohjois-Suomessa toimii kuluttajaosuuskunta, joka kiinnostaa, josta keskustellaan, jonka toiminta on avointa, johon kaikki voivat liittyä mukaan, ja jonka päätökset tehdään demokraattisesti. Arinan toiminnasta syntyvät hyödyt jäävät Pohjois-Suomeen, pohjoissuomalaisten kotitalouksien yhteiseksi hyväksi.

Matti Pikkarainen, hallintoneuvoston puheenjohtaja, Osuuskauppa Arina