24.4.2014

Osuuskaupan tiedote 24.04.2014

Näin osuuskauppaväki oikeasti toimii

Kalevan pääkirjoitustoimittaja Ilkka Lappalainen kirjoitti 23.4.2014 osuuskauppaväestä kolumnin, joka sisälsi runsaasti kliseitä. Vastaan niistä pariin keskeiseen eli osuuskaupan hallinnon rooliin sekä ruokaan ja sen hintatasoon.

Osuuskaupan omistavat kotitaloudet ovat taas valinneet keskuudestaan päätäntävaltaa käyttävän edustajiston. Sata vuotta sitten muutaman aktiivisen kotitalouden perustama kuluttajaosuuskunta on kasvanut kokoluokkaan, jossa kaksi kolmasosaa kotitalouksista on osuuskaupan omistajia. Koska kaikki eivät voi kerralla kokoontua osuuskuntakokoukseen, valitaan neljän vuoden välein osakeyhtiön yhtiökokousta vastaava edustajisto.

Edustajistoon valittujen omistajien sääntömääräisiä tehtäviä ovat tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen, hallintoneuvoston jäsenten ja tilintarkastajien valinta sekä sääntömuutokset. Kotitalouksien valitessa edustajiston, joka valitsee hallintoneuvoston ja tämä edelleen hallituksen, osuuskaupassa valtaa käyttävät kotitaloudet edustajiensa välityksellä.

Luullaan, että osuuskauppa pyrkisi vaikuttamaan, ketkä edustajistoon ja muihin hallintoelimiin valitaan. Omistajat eli kotitaloudet päättävät, ketä asetetaan ehdolle ja äänestämällä vaikuttavat, ketkä valitaan. Kuten yleisemmin yhteiskunnassa, vaikuttamisesta kiinnostuneiden joukko on pieni. Kun osa aktiiveista vaikuttaa omasta halustaan myös kuntapäättäjinä, ajatellaan, että kyse olisi osuuskaupan tietoisesta vaikuttamisesta. Entä jos yhteiskunnassa ei olisi näitä aktiivisia kansalaisia?

Osuuskauppa eroaa kolumnissa mainitusta yksityiskaupasta sillä, että kuluttajaosuuskunnan tehtävä on ajaa aina kotitalouksien etua. Palvelujen kehittäminen ja esim. ruokakaupan monipuoliset valikoimat ja edullinen hintataso ovat osa tätä tehtävää. Nykyinen kaupan keskittynyt kilpailutilanne on seurausta kilpailusta, ei sen puutteesta. Kuluttajaosuuskunnan tehtävä on, kuten jo sata vuotta sitten, hankkia markkinoilta tuotteita ja palveluja kilpailukykyiseen hintaan ja myydä ne kotitalouksille pysyvästi edulliseen hintaan.

Kuluttajaosuuskunta on kaupan toimijoista se, joka pitää ruoan hintatason Suomessa kohtuullisella tasolla. Itse asiassa alle eurooppalaisen keskitason, jos Suomen korkea verotus otetaan huomioon. Ellei olisi osuuskauppaa, joka sekä pyrkii hankkimaan että myymään edullisesti, hintataso olisi selvästi korkeampi. Voidakseen kilpailla Euroopan laidalla huomattavasti suurempia kansainvälisiä kaupan toimijoita vastaan, osuuskauppa on hionut ketjutoiminnan ja logistiikan kansainvälisesti vertailukelpoisesti tehokkaalle tasolle. Seurauksena on lisääntynyt omistajamäärä ja tarve kehittää palveluja mahdollisimman tasapuolisesti laajemmalle omistajakunnalle. Tämä on johtanut kasvuun.

Kolumni ja osuuskauppakliseet kertovat siitä, ettei osuustoimintaa yritysmuotona tunneta. Miksi osuuskaupat ovat olemassa ja kenen etua ne ajavat? Pyrimme lisäämään ymmärrystä jakamalla osuuskaupan omistajille lähipäivinä Yhteishyvän mukana Tarina-lehden, joka kertoo avoimesti osuuskaupan arjesta. Tarina tavoittaa kotitalouksia siinä missä Kalevakin. Jokainen voi itse vertailla ja arvioida, miten asiat oikeasti ovat?


Pohjois-Suomen ja pohjoissuomalaisten kotitalouksien puolesta,

Pasi Ruuskanen, markkinointijohtaja, Osuuskauppa Arina