28.1.2008

Lehdistötiedote 28.01.2008

28 1. 2008 Elintarvikeketju vastaa ilmastohaasteeseen

                                                                                     Julkaisuvapaa 28.1.2008 klo 12.30


 

Elintarvikeketju vastaa ilmastohaasteeseen 

S-ryhmä on mukana vuoden alussa alkaneessa JALOJÄTE-tutkimushankkeessa. Hankkeessa kehitetään kestäviä liiketoimintamalleja biojalostamoille, jotka tuottavat elintarvikeketjun ja haja-asutusalueen jäte- ja palautusvirroista energiaa, kierrätyslannoitteita ja ympäristöhuoltopalveluja.

– Selvitämme tutkimushankkeessa, miten biopohjaisia jäteraaka-aineita voidaan hyödyntää energiantuotannossa alueellisella tasolla. Näin voidaan myötävaikuttaa uusiutuvien energiavaihtoehtojen lisäämiseen ja EU:n asettaman 38 prosentin velvoitteen saavuttamiseen, kertoo projektin koordinaattori, erikoistutkija Helena Kahiluoto MTT:stä (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus).

Tutkimuksen toteuttavat MTT, Helsingin kauppakorkeakoulu (HSE), Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LTY) ja Suomen ympäristökeskus (SYKE). Elintarvikeketjun toimijoista projektiin osallistuvat Suomen Osuuskuntien Keskuskunta SOK, Osuuskauppa Suur-Savo, Järvi-Suomen Portti Osuuskunta, Lassila&Tikanoja Oy, Biolan Oy, Suur-Savon Sähkö Oy, Suur-Savon Energiasäätiö, St1 Biofuels Oy ja MHG Systems Oy.

– Kaupan näkökulmasta JALOJÄTE-hanke on hyvä esimerkki vastuullisesta yritystoiminnasta, jossa hyödynnetään alueen omia raaka-aineita energiantuotannossa, vähennetään ympäristöpäästöjä, lisätään yritysten välistä yhteistyötä sekä tarjotaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia, ympäristöpäällikkö Juhani Ilmola SOK:lta kuvailee.


Biojalostamo saa kilpailuetua kestävyydestä

Jätepohjainen bioenergia on kestävää ja energiatehokasta. Jätebiomassoja ei toistaiseksi merkittävästi hyödynnetä energiaksi ja lannoitteeksikin vain vähän tai tehottomasti. Perinteisillä liiketoimintamalleilla bioenergian tuotanto jäteraaka-aineista ei nykyisessä toimintaympäristössä yleensä ole ollut kannattavaa. Tilanne on kuitenkin muuttumassa uusiutumattoman energian hinnannousun ja elinkeinoelämää velvoittavien sopimusten seurauksena.

Ravinnontuotannon ja -kulutuksen biomassat ovat merkittävä osa yhteiskunnan materiaalivirtoja, ja niiden hyötykäyttö on myös ratkaisu jätteidenkäsittelyyn. Elintarvikeketjun jätteiden lisäksi haja-asutuksen biojätteet ja jätevesilietteet, karjanlanta, peltojen suojakaistoilta korjattu nurmimassa sekä vesistöihin kulkeutuneiden ravinnevirtojen tuottamat vesistöbiomassat tarjoavat raaka-aineen lisäreservin.

Elintarvikeketjun biojätteet tarjoavat energiakasvien tuotantoon verrattuna tehokkaan bioenergian raaka-aineen ja soveltuvat sen jälkeen lannoitteiksi sellaisenaan tai jalostettuina.

- Biojäte ei myöskään kilpaile resursseista ruoantuotannon kanssa, eikä näin nosta esimerkiksi ruoan hintaa, huomauttaa Helena Kahiluoto.

Ilmastonmuutos ja Itämeren tila ovat herättäneet kuluttajat ja johtaneet elinkeinoelämääkin velvoittaviin kansainvälisiin sopimuksiin. Elintarvikeketju ennakoi kilpailutilanteen muutosta etsimällä uusia ratkaisuja jätehuoltoon. Jätteet voidaan hyödyntää energiatehokkaaksi bioenergiaksi ja palauttaa niiden ravinteet takaisin tuotantoon. 

Elintarvikeketjun ja tieteenalat kytkevän verkoston tapaustutkimus Etelä-Savossa tavoittelee alueellista vaikuttavuutta ja kilpailukykyä sekä valtakunnallista sovellettavuutta. Tekesin BioRefine-teknologiaohjelma rahoittaa innovatiivisia biojalostamo- ja liiketoimintamalleja kehittävää tutkimusta yli puolella miljoonalla eurolla ja yritykset 150 000 eurolla.  

Lisätietoja:

Koordinaattori Helena Kahiluoto, MTT, puh. 040 511 8335, helena.kahiluoto@mtt.fi

Ympäristöpäällikkö Juhani Ilmola, SOK, puh. 050 566 5042; juhani.ilmola@sok.fi

Professori Markku Virtanen, HSE, puh. 040 754 5539, markku.virtanen@pyk.hkkk.fi

Professori Mika Horttanainen, LTY, puh. 040 848 5850, mika.horttanainen@ltu.fi

Vanhempi tutkija Juha Grönroos, SYKE, puh. 040 526 3139, juha.gronroos@ymparisto.fi