Osuuskaupan myymälä Englannissa. Myymälän aatteellisessa julisteessa kannustetaan osuustoimintaa menestykseen ja omana tuotemerkkinä tarjotaan teetä. Lähettipoika on valmiina toimittamaan tilauksen jäsenen kotiin.
Osuustoiminnan juuret ulottuvat vuoden 1844 Pohjois-Englantiin ja Rochdalen kaupunkiin. Tuolloin kankaankutojat perustivat ensimmäisen elinkelpoisen osuustoimintayrityksen. Teollinen vallankumous ja sitä seurannut kaupungistuminen olivat synnyttäneet uusia yhteiskuntaluokkia, teollisuustyöväestön ja keskiluokkaisen porvariston, joiden ajattelutapaan osuustoiminta sopi. Lue lisää osuustoiminnallisuudesta.
Osuustoiminta syntyi kuluttajien arjen tarpeista. 1800-luvun Euroopassa monet yksityiset kauppiaat tavoittelivat maksimaalista voittoa, pitivät usein asiakassuhteet velkavankeuden avulla eivätkä piitanneet tuotteiden hygieniasta tai laadusta. Näiden ilmiöiden vastapainoksi syntyivät osuuskaupat.
Osuustoiminta rantautuu Suomeen
Suomessa kaupungistuminen eteni hitaammin kuin muualla Euroopassa. Osuuskauppa-aatekin rantautui Suomeen lähes 60 vuotta Rochdalen kankureiden jälkeen 1800-luvun lopulla. Kaupan alaa vaivasivat Suomessa kuitenkin samat ongelmat.
Suomessa kauppaa hallitsivat idässä venäläiset ja lännessä ruotsalaiset yrityskauppiaat. Myymälät sijaitsivat kaukana toisistaan ja varsinkin syrjäseuduilla kaivattiin lähempänä olevia kauppoja. Niin kaupunkien keskiluokka, maaseudun itsenäiset talonpojat kuin teollisuusväestö uskoivat, että osuustoiminnan avulla voi edistää taloudellista tasa-arvoa. Hyvän kasvualustan osuustoiminta-aatteelle takasi myös kansallinen herääminen sortovuosien jälkeen. Osuustoiminnalla ajettiinkin myös poliittisia tavoitteita, joiden lopullisena päämääränä oli Suomen itsenäisyys.
Suomen ensimmäisen kulutusosuuskunnan perustivat Viipurin konepajan työmiehet vuonna 1882. Vuonna 1889 perustetun Helsingin Yleisen Ravintoyhdistyksen sääntöjen mukaan myymälät olivat avoimia kaikille, velkakauppa ehdottomasti kielletty, kaikilla jäsenillä oli yksi ääni ja ylijäämä jaettiin ensisijaisesti ostosten ja toissijaisesti osuuksien perusteella.
Kaikille avoin jäsenyys, kansanvaltaisuus ja ylijäämän jako suhteessa palveluiden käyttöön ohjaavat alueellisten osuuskauppojen ja koko S-ryhmän toimintaa edelleen.