Ensimmäinen Sokos-tavaratalo, Helsingin Sokos, avattiin olympiavuonna 1952. Erkki Huttusen suunnittelemassa rakennuksessa toimi tavaratalon lisäksi Hotelli Vaakuna sekä Helsingin Osuuskaupan suuri ravintola, joka sai kansan suussa nimen Hehtaari-Hokki.
Sotien jälkeen Pellervo-Seuran ympärille rakentuneella osuustoimintaliikkeellä oli merkittävä rooli yhteiskunnan jälleenrakennustyössä. Maaseudun uudelleenasuttaminen ja henkiin herättäminen tapahtui osuuskauppojen, osuuspankkien ja tuottajaosuuskuntien avulla. Osuustoiminnan ytimeen kuuluva vastuullisuusajattelu korostui vaikeina aikoina.
Lue lisää S-ryhmän vastuullisuudesta.
Sotien jälkeisinä vuosina S-ryhmä alkoi rakentaa systemaattisesti useiden kaupunkien keskustoihin tavarataloja ja hotelleja. Vähittäiskaupan ohessa hotelli- ja ravintolaliike kasvoi merkittäväksi toimialaksi.
Ensimmäinen Sokos-tavaratalo avattiin Helsingin Mannerheimintielle olympiavuonna 1952. Samassa rakennuksessa aloitti toimintansa myös Hotelli Vaakuna. Pian Sokoksesta muodostui S-ryhmän tunnetuin brändi ja myös pienempiä kauppoja ja muiden liiketoiminta-alueiden yksiköitä, kuten kone- ja rautakappoja, alettiin nimetä Sokoksiksi. Sokoksia oli enimmillään yli 100 kappaletta ympäri Suomea. Myös hotellit nimettiin tunnetuimman brändin mukaan Sokos Hotelleiksi.
Syrjäkylien näkökulmasta 1950-luvun merkittävä uutuus olivat myymäläautot. Lohjan Seudun Osuusliike hankki myymäläauton vuonna 1952 ja vuosikymmenen lopulla jo yli kaksisataa osuuskauppojen myymälää kiersi maanteitä.
1960-luvulle tultaessa yhteiskunnallinen rakennemuutos vaikutti myös S-ryhmään. Mitä kovemmaksi pako maalta kiihtyi, sitä tukalammaksi muodostui S-ryhmän asema, sillä sen toiminnan pääpaino oli edelleen maaseudun varassa. S-ryhmässä tämä tilanne nähtiin, mutta siihen ei varauduttu. Toisin oli kilpailevissa kauppayrityksissä, jotka terävöittivät toimintaansa ja suuntautuivat nimenomaan kaupunkeihin, jonne alkoi syntyä uusia työpaikkoja.
Tästä alkoi osuuskauppatoiminnan toinen kriisi, joka kesti 1960-luvun lopulta 1980-luvun puoliväliin saakka, ja se kulminoitui maaseudun ja kaupungin välisiin näkemyseroihin.