Helsingissä vuonna 1914 käynnistynyt     harjatehdas oli SOK:n ensimmäisiä tehtaita. Vuonna 1917 tehdas siirrettiin Vaajakoskelle, jossa tuolloin ei vielä ollut muita SOK:n tuotantolaitoksia. Uusi harjatehdas aloitti Vaajakosken Varassaaressa vuonna 1937. Tehdas valmisti 1930-luvun huippuvuosina vuosittain lähes 300 000 kappaletta erilaisia harjoja ja 150 000 kappaletta siveltimiä.

1920–40-luvuilla s-ryhmäläinen osuustoiminta nousi keskeiseksi vaikuttajaksi talouselämässä ja merkittäväksi tekijäksi koko suomalaisessa yhteiskunnassa.

SOK oli hankintavoimaltaan Suomen johtava tukkuliike, ja lisäksi SOK perusti huomattavan määrän omaa teollisuutta, mikä varmisti osuuskauppojen tavaroiden saatavuuden ja laadun. Jyväskylän lähelle Vaajakoskelle SOK oli jo vuonna 1919 perustanut tulitikkutehtaan. Vuonna 1920 SOK otti Vaajakoskella käyttöön 0,5 megawatin vesivoimalaitoksen ja paperinjalostustehtaan sekä aloitti marjatehtaassa marjojen jalostuksen ja makeisten tuotannon. Vuonna 1921 käynnistettiin Varassaaren saha ja puunjalostustehdas. Margariinitehdas valmistui vuonna 1928 ja makeistehdas 1929. Harjatehdas ja naulatehdas aloittivat toimintansa 1930-luvun lopulla.

Liikeideoita kehitettiin ja palveluverkostoa vahvistettiin kaikilla toimialoilla. Idut ketjutoiminnan syntymiselle istutettiin jo näinä aikoina. Uusia jäseniä hankittiin ja asiakassuhteen lujittamista arvostettiin. S-ryhmä olikin jo tuolloin kanta-asiakasajattelun pioneeri Suomessa.

Osuuskauppojen työntekijöiden koulutus on ollut alusta alkaen merkittävä osa S-ryhmän toimintaa. SOK:n osuuskauppakoulu käynnistyi lokakuussa 1919. Kesällä 1950 pidettiin ensimmäiset kurssit Helsingin Jollaksessa.

Sota-aika

Sotien ja niitä seuranneen säännöstelykauden ajan SOK osallistui muiden kaupan keskusliikkeiden tavoin erilaisten valtiovallan asettamien taloudellisten toimikuntien työskentelyyn.

Lokakuussa 1939 talvisodan kynnyksellä SOK luovutti Puolustusvoimien tarpeisiin koko Vaajakosken margariinitehtaan varastoidun tuotannon sekä polkupyöriä. Puolustusvoimat otti haltuunsa myös Viipurin ja Oulun myllyt, piikkilankaa valmistaneen Vaajakosken naulatehtaan sekä Helsingin tehtaiden kutomon ja neulomon.