S-ryhmä

Pian saat kerätä kesäsadon pakkaseen, purkkeihin ja pulloihin. Mansikat kypsyvät kesämarjoista ensimmäisenä. Itse asiassa mansikka on ruusukasvien heimoon kuuluva hedelmä, jonka syötävä osa on kukkapohjus. Runsaan vesipitoisuutensa takia mansikoissa on vähän energiaa, mutta runsaasti vitamiineja ja kivennäisaineita. Pakastin kannattaa säätää ajoissa –25 asteeseen, jotta saat mahdollisimman nopeasti paljon nestettä sisältävät marjat jäädytettyä. Näin mansikat pysyvät paremmin koossa ja näyttävät kauniimmalta. Jos et pääse itse marjastamaan, kätevimmin saat säilöttävää S-ryhmän ruokakauppojen hedelmätoreilta ja tarvikkeita vaikkapa Prismoista ja Sokoksista.

Ihan itse
Vadelmia, mustikoita, puolukoita, herukoita – etiketit kertovat, mitä on säilötty talven varalle. Voit mixailla makuja, esimerkiksi happoisia herukoita ja mietoja kasviksia. Hyvin toisiaan täydentävät myös karviainen ja kesäkurpitsa. Trendikkäät chutneyt, kompotit ja dipit teet helposti itsekin. Ohjeita löydät netistä, lehdistä tai keittokirjoista.
Kokeilepas vahvaa chili-tomaattichutneyta tai pehmeää omenakompottia. Ne runsastavat ruokapöydän antia ja tuovat omat arominsa herkkuhetkiin.

Säilönnän saloja
On monta tapaa säilöä marjoja, sieniä, kasviksia, juureksia, yrttejä ja muuta luonnon antia. Tässä vinkkejä.

• Tuoresurvos: Monissa marjoissa on niin runsaasti bentsoehappoa ja muita säilöviä aineita, että ne hyvässä säilytyspaikassa pysyvät hyvinä ilman säilöntäaineita ja kuumennusta. Esimerkkeinä lakka, karpalo ja puolukka.
  Veteen säilöminen: Kovakuorisia marjoja on kautta aikojen säilytetty vedessä. Ehdottoman tuoreet, puhdistetut ja ehjät marjat ovat sopivia säilöttäväksi vedessä. Raparpereja, karpaloita, puolukoita, kirsikoita, karviaisia ja lakkoja voit säilöä veteen.
• Pakastus: Pakastaminen on nopea ja helppo tapa pitää luonnon anti mahdollisimman vitamiinipitoisena ja lähes tuoreen veroisena. Marjat voit pakastaa sellaisenaan, sekoituksina, soseena, survoksena, viipaleina tai mehuna.
• Kuivaaminen: Kuivaaminen sopii hyvin esimerkiksi marjoille, sienille ja yrteille.
  Kuivaaminen säilyttää aika hyvin maun lisäksi myös ravintoarvot. Kotikuivauksessa harvemmin käytetään lisäaineita, joten tuotteet ovat siltäkin osin terveellisiä. Kuivattuja hedelmälohkoja on mukava napostella karkkien tai sipsien sijaan. Kuivatuista sienistä saat kätevästi ruokaan paitsi makua myös runsautta.
• Umpiointi: Umpioinnissa kuumennus tuhoaa pieneliöt. Kun kansi on tiivis, mikrobit eivät pääse sisään. Hillot, etikkasäilykkeet, avomaankurkut, kurpitsat ja paprikat ovat mainioita umpioitaviksi.
• Hapansäilöntä: Hapankaali on tuttu juttu, mutta hapattamalla voit säilöä myös muitakin kasviksia ja sieniä. Maitohappobakteerien aikaansaama käyminen estää mikrobien toiminnan, tuotteen pH laskee ja tuote säilyy hyvänä.
• Mehustus: Marjoja, hedelmiä ja juureksia voit tuorepuristaa ja pakastaa, mutta myös keittää mehuksi. Keitetty mehu säilyy hyvin suljetuissa pulloissa viileässä paikassa.
• Hilloaminen: Säilymiseen tarvitset sokeria, joka sitoo suurimman osan marjojen vedestä ja tällä tavoin bakteerien, hiivojen ja homeiden toiminta estyy.
• Etikkasäilöntä: Etikkasäilykkeet ovat tuttuja kotoisissa ruokapöydissämme, esimerkkeinä kurkut ja punajuuret. Etikan happamuus yhdessä sokerin kanssa saa aikaan säilyvyyden.
• Suolaaminen: Vanha tapa säilöä sieniä on niiden suolaaminen. Suolaus ei kuitenkaan ole kovin terveellistä, siksi pakastaminen on parempi menetelmä. Kirpeät rouskut sopivat parhaiten suolasieniksi.

Luonnon annista ammennat pitkien pimeiden aikaan vitamiineja, hivenaineita ja mielihyvää kesästä. Säilö ja syö!

Katso lisää ohjeita ja ideoita osoitteesta Yhteishyva.fi